Gisella, jos olet täysin työkykyinen eikä home ym yliherkkyyksiä sulla ole, ei työn löytäminen todellakaan ole mahdotonta. Kärsivällisyyttä. Tsekkaa homepakolaiset .fi ja mieti miten vaikeeta tässä Valo tulee Pohjolasta- mestassa voi olla eläminen ja oleminen työskentelystä puhumattakaan.

Homeongelma ei luojan kiitos kosketa itseäni, mutta ymmärrän kyllä, miten helvettiä se tekee elämästä. Sen sijaan mun elämää koskettaa tällä hetkellä työttömyys ja se on mulle iso asia. Totta kai, kun se näkyy joka päivä niin konkreettisesti. Ei ole mitään tekemistä. Lisäksi olen aina halunnut päästä urallani eteen päin ja kehittää osaamistani, niin ei kai se mikään ihme ole, jos vähän turhauttaa. Ottaa vaan aivoon tuollainen, ihan kuin ei olisi oikeutta tuntea turhautumista tmv, koska muilla saattaa olla isompia tai erilaisia ongelmia.
Kiitos ymmärryksestä, Kuuhilda ja Elwyn. Talouden alamäki näkyy jo ihan konkreettisesti työmarkkinoilla. Esimerkkinä hakemani toimistoassistentin työ: pieni, tuntematon firma, työ hyvin rutiiniluontoista toimistotyötä. Hakijoita 350 kappaletta. Että yritä siinä päästä edes haastatteluun...
En mä ihan kokonaan ole uskoani menettänyt, mutta turhauttaa ja pahasti.