seuraava »

[*Kide*]

Ystäväni sanoi tänään, että olen vaikuttanut pidempään jo hyvin surulliselta    keskustelimme miksi ja syyksi hän kertoi syrjäänvetäytymiseni, joka on totta outoa käytöstä minulta  Pistin valkoista väliin, koska en tohdi hänelle nyt olla rehellinen   : kaikki aikanaa... Hän tulkitsi suuren ärsyyntymisen ja sisäisen kiehunnan suruksi  Tilanne onneksi saa laueta lähiaikoina... hekumoin jo etukäteen sillä asialla 

Kuinka paljon ihmiset tulkitsevat toisiaan väärin? Elekieli taitaa olla sittenkin vierasta meille...? Itse mm. seuraan murkkujen kanssa silmien harhailevia liikkeitä tai kädellä kasvojen peittämistä, luen nämä valheiksi ja vältän itse tekemästä niitä silloin kun tarvitsen valkoisia valheita 
Ovatko kehonkieli kaikilla vielä hieman erilaista vai huomaavatko toiset enemmän ja/tai tuottavat sitä?
Kokemuksia tai hyviä tarinoita?

[*yildirim*]

minä luulen että kehonkieltä on montaa erilaista ja jotkut osaavat tulkita sitä paremmin kuin toiset.

joillain on mielestäni jopa kyky peittää tunteensa kehonkielellisesti niin ettei niistä ota itse pirukaan selvää.

tai sitten heidän kehonkielensä voi viestittää asioiden olevan hyvin vaikka tosiasiassa elämäsi sillä hetkellä syystä tai toisesta olisi todella isossa alamäessä.kai tämä toimii päinvastoinkin.

[Rakkauden enkeli]

Myös minä aistin herkästi mitä ihmiset oikeasti ajattelevat, jos esim. puhuvat toista kuin ajattelevat. En sitten tiedä mistä tuo herkkyys johtuu, osaanko tulkita jotenkin alitajuisesti kehonkieltä niin hyvin, vai onko se vain se vahva intuitio, vai kaikki nämä yhdessä.  : Itse olen nousu 

[Asterix]

Minusta on ihanaa tulkita ihmisten kehon kieltä.

Elekieli voi paljastaa kiinnostuksen ja orastavan rakkauden.
Joskus ihmiset yrittävät peitellä suuria rakkauden tunteitaan,
mutta elekieli paljastaa sen.. :

[*yildirim*]

Elekieli voi paljastaa kiinnostuksen ja orastavan rakkauden.
Joskus ihmiset yrittävät peitellä suuria rakkauden tunteitaan,
mutta elekieli paljastaa sen..(lainaus asterixilta)

nimeenomaan huvittaa se kun et oikein satu onnistumaan tunteiden peittämisessä.

[Ajatus]

Olen ehkä ennenkin mainostanut tätä, mutta jos teillä on joskus tilaisuus, niin menkää ihmeessä kuuntelemaan näyttelijä Tuija Piepposen mainioita esityksiä kehon kielestä. Häntä katsellessa ja kuunnellessa viimeistään tajuaa, miten hyvin ne omatkin ajatukset kehon kielellä näkyvät ulospäin, jos osaa katsoa. Tai oikeastaan olisin taipuvainen sille kannalle, että jollakin "metatasolla" ymmärrämme toistemme kehonkieltä automaattisesti, mutta koska kommunikaatio tapahtuu yleensä sanojen tasolla, se saattaa sekoittaa viestiä. Kroppa kyllä kertoo, mistä on kyse. On myös olemassa erilaisia eleitä todellisen viestin peittelyyn, mutta nämäkin ovat tunnistettavissa. Ja jos sanallinen viesti ja kehon kieli ovat keskenään ristiriidassa, ihminen uskoo enemmän jälkimmäistä.

Gmusic ja mondo toivat esiin hyvän pointin, nimittäin sen, että onhan ihmisille annettava oikeus myös salata asioita jos he niin haluavat. Aina ei ole hyvä hetki tai tilanne käsitellä asiaa niin syvällisesti, kuin ehkä voisi. Varmasti monetkin jollain tasolla "tietävät että toinen tietää", mutta myös arvostavat sitä, ettei asiaa aleta kaivella heille itselleen sopimattomalla hetkellä. Kuitenkin on ihan hyvä tiedostaa, että kyllä ne kaikenlaiset asiat todellakin meistä näkyvät, vaikkemme aina haluaisi.

Inkivääri mainitsi, että harva ihminen on rooliton. Väittäisin kuitenkin, että kukaan meistä ei ole rooliton, jollei sitten satu olemaan maailmasta eristäytynyt erakko. Ja sittenkin voi olla se "erakon rooli" harteilla. Opiskelun puitteissa olen juuri perehtynyt mielenkiintoiseen heppuu nimeltä Erving Goffman, joka näkee kaiken sosiaalisen toiminnan esittämisenä. Hänelle maailma on suuri näyttämö ja hän kuvaa hauskasti ja mielenkiintoisesti eri tilanteita, joissa ihmiset esittävät roolejaan, esimerkiksi vaikka juuri asiakaspalvelutilanteissa. Kaupan kassasta kun oli puhe, niin tarkkailkaapa seuraavan kerran kaupassa ollessanne sitä, miten myyjä käsittelee ostamaanne tuotetta. Jo tapa, miten hän sen tekee (heittääkö tiskille kuin rätin, vai kantaako esinettä kuin arvokasta kultakimpaletta) kertoo hänen suhtautumisestaan tuotetta ja siinä samalla tuotteen ostanutta asiakasta kohtaan.

Täällä juttu Piepposkasta: http://www.pam.fi/viestinta/pam-lehti/artikkeli/?ARTIKKELI_NUM=18969

Ja täällä lisää asiaa kehon kielestä: http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/puhe/sosiaalipsyka.html

[Ajatus]

Silloin työskentelin lähellä mielenterveyskuntoutujia ja se ilme oli niin musertavan tuttu. Se satutti sydämeen.

Näyttelijät kyllä osaavat eläytyä. Itse asiassa yhdellä Piepposkan luennolla (tai oikeastaan show'ssa, luennoiksi niitä ei oikein voi kutsua ) hän mainitsi lääkärituttavansa, joka pystyy kuulemma tunnistamaan sairaudenkin (muistaakseni esimerkkinä oli juuri masennus) jo ennen kuin se on edes varsinaisesti diagnosoitu. Ihan vain kehon kielestä.

[E.T]

Olen kanssa oppinut tulkitsemaan erään henkilön eleitä ja katseita.
Minulle ne tulee jotenkin vaistonvaraisesti tietoon.
Ja se että välillämme on telepatiaa..