Elektra
|
|
« Vastaus #45 : 21.11.2005 08:52:22 » |
|
Toivottavasti kävit ihania oppikursseja toisissa sfääreissä Meillä puolestaan nuorempi tytär ja poika ovat nousuleijonia ja vanhin tytär nousuhärkä, joten - sanoisinko varovaisesti, että elämän sopassa on ollut sunnuntain tiimoilla sekä pippuria että suolaa riittävästi... Olenkin joskus pohtinut, että onko meidän perhe jotenkin "erilainen" tempperamenttisuudessaan - mutta veikkaisin, että teiltäkin löytyy samaa piirrettä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
manjaana
Kohtuuastroilija
Viestejä: 66
|
|
« Vastaus #46 : 21.11.2005 09:48:08 » |
|
*iiiiiso halaus* Kyllä se siitä helpottaa! Ne on nuo murikat taivahalla nyt silläviisii konkelollaan, että sekoittaa pahanpäiväisesti elämän sekametelisoppaa Luitkos, mitä AstroSeppo asiaan on todennut: 20.11.2005 sunnuntai Kuu oppositio Venus Viikonloppua hallitsee Marsin ja Saturnuksen neliö Härän ja Leijonan merkeissä. Ongelmia tulee riittämään vähän joka asiassa, mutta kyllä niistä selviää, jos malttaa olla panikoimatta. Luonto tulee asettamaan tiukat aikarajat ja vielä tiukemmat jaksamisrajat kaikelle tekemiselle merkistä riippumatta. Tämän kun ymmärtää, niin suostuu tekemään vain sen minkä sopivasti ehtii ja jaksaa. Paljon jää tekemättä, mutta lopputulos on silti vähintään tyydyttävä. Paljon kehnommin käy niille, jotka yrittävät viimeiseen asti tehdä kaiken sen mitä ovat suunnitelleet. Lycka till. Et halua varmaan kuulla, miten "mukava" viikonloppu on ollut muilla Härillä (etenkin sellaisella, joka on naimisissa Leijonan kanssa ) Heips vaan kaikki tupsuhännät, oma nousujellona karjahtelee syömenkyllyydest kiiiiiitoksia.... Luin kyllä kaikki mitä silmiini sain ja yritin ymmärtää, ehkä oma mieli ei vaan ole vielä niin avartunut.. Yritelmät ja viritelmät eivät vaan sovi näemmä miul, ehkä jo vihdoin sen uskon..
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko härkä Kuu oinaassa venus kaloissa ASC leijona DC vesimies MC oinas Sininen rytminen myrsky Vesi-Jänis
|
|
|
|
Keho
Vieras
|
|
« Vastaus #48 : 21.11.2005 10:00:55 » |
|
Silloin, kun joku asia ei ota sujuakseen, voidaan vain ajatella, ettei sen kuulunutkaan olla nyt ajankohtainen, joten ehkä kohdallesi sopii tämä samainen viisaus kuin myös nyt minullekin kuuluin oivaltaa eli se, ettei olekaan vielä aika aloittaa aitoja töitämme. Sillä ainakin omalla kohdallani se on ainut oikea selitys sillon, kun oman mieleni tahtoa ei sovitetuksi millään saa, sen Olevaisuudeni tahdon jatkoksi. Eikä silloin muu autakaan kuin luovuttaa ja tehdä vain sen, minkä se Olevaisuuteni tahto eteeni tuo tehtäväksi Tässä ja Nyt-hetkessä elämisen opettelemiseksi, sille kuuluen, ettei kulu kauaakaan, kun uudet tuulet puhaltavat omallekin yritykselleni. Eli perin on hiljaista ollut täälläkin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #50 : 18.02.2006 19:56:04 » |
|
Tämä aihe sopii niin minuun juuri tällä hetkellä... Olen käyttäytynyt kuin IDIOOTTI konsanaan ja juuri niitä kohtaan, joita ENITEN rakastan !! Olen pyytänyt heiltä anteeksi ja antanutkin... Mutta itselleni en voi vielä antaa... Niin pettynyt olen ITSEENI, käytökseeni, sanoihini... !! ANTEEKSI !!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
metsätonttu
Vieras
|
|
« Vastaus #51 : 18.02.2006 20:18:05 » |
|
Täällä puhutaan vakavista asioista, vaikeista, vaikeista. Loukkauksesta ja anteeksiannosta tällainen kokemus. Tepastelen aika pinnalla vielä. Oikein rakas ihminen (muuthan eivät voikaan niin pahasti) loukkasi minun persoonallisuuttani koskevaa asiaa oikein verisesti. Olin aivan maassa. Hoksasin kysyä ja ihmetellä itselleni, että 'miksi tämä koskee näin syvästi'. 'Minä' vastasi: - Koska olet tuominnut itsesi samalla lailla jos ei pahemminkin.'' Siinä se oli! ´Huomasin, että minunhan tuleekin kiittää tuota rakastani. Hän herätti minut vuosisatain unesta! Ja kääntää katseeni itseeni, etsiä tosiaan anteeksiantoa itseltä. Kun sitten aloin miettimään, että 'mitä pahaa olen tehnyt itselleni'. 'Minä' vastasi: Et mitään, luulit vain niin. Ihan totta. Olin yrittänyt vain epätoivoisesti tehdä ympäristöni vaateiden mukaisesti. Ja siitä löysin elämäni oppikoulun. Olinkin käynyt sitä aika hyvin! Ei se ihan näin yksinkertaista aina ole. Tämä prosessini on kestänyt vuosia. Niin hitaasti sitä herää ja niin hitaasti oivaltaa. Jotakin. Sittenkin on vielä paha olla...jollakin asteella. Se on kai se jälki jossakin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #52 : 23.02.2006 22:53:25 » |
|
Tänään loukkasi äitini, joka uhkasi, että ellen tule sovitusti la käymään, ovat välimme poikki... Olen nimittäin jo muutamia kertoja ollut menossa, mutta aina perunut. Noh, ymmärrän äitinikin pointin. Eihän se mukavaa olekaan, jos joku koko ajan peruu, kun on luvannut... Ja hänhän tietysti luulee, että on ollut ns. ryyppy päällä, alkoholisti kun olen. Siitä ei kuitenkaan kyse, vaan kun EI OLE sitä rahaa, millä matkustella ja olen TARVINNUT OMAA rauhaa, OMAA aikaa vain itselleni. Mutta ymmärrän siis häntäkin ja annan anteeksi, vaikka loukkaannuinkin...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Elektra
|
|
« Vastaus #53 : 24.02.2006 01:06:30 » |
|
Oletko menossa velvollisuudesta? Voitko antaa hänelle anteeksi, entä annatko itsellesi anteeksi? Sehän on tärkeää myöskin. Jos olet jatkuvasti perunut menoasi hänen luokseen, niin voisiko olla niinkin, että et oikeasti halua mennä sinne - kuulin kyllä, että hän on äitisi, mutta miksi pakottaa itseään menemään.. velvollisuudesta ei ainakaan : Koetko, että tuo alkoholismi on 'haavakieltä', sen turvin voit tehdä 'ratkaisuja' joita et saisi tehdä jos olisit tavallinen alkoton kaakelintallaaja... Onko äidin esiliinan nauhat liian kireät ja sinä liian kiltti Utelee samankaltaisia asioita kokenut...silloin on helppo nimittäin loukata, kun on vahvoilla ja lähellä - läheltä osuu kuolettavasti ja valitettavan moni äiti luulee saavansa pitää lapsensa pesupalkkoinaan
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.02.2006 01:10:19 kirjoittanut Elektra »
|
tallennettu
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #54 : 24.02.2006 11:45:00 » |
|
Ei kylläkään tuota " haavakieltä "... Osittain olen menossa sekä velvollisuudesta, että kiltteyttäni, koska äiti niin minua sinne toivoo. Ja kun olen kerran luvannut... Muuten en välttämättä haluaisikaan sinne, kun olen melkein puolen vuoden ajan taistellut " tuskien taipaleella " ja voimavarat niin vähissä. Mutta eipä hän kai sitten tunnu kuitenkaan ymmärtävän, vaan uhkailee... Suoraan sanottuna MIELUITEN olisin siskojeni seurassa/heidän perheidensä parissa. He kun tuntuvat ymmärtävän parhaiten olojani ja tilannettani. Esim. tällaista juuri tarkoitin lähipiirin selkään puukottamisilla yms. tuolla yhdessä otsikossa... Menköön välimme siis poikki, jos se kerran näin MITÄTTÖMÄSTÄ asiasta kuitenkin on kiinni... Ja sitäkin ihmettelen, että jos hän niin kovasti haluaa tavata, miksei hän ITSE tule minun luokseni ? Miksi lähes aina MINUN pitää pomppia sinne, tänne ? Varsinkin, kun rahatilanteeni nyt on mikä on... Noh, katsellaan...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #55 : 24.02.2006 12:45:16 » |
|
Suurkiitokset sanoistasi inka107 !! Äitini on kyllä täysin tietoinen rahatilanteestani... Vanhempani ovat siinä suhteessa hirmuisesti kyllä auttaneet, eli antaneet paljon rahaa... Siinähän tämä kitka välillämme nyt varmaan piileekin. Siksipä kai hän olettaakin, että sen verran säästäisin, että pääsisin luokseen. Ikäänkuin sen ansiosta, että ovat rahallisesti niin paljon avustaneet. No, mene ja tiedä... Ja olen tosiaan ottanut sen kannan, että jos välimme tällaisen takia menevät, niin menköön ! Eipä se kai sitten ole sen arvoista...
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.02.2006 12:47:38 kirjoittanut Princess of Darkness »
|
tallennettu
|
|
|
|
Elektra
|
|
« Vastaus #56 : 24.02.2006 13:06:34 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kotkansilmä
|
|
« Vastaus #57 : 25.02.2006 08:23:34 » |
|
ÄIDIT, nuo luojan luomat herhiläiset, jotka luulevat omistavansa omat kersansa ja voivansa pomottaa heitä mennen tullen...
|
|
|
tallennettu
|
Hetkiä, joita olen kanssanne, haluan unohtaa hetkeksi.
|
|
|
Chandra
|
|
« Vastaus #58 : 25.02.2006 17:56:22 » |
|
Hyviä pointteja toit Inka! Ja juu,kyllä äitejäkin vastaan silloin tällöin kannattaa taistella,kuten olet tehnytkin. Tai siis suoraan ilmaissut mielipiteesi. Nuo velvollisuuskäynnit,ovat sellaista pakkopullaa,ettei niistä kukaan iloa saa. Kun vain aina osaisimmekin puhua,suoraan kertoa että nyt ei käy,koska,,, Eikä toisen tarvitsisi suuttua,vaan yrittää ymmärtää. Silloin kait ne yhdessä vietetyt ajatkin olisivat mukavia kaikille osapuolille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Ozzette
Vieras
|
|
« Vastaus #59 : 25.02.2006 19:51:07 » |
|
Noh, tuossahan se taas nähtiin, miten depression kourissa oleva synkistelee... Eli minun & äitini välit jälleen hyvin kaikinpuolin !! Oli molemminpuolista väärinkäsitystä ja ylilyöntejä... Mutta puhumalla ja RAKKAUDELLA niistäkin selvittiin ! JIIHAA !!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|