Mä näin taas pitkästä aikaa unta että olin muuttamassa sinne vanhaa kaukaiseen, ihmeelliseen kaupunginosaan jonka vain
harvat tuntee ja siin oli ihana tunnelma.
Toinen versio mielestäni tästä samasta unesta on sellanen jossa olen jossain keskiaikaisessa kiehtovassa kaupungissa, se voi
olla Saksassa, mukulakivikadut, ja yritän siinä selittää siskolle ja äidille että tulkaa yhä syvemmälle pimeiden ja kiehtovien
katujen ytimeen.
Nähtyäni näitä unia olen aina jollain tapaa onnellinen. Tänäkin aamuna, vaikka olen sairaana, näin juhannuksen
. Ei täällä pk-seudulla noin vaan pääse terkkariin vaikka ois tulehdus, täytyy vaan tehdä itse diagnoosi, ostaa käsikauppalääkkeet, rukoilla ja toivoa ettei tarvi lähteä sairaalapäivystykseen.
Niin, kyllähän mä rukoilinkin ja ihan niiku se ois auttanu fyysiseen vaivaan, ihan oikeesti - ei ois ensimmäinen kerta.
Ehkä tää viime yön unikin oli tavallaan jonkinlainen turva.
Parina yönä on tullu kuuloharhoja ku oon nukkunu niin syvästi, tosin edeltävän viikon 5 päivän juhlat taitaa vaikuttaa siihen.