Hei

Kyselen teiltä muilta miten olette jaksaneet nainen Rapu - mies Kauris suhteessa?

Olen rapu ja nouseva leijona ja ukkeli on nouseva kalat.....

KIITOS, jos pieniäkin vihejä saatte aikaan     

Hei kyllähän niitä on!

Itse olen naaraspuoleinen aurinko-kauris ja kuu-rapu, seurustelukumppanini on aurinko-rapu ja kuu-oinas (niin, kuumerkit aika ristiriitaisia?)

Onhan tässä meilläkin joskus jaksamista. Vaikka täyteen on nyt tullut vasta 8 kk, on mäkiä ollut suuntaan jos viidenteen. Olen kuulemma liian kireä ja tunteellinen enkä osaa ottaa asioita tarpeeksi rennosti (ja se onkin aika usein totta)    Itse olen sitä mieltä, että mies ottaa asiat joskus liian lupsakasti ja kun hän sen tajuaa myöhemmin, on porussa pitelyä. Hänellä siis. Että kun se rapu-puoli on tulossa esille niin sen näkee kilometrien päästä.

Yksi mikä vielä suhdettamme saattaa..no, tavallaan hankaloittaa ja tavallaan vahvistaa, on välimatka. Välissämme on vielä toistaiseksi yli 150km. Tapaamme siitäkin huolimatta useita kertoja kuussa ja jokainen tapaaminen on kuin tapaisi toisen ensikertaa - yhtä riemukasta ja kiihkeää siis.

Huonoksi en suhdetta sanoisi, hän on minulle juuri se jota olen kaivannut elämääni piristämään. Siitä luultavasti kiitokset hänen kuu-oinaspuolelleen 

Toivon teille kaikille muillekin kauris-rapu-pareille jaksamista ja onnellista jatkamista 

[Ihaa]

Heh, taisihan se olla jo tavallaan tieto, minä olen
Ihaa
Olenkin jotenkin aina itseni Ihaaseen osannut yhdistää, ihan pienestä saakka 

Ihan näin extempore-kysymyksenä, miten voi saada selville mikä on ollut edellisessä elämässään? Useat asiat nykyelämässä joita vasta kunnolla miettimällä olen havainnut, ovat tulleet jotenkin oletuksena...että voisiko olla jollain tapaa sidoksissa entiseen elämään tms? Olen aina palanut suuresti halusta tietää, millainen/mikä olen edellisessä elämässäni/elämissäni ollut...

En usko että me kuu-ravut itsellemme sitten mitään mahdetaan, itse oon alkanut oppimaan että jos joku vaivaa mutta tuntuu tavallaan vähäpätöiseltä niin sitä ei kannata sanoa. Siitä tulee meikäläisen piireissä yleensä vaan kärpäsestä sitten härkänen 
Viime viikon unet oli kokonaan kadoksissa kun päässä poukkoili kaukana asustavan poikakaverin naisongelmat (niin, minä ja sitten joku toinen tytteli joka sen kimpussa on häärinyt). Vähemmästäkin sitä hermostuu, eikö? Nyt se homma on poissa tieltä mutta silti hermoilen tosiaan välillä vähän turhista, se ei kuitenkaan meinaa etten luottaisi ihmisiin  : Juu, ehki olen vähän tosiaan sekasortoinen risteytys, itsekään en ole vielä saanut koskaan itsestäni selkeyttä

Omasta kokemuksestani voin sanoa että ongelma kalojen kanssa on se kun sinne päähän ei pääse käsiksi kuin hyvin harvoin, eli kyllä, minulla ainakin

Olen huomannut että suhde-elämässä ainakin kaikilla tuntuu olevan kanssani vaikeuksia. Ilmeisesti katson asioita liian romanttisessa mielessä ja välillä on vaikea pitää jalkoja maassa. Siitä kyllä syytän sitä, että olen kuu-rapu  Jos en pääse tarpeeksi lähelle suhteessa toista, turhaudun helposti ja saatan huomaamattanikin ruveta sellaiseksi jota jotkut rennommat sanovat nipoksi. Stressaannun helposti ellen pääse olemaan tietyin väliajoin rakkaani lähellä, ja tosiaan, ellei minulle avauduta, stressaannun vieläkin pahemmin.
Järjestyksenhimosta ja pilkunviilaamisesta on minulle sanottu aika tiheästi, mutta se pysyy yleensä kohtuudessa ellen ole joko ylienerginen tai nukahtamispisteessä 
Itseni kanssa minullakin on aika usein ongelmia, juurikin siksi että pyöritän etenkin suhdeasioita kovasti päässäni ja ellen pääse niitä purkamaan niin miehillä palaa sitten päreet huokailuuni helposti. Helppo ihminen kun en kuulemma ole, ristiriitojen riemuvoitto  :

Näen lähes joka yö unia ja voisin kertoa milteipä jokaisen, harvat jäävät siten etten niitä muistaisi. Näin on ollut koko pienen elämäni ajan, usein sitä kiroan.
Yleisin painajainen, mistä olen aina herännyt suorastaan hysteerisenä, on jos olen juuri nähnyt unta jossa minut hylätään ja jätetään yksin, tavalla tai toisella. Pienenä se oli, että ystäväni ja vanhempani olisivat vain yksinkertaisesti hävinneet jonnekin, nyt myöhemmin se on ollut pääasiassa se että poikaystäväni jättäisi minut toisen naisen takia. Minut on oikeastikin kerran jätetty siitä syystä ja se on aina ollut suhteissa suurin kauhunaiheeni että mitä jos niin kävisi.
Näen myös useita kertoja viikossa ennen nukahtamista näitä ns. puoliunia, joissa tipun selkä edellä kalliolta pimeyteen suunnatonta vauhtia ja säpsähdän sitten silmät auki ja koko kroppa tuntuu "kramppaavan" samalla hetkellä kun näen itseni siinä unessa tippuvan maahan. Selitystä sellaisille?

Rapu olisin, koen itseni ajoittain enemmän herkäksi ja pakenevaksi ravuksi kuin kauriiksi, johtuen juurikin varmaan siitä että on kuu ravussa 

Ihanaa, juuri tällaista sivua olen etsinyt! Kiitos tuhannesti, uskon että kaikki muutkin ovat yhtä mieltä!
 

Joskus tuntuu että olisin saattanut edellisessä elämässäni olla mies  Vaikka nainen olenkin, en oikein välillä itsekään käsitä edes omia ajatuksiani ja olen aina tullut paremmin toimeenkin miespuolisten kanssa (omasta mielestäni ainakin).

Joskus tuntuu, kuten varmaan jos jokaisesta välillä, että "nykyisellä elämällä rangaistaan". Itse olen omannut huonon fyysisen kunnon jo lapsesta saakka ja sairastan useampaa pitkäaikaissairautta. Toinen langettaa elämäni ajalle pysyvän lääkityksen josta ei pääse eroon millään. Silti sen voi todeta että kaikki tällaiset ovat totuttelukysymyksiä. Vaikka olen vasta pian 20-vuotias ja olen jo toinen jalka suunnilleen haudassa fyysisen heikkouteni puolesta, siihenkin tottuu. Ties millainen rautakuntoinen olento olenkaan sitten ollut edellisessä elämässä kun nyt tässä kondiksessa ollaan 

Heij, minä myös! 

Nimimerkkini juontaa alkunsa jostain seitsemän vuoden takaa, jolloin kaverit alkoivat kutsua minua koulussa "piikkipääksi". Jo tuolloin pidin poikatukkaa mielelläni, ja joskus en jaksanut hiuksiani ennen petiin menoa pestä, joten kouluun mennessä hiukseni olivat sitten suunnilleen suoraa taivasta kohden. Näytti kohtuullisen koomiselta, mutta koska en ole koskaan niinkään lookistani välittänyt niin se ei minua paljoa hetkauttanut 

Yleensä käytän nimimerkkiä Kaede (sai alkunsa kun löysin lempihahmoni Galaxy Fraulein Yuna-sarjasta ja nimi muistuttaa aika paljon oikeaa nimeäni), mutta tällä kertaa näin tämän miellyttävämmäksi ^__^

Minulle se on kanssa välinpitämättömyys. Entisen kanssa oli viimeisen 1½vuotta nokat vähän väliä ankarastikin vastakkain kun sanoin mitä tahansa niin vastaus oli AINA "Ihan sama" "Ei kiinnosta" tai muuta vastaavaa. Kyseisen ajanjakson jälkeen olen yhä nähnyt punaista jonkun sanoessa "ei kiinnosta" tai vastaavaa asioihin, joita itse pidän tärkeinä.