Olipa todellakin osuva ketju. Nyt sitten 4,5vuoden kokemukset Saksasta tai osa niistä...
Huonoa täällä on se, että nämä sakemannit eivät suostu muuta kuin saksaa puhumaan - ei siis kaikkialla ja ei aina, mutta yli puolet näistä tyypeistä eivät vaan suostu esim. englantia puhumaan. Alussa tämä oli hankalaa, työpaikka kielenä ku oli englanti ja suomi ja päivääkään en ollut saksaa opiskellut. Tämä tietty nyt kielen oppimisen jälkeen on helpompaa, mutta kielitaidottomille aika helvettiä...
Sitten täällä on edelleen tämä typerääkin typerämpi "Amt -meininki"
eli kun muutat tai joudut jotain pientä asiaa hoitamaan - joudut melkein poikkeuksetta henkilökohtaisesti joka puolelle juoksemaan. Eli ei niinkuin Suomessa, jossa netissä hoidetaan kaikki asiat. Kun tulin tänne ja kerroin kamuille hoitavani laskujen maksun yms netissä, järkytys oli enemmän kuin suuri. Eli asioiden rullaaminen Suomessa on kyllä ihan toisella tasolla. Ei sillä, nyt esim. laskujen maksu netissä on jo normaalia (tai normaalimpaa), mutta kaikki muu edelleen aika pepusta.
Saksalaiset sinänsä... olin yllättynyt millaisia he ovatkaan. Ystävällisiä, todella auttavaisia, hauskoja (uskokaa tai älkää)
, suvaitsevaisia (johtuen tästä kansainvälisestä ilmapiiristä, meillä ainakin joka toinen on turkkilainen tmv...).
Huonoa: saksalaiset juoruilevat, naiset on aika kamalia :
- kilpailevia ja ei ollenkaan niinkuin saksalaiset miehet. Minut koetaan melkein poikkeuksetta joka puolella "uhaksi" - olen kaikille kovin eksoottinen pakkaus ja varsinkin tämän eron myötä esim. minun ja exän yhteiset ystävät eivät olekaan niin innokkaasti kanssani tekemisissä - niillä on vain pelko pepussa, että vien heidän miehet
Mikä myös heissä mättää on tämä statuksen tärkeys - kuinka paljon rahaa kukakin saa, millainen auto on - täällä muuten on sunnuntaisin "auton pesu päivä", jolloin kaikki sakemannit pesevät autonsa ja hoivaavat niitä enemmän ja paremmin kuin puolisijaan
Minulla oli onnea muuten saada mies, jolla oli rahaa ku roskaa, mutta joka ei välittänyt paskan vertaa autostaan vaan hoiteli minua mielummin...
Sijaintinahan tämä on loistava, joka puolelle pääsee nopsaan ja halvasti ja helposti. Kotoa autolla 1,5tunnissa olen joko Ranskassa, alpeilla tai Zürichissä eli tätä en kyllä vaihtaisi pois. Vesi täältä puuttuu, mutta tilalla on vuoret jotka jaksavat minua edelleenkin viehättää.
Kaiken kaikkiaan tunnen olevani täällä enemmän kotona kuin Suomessa vaikka siellä läheiseni edelleen ovat. Minulla on oma elämä täällä ja edelleenkin tulee niitä ihania fiilareita Stuttgartin viinitiloilla kävellessä, että wau - täällä mä olen ja pois en lähtisi. Tätä tunnetta on kovin hankalaa selittää esim. läheisille jotka ovat suomessa, mutta ulkomailla asuneet ja asuvat tietävät mitä tarkoitan. Bailu paikkana ja kaiken maailman festari paikkana tämä on aivan mieletön, on viinifestareita, olutfestareita, kaalifestarit (on muuten hauska tapahtuma), sipulifestarit, fasching jne jne jne. ja sakemannit osavat bailata
Anyway, pidän siitä tunteesta että voin olla täällä oma itseni, kukaan ei arvostele minua ja tekemisiäni. Toki, suurin osa ihmisistä on lähinnä järkyttyneitä suorasukaisuudestani ja hullusta huumorintajustani, mutta se on ainakin miehien mieleen