Lilli, voisitko laittaa listaa, linkkejä niistä blogeista ja kotisivuista?  Itselleni foorumi ja täällä käydyt keskustelut ovat olleet äärimmäisen tärkeitä, mutta mielelläni pysyttelen etäämmällä näistä henkilökohtaisista kohtaamisista, tapahtumista, kursseista, retriiteistä, konferensseista sun muista, ei ole rahaa eikä energiaa.  On nimittäin toisinaan ollut huonojakin kokemuksia, mutta foorumilla voi aina siirtyä keskustelusta toiseen, silloin kun sopii itselle.  Tietääkseni oma yhteyteni sisäiseen ohjaukseeni on nimittäin vielä niin herkässä vaiheessa, tilanne on niin raskas, että pelkään muiden immeisten sotkevan nämä piuhat piässäni vielä pahemmin, ellen ole varuillani.   
         
      (Mikä muuten on ymmärtääkseni myöskin ollut suuri ongelma tässä "bisneksessä" noin laajemminkin.  Että kun nähdään oman sielun näkövinkkelistä ja kehityksen pisteestä, niin toiselle nämä sanomiset merkkaa ihan eri asioita, hämmentää, ja tulee tehtyä äärimmäisen epäterveellisiä ratkaisuja, useinmiten jopa elämänvalintoja näiden perusteella, pelkästään tulkintojen tai henkilökemioiden takia..          Ja sehän nyt tuskin on näiden henkisten hörhöilyiden tarkoitus.  Traagista, juuri silloin kun sitä apua ja tukea tarvitsisi kaikkein eniten, eikä kukaan voi auttaa (tietenkään).)       
 
nimim. terveisiä "alemmalta" tasolta     

Kuulostavat nämä erityiskartat kyllä äärimmäisen jännittäviltä.  Todella harmi, ettei sellaisia voi tilata esim täältä, en osaa tehdä taikka edes lukea sellaista itse.  Hurjan laaja kirjo mielenkiintoisia karttoja saatavilla Astro.com sivustolta.

Olen aika paljon miettinyt viime aikoina ihmisten tarvetta löytää niitä oikeita vastauksia.

Himskatin hyvä kysymys!  Aika älyllinen  .  Olettaa, että todistaa, että jokin vastaus on 'oikeammassa´ tai ´vasemmassa´ kuin joku muu.  Jos sitä sattuu löytämään jotain mutteria tai vieteriä, mikä on käyttökelpoista!  ´Käyttökelpoinen´ on sana, jonka tahdon lähettää ehdottomasti Kreivi Krapulalle!!!

Siis että esim. etiikka palvelee pikemmin kuin ´verottaa´ ja jos ei palvele, mitäs etiikkaa se semmoinen on?  Naivi saattaa jossain mielessä olla vastuullista ja järkevää, vaikka tietenkään idealismi ei välttämättä toimi ollessaan kovin epäkäytännöllistä (mennään jo myyttien ja folkloren puolelle).

  Heipä hei!

Minäkin olen kovasti tässä miettinyt, että miten IHMEESSÄ toimia elämäntehtävä- asioissa, kun aina välillä tulee näitä suuria oivalluksia, valaistuksia, suorastaan, suuurensuuria suunnitelmia, jotka AINA jäävät niin puolitiehen, että lopulta katoavat, vetäytyvät, hajoavat, ja päädyn taas vain maalailemaan taivaanrantaa?  Syntymäkartalla kuu  on viimeisessä vaiheessaan, siis vähenevä kuunsirppi, eli tuhlaanko koko elämäni TODELLAKIN vain karmavelkojen makseluun sekä välieni selvittelyyn (kun   ja )  sielunkumppaneideni   kanssa? 
   Ihan mielelläni toki vain kylvän ideoita ympärilleni, ei haittaa tippaakaan, päinvastoin, hyvä jos JOKU toteuttaa.   Mutta haluaisin vihdoinkin kasvaa rakastamaan myös itseäni tarpeeksi itsekkäästi, jotta voisin kyvyistäni jotenkin itsekin hyötyä...  Tuntuu, ihan kuin vain odottelisin jotan selvää merkkiä  tai lähtölaukausta, josta tajuaisin lähteä liikkeelle, ja huomata, mikä suunnitelma milloinkin toimisi?  Ja järjen ääni    sanoo tietenkin, ettei tuollaisiin tuntemuksiin ole luottamista, ja että        teepäs nyt vain sellaista, mikä selkeästi ei VOI mennä pieleen ja kyllä, kuuntelen AIVAN liikaa muiden neuvoja, mutta mitä muutakaan Vuohi (pukki, lammas)-parka voi tiikerin vuonna tehdä?

Suurkiitokset I-Ronia, jos jotakin näkyy!!!  

vahvuutesi on vomakastahtoinen persoonallisuutesi, mutta oletko joissain asioissa turhan ehdoton?
varmasti hämmennät monia, mutta jäät myös mieleen
hekkoutusesi on juuri se , mistä mainitsit, torjut alitajuntasi. (kortiksi tähän nousi XVIIII KUU)
haasteen asin on välttää turhaa tomntaa ja ajattelemattomia tekoja.
olet menossa kohti uutta, vältä "menoa" ilman sisältöä.
keskity positiivisuuteesi.
vaikeutesi ammatillisella polullasi on se että kasaat kuormaasi tarpeettomasti, tartu ihmeessä uusiin mahdollisuuksiin

Ihanasti kirjoitettu, kyllä vaan, omaa kuormaa ollaan kasattu, kenties varhaisista teinivuosista lähtien jo     Turha toiminta...  kunhan sitä oppisi nyt luottamaan siihen alitajuntaan, että se osaa kyllä poimia sen oikean sisällön turhia stressaamatta.. Ja tunnen todellakin olevani matkalla kohti uutta (HEHe; ihan kuin joku meistä EI olisi  ) Mutta näin se vaan on, mietityttää kovasti "itsestäänselvät" asiat, kun "kaikki" kääntyy päälaelleen tämän tästä. Kiitos!!  Positiivisuutta!!     

   Heipä hei!

Minäkin olen kovasti tässä miettinyt, että miten IHMEESSÄ toimia elämäntehtävä- asioissa, kun aina välillä tulee näitä suuria oivalluksia, valaistuksia, suorastaan, suuurensuuria suunnitelmia, jotka AINA jäävät niin puolitiehen, että lopulta katoavat, vetäytyvät, hajoavat, ja päädyn taas vain maalailemaan taivaanrantaa?  Syntymäkartalla kuu  on viimeisessä vaiheessaan, siis vähenevä kuunsirppi, eli tuhlaanko koko elämäni TODELLAKIN vain karmavelkojen makseluun sekä välieni selvittelyyn (kun   ja )  sielunkumppaneideni   kanssa? 
   Ihan mielelläni toki vain kylvän ideoita ympärilleni, ei haittaa tippaakaan, päinvastoin, hyvä jos JOKU toteuttaa.   Mutta haluaisin vihdoinkin kasvaa rakastamaan myös itseäni tarpeeksi itsekkäästi, jotta voisin kyvyistäni jotenkin itsekin hyötyä...  Tuntuu, ihan kuin vain odottelisin jotan selvää merkkiä  tai lähtölaukausta, josta tajuaisin lähteä liikkeelle, ja huomata, mikä suunnitelma milloinkin toimisi?  Ja järjen ääni    sanoo tietenkin, ettei tuollaisiin tuntemuksiin ole luottamista, ja että        teepäs nyt vain sellaista, mikä selkeästi ei VOI mennä pieleen ja kyllä, kuuntelen AIVAN liikaa muiden neuvoja, mutta mitä muutakaan Vuohi (pukki, lammas)-parka voi tiikerin vuonna tehdä?

Suurkiitokset I-Ronia, jos jotakin näkyy!!!  

  Kiitos Ave!!!  Voi miten voikin olla, että JUURI tuolta tuntuu ja näyttää tilanteeni!
Kiitos avusta, kuulostaa rauhoittavan todenmukaiselta,    siltä, että olen juuri siinä, missä pitääkin!
  Että tässä kaikessa harhailussa on sittenkin järkeä! 

  Heipä-hei, Ulkopuolinen! 
Ihan kuin muistaisin, että olisin jo kirjoittanut tälle palstalle, mutta viestini kadonnut, onpas outoa

No kuitenkin.  Tilanteeni ja elämäni on vähän vaikeassa jamassa, olen jumissa menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, enkä oikein tunnu saavan kiinni työelämästä.. En ole vakuuttunut, että suuntani olisi oikea, sillä realistinen tuntuu epärealistiselta, ja realistinen epärealistiselta.  En osaa tehdä päätöksiä omaan tunteeseeni perustuen, sillä tunteeni heittävät häränpyllyä suurimman osan ajasta, tai sitten tuntuvat olevan ikäänkuin jäissä.  Aina, kun olen tehnyt päätöksen, joudun sen hetikohta perumaan, joten laahustan epätietoisuudessa ja heittelehdin päivästä toiseen.
Tiedän, että minun tulisi kasvaa suurten haaveideni mittaiseksi ja että vasta opettelen olemaan tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen, mutta kaipaan apua ja neuvoja kipeästi, sillä minusta on alkanut tuntumaan, että haaskaan aikani ja mahdollisuuteni, enkä pysty tarttumaan toimeen silloin kuin vielä voin, ja asiat ovat mahdollisia toteuttaa.
Tuntuu, kuin odottaisin tyhmänä vain merkkiä, 'kuin salamaa kirkkaalta taivaalta'  , josta tunnistaisin selkeästi, mitä tehdä asioilleni.
Heh, eipäs muistuta kysymystä     Mutta onko vastausta olemassa? 

Kiitos tuestasi, on ihanaa jo pelkästään saada sanoa 'ääneen', mikä mieltäni painaa. 
Upeaa kevättä! 

heissan Siala!

Rakkauskuvioista kyselen minäkin, ja sen liittymisestä työ- ja opiskelukuvioon?

Kiitos.

Hei Ave!   

Voisitko työhön ja opiskeluun liittyen nostaa pari korttia, kun en tiedä vieläkään, olenko toteuttamassa lahjojani oikealla tavalla, vai pitäisikö etsiä kutsumusta jostain ihan muualta? 
 


Valoa ja voimaa, ihanaa kevättalvea!

Evea, 
Pikkurilli vastaa sydänchakraa. Sellaisena kuvaa jumaltason ymmärrystä, eli rakkautta, erityisesti vasen sydänchakra, koska se on vasemman kundalini-kanavan, eli tunteen puolella.

Oikea kanava taasen on ajattelun ja toiminnan kanava, joten oikea sydächakra (heijastinalueena oikea pikkurilli) hallitsee oikeaa ja puhdasta toimintaa.

Hassu yhteensattuma tietysti voisi olla esim. suomalainen sananlasku "pikkurillin antamisesta" jollekin asialle, kun Vesimiehen ajan myötä ilmeisesti ymmärrys olisi siirtymässä päästä ja aivoista sydämeen, eli pelkojen ja refleksien seuramisesta rakkauden ja dharmisuuden mukaan elämiseen.
    

Heh, 

Muinoin Sahaja-jooganneena tiedän sanoa, että eri sormet ja kämmenen alueet liittyy myös chakroihin, mutta toimii myös vastaavalla tavalla, kuin että jos kysyy korteilta, siis se, millä mielellä kysyy, vaikuttaa tulkintaan. Viileä ilmavirta meinaa positiivista energiavirtaa, kuumotus tai pistelyn tunne poistuvaa negatiivista energiaa, tai energiatukosta. 

  Hassua, ei kait tätä voi ottaa tosissaan, mutta mulla oli joskus pariinkin otteeseen tosiaan rinkula vasemman nimettömän kohdilla alituiseen, noin puolisen vuotta ennen kumpaakin kihlausta. Sittemmin "aavesärky" on ollut paljon satunnaisempaa, joten olen epäillyt, että karmasta vaan johtuu, että puran jotain aikansa eläneitä ihmissuhdekarmoja (nimetön kun rinnastetaan myös otsachakraan), taikka sitten oikeat avo-/avioliitotkin on ylisielutasolla vaan 3D-opetuksen 3D-opettajiin vihkiytymistä... Näin olen järkeillyt, korjatkaa pliis! 
 

  HUH-hei! Mitä vastauksia!! Tässä täytyy olla jotain hyvin tyhjentävää...
Voin hiukan pahoin, mutta malttamattomasti haluaisin silti tietää:

Ensinnäkin, miten voisin alkaa ottaa rennosti?

Toiseksikin, miten voisin alkaa skarppaamaan (kuten sisko neuvoo)?

Kolmanneksi, onko väärin, että tuhlaan niin syntisen paljon aikaa (milloin mistäkin syystä, yleensä tekosyystä)? (Siis kun se nyt on vaan niin kivaa, ja "vapaitahan" tässä ollaan?)

Kun (neljänneksi) ihmiset vaikuttavat olevan joko ihan kauhean suuttuneita minulle (tai vastaavasti olen ihan kauhean hassu ja huvittava, mikä on ehkä saman asian neljä eri puolta) niin miten pääsen omilleni karmallisesti? (Siis ok, voihan sitä ihminen elää koko elämänsä säkki päässä, mutta silti... ) 

Viidenneksi, miten unohdan itseni (niinkuin äitini neuvoo)?

Ja lopuksi kuudenneksi, miten alan taas muistamaan, kun olen koko elämäni ollut niin eksyksissä? Miten se tapahtuu (ja lisäksi, mitä ihmettä pitää tapahtua, että lakkaan stressaamasta turhia asioita)?

Ah, kaunis ympyrä (kehä-päättely! ), täytyy tarkoittaa, että tässä tosiaan oli kaikki kysymykset.
 
Kiitos kärsivällisyydestäsi!

Sori nyt, toivottavasti ei tullut vatsanpuruja!

  Nii-in, ja sitten kun ihmisten energiabalanssit, persoonallisuuksien dynamiikka , sielunryhmien teemakuviot, ja melkein mitkä eroavaisuudet tahansa , kuten tosiaan katsojan ikä, elämänkokemus, ja motiivit vaikuttavat niin hurjasti, että tuntuu itsestä ainakin siltä, että pitäisi luettavanakin pystyä lukemaan lukijaansa, ja kääntämään kaiken kuulemansa ja näkemänsä sitten oman sieluntasonsa kielelle, miten ikinä se sitten näyttäytyykään.
 

Kiitos ihanat Heaven & muut "verhon takana" 

Taisi mennä aika nappiin nuo neuvot. Heh.  Sisäinen ohjauksenikin, tai henkioppaani, joutuu alituiseen (ehkä jopa kymmeniä kertoja päivässä) muistuttamaan minua "ottamaan rennosti". 
Useimmiten niin, että ennen kuin ehdin edes muuttaa kysymystäni sanoiksi, se jo kehottaa: "Tsillaa."

Ehkä tuo niska-, hartianseutu- avaaminen saattais tosiaan hiukan auttaa.. Se vain taitaa olla sen verran vakavasti tukossa, että viimeksi (keväällä) hierojan käynti laukaisi oikein kunnon nuhaflunssan.

Kaunista syksyä  Suurkiitos!

[suuresta vedenpaisumuksesta]

Olen nähnyt unia suuresta vedenpaisumuksesta jo viisi vuotta.  Joka unessa silti jotenkin eri 'juoni' sen vedenpaisumuksen suhteen, ihan niinkuin joka kerta lähtisin eri lähtökohdista, ja kokeilen sitten eri keinoja selviytyä tästä jotenkin myyttisestä katastrofista.  Tämän suuren tapahtuman näyttämöt eli maisemat ovat siis käyneet hyvinkin tutuiksi, ja lukemattomat ja taas lukemattomat unet ovat liittäneet eri geologiset alueet toisiinsa.

Tarkoittaisiko tämä sitten suurta tunne-elämän katastrofia, jossa olen rämpinyt jo viisi (5!!!) vuotta?  
Vai lieneekö kysymyksessä valmistautuminen tulevaan suureen ilmastonlämpenemiskatastrofiin?