Omien perimmäisten toiveiden, tällaisen "sielun vaatimusten" vähätteleminen tuntuu olevan yllättävän yleistä. Klassisin esimerkki lienee se, että parisuhteessa ollessa sielu vaatii, että nyt olisi aika jatkaa matkaa, jättää tämä suhde joka on jo täyttänyt tehtävänsä (ja aiheuttaa mahdollisesti vain harmia), mutta silti tuota vaatimusta jäädään kuuntelematta ja pysydytään siinä suhteessa. Tai sitten rampataan eestaas kuten Matti ja Mervi, joilta molemmilta tuntuu sisäisen äänen vaatimusten kuunteleminen menneen kuuroille korville.

Tosin en tietenkään voi sanoa tuota varmaksi, kun en kyseisten sielujen suunnitelmia tiedä

Tervettä vaatimusta toisilta täytyy tietenkin olla, se kertoo vain itsekunnioituksesta. Jos joku kohtelee sinua erittäin huonosti on minusta täysin tervettä vaatia parempaa kohtelua. Joskus omien vaatimusten puolesta täytyy myös taistella, ainakin silloin, kun omat vaatimukset ovat erittäin tärkeitä fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.
Uskon Mondon tapaan siihen, että se mitä lähetämme maailmankaikkeuteen matkaan tulee meille takaisin samanarvoisena.