seuraava »

[sansai]

AthaMaarit   Aivan kuin jokin ajatus tunkisi tietoisuuteen,jota ponnekkaasti torjut.Muös joku persoonan osa,jota torjuu voi näyttäytyä näin.
Joskus tuollainen uni tulee,kun ei haluaisi jotakin ihmistä enää elämäänsä,reviirilleen,ajatuksiinsa ja nimenomaa ajatuksiinsa.

[Topaasi]

Pimeähköä ja viileähkö ilta/yö, huomaan olevani yöpuku päällä (kirkkaan vihreä hihaton ainakin ja jotkut pöksyt) ulkona kaukana kotoota (n.3km). Ei tämänhetkinen kotini kuitenkaan, ehkä lapsuuden ja/tai nuoruuden koti oli kyseessä. Tajuan että mulla ei ole avainta tai puhelinta, alan kiireesti juoksemaan sinne. Olen huolissani pukeutumisestani ja viileydestä ja siitä että en kerkeä päästä kotiin ennen kuin ulko-ovi menee kiinni. Tiedän unessa siis sen että olen jättänyt oven auki. En muista enempää. Hmm.  

Hei haps,

Minusta sinun unesi viittaakin nimenomaan joko lapsuuteen tai nuoruuteen. Olithan lapsuuden tai nuoruuden kodissasi unessa, joten siinä uni yrittää selkeästi vihjata.
Tunnelma vaikuttaisi huolestuneelta pikemminkin, murheelliselta ja siltä, että joku on sinut sinne oman onnen nojaan jättänyt, ulkopuolelle...  

Onko sinulla ollut hylkäämisentunteita nuorempana? Entäs avainten aitoa hukkaamista, useinkin?   Tai vastaako tuo ihan jotain aitoa tunnetta, jossa joskus olet joutunut olemaan, joko ihan tapahtumana, tai "sielun kylmänä maisemana", eli siis turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteena..? Kuulostaa hyvin surulliselta tarinalta, jos joku jää kylmään ulos, ei avaimia, ei puhelinta...  

Eilen minä löysin kadulta pyöräillessäni kissan, siis ihan oikeassa elämässä. Säikähdin sitä kissaa ensin, se vain istui yhden auton konepellin päällä. Minulla ei ole koskaan omaa kissaa ollut, mutta säälitti niin paljon, että pysähdyin katsomaan, mistä oli kyse. Se kissa olisi halunnut viereiseen kerrostaloon sisälle. Heti tiesi, mikä ovi sitä kiinnosti niistä rapuista.     Sitten rapsuttelin hetken kissaa, juttelin sille, semmoinen kauniin oranssi kissa se oli. Ovi oli tietty kiinni, kun kellokin oli jo noin 21 illalla, eli oli jo pimeä. Se kissa vaan halusi sisään. Mulle tuli aika surkea olo, en mistään eläinten rääkkäämisestä koskaan ole tykännyt, jotain lemmikkejä (pienempiä eläimiä) on mullakin joskus ollut. Ja hevostelua olen harrastanut.
Soitin ovisummereista yhtä, sellainen mikä oli vähän tutuhko sukunimi. Ajattelin, että jos sieltä joku avais vaikkapa, ei aavistustakaan ollut, että ketä siinä asuisi.

No sitten noin 2-3 kerrosta ylempää avattiin ikkuna ja katsottiin sinne alas mua. Aloin selittää asiaani, kysyin että onko se kissa tulossa sinne, kuuluuko tänne. Mutta ei, eivät tunteneet. Eikä se nainen siellä ikkunassa halunnut tulla avaamaan, kun "ei sitä kissaa nyt voi rappuunkaan päästää" Aika röyhkeä vastaus.       se lisäs, että "on ylimmässä kerroksessa kai joku uus, mutta en yhtään tiedä et onko sillä kissaa. Muilla ei ainakaan tuon näköistä oo ollu. Omistaja varmaan tulee kohta sen hakemaan..."  
mua ärsytti. Mutta en voi toisten kissoja lähteä varastamaankaan, joten oli pakko jättää se siihen. Sitten rapsutin sitä, sanoin heippa ja et mulla ei valitettavasti ole siihen oveen avaimia...  

Toivottavasti kissa pääsi kotiinsa tai jonnekin lämpimään.   Rukoilinkin vielä, sekä illalla ajattelin sitä kissaa.  

Se oli vaan esimerkki. Siis että eläinkin kokee hylkäämisen tai yksin jättämisen aina tragediana. Ei halua tietenkään kukaan kylmään yksin jäädä lukkojen taa.   Joten olisiko sinulla unen sanomana jokin, että vaikka sinut joskus on hylätty / jätetty pahasti yksin, niin asiat silti järjestyvät...?
Usko pois.    :  

Ja Nikkin kanssa ehkä olen samaa mieltä, että jotain hallinnan ja kontrollin kanssa asialla voi olla tekemistä. Meneekö nyt liian lujaa? Unohdatko asioita, tai et tarpeeksi keskity?
Mutta muuten kysy itseltäsi, olisiko se trauma tosielämästä. Miksi vieläkin mietit sitä, jos näin on? Ja miten voisit päästä yli tuon surun tai turvattomuuden, mikä traumoista voi joskus tulla...? Kirjoita vaikka tilanne läpi, tai puhu ystävien kanssa.  
Kyllä se siitä.   Lippu korkealle, häntä pystyyn vaan...

Taidan tänään käydä sen saman reitin, katsomassa muuten onko yhtä kissaa enää niillä nurkilla auton konepellin päällä...  

[Hiisitär]

AthaMaarit   Aivan kuin jokin ajatus tunkisi tietoisuuteen,jota ponnekkaasti torjut.Muös joku persoonan osa,jota torjuu voi näyttäytyä näin.
Joskus tuollainen uni tulee,kun ei haluaisi jotakin ihmistä enää elämäänsä,reviirilleen,ajatuksiinsa ja nimenomaa ajatuksiinsa.

Minäkin mietin, että se on ehkä jotain tällaista, mutta en millään keksi mikä asia se olisi...  Kukaan henkilö se ei ole, sen tiedän, samoin luonteenpiirrekään se ei ole. Ehkä se on stressi, olen joutunut nyt viime päivinä vetämään itseni aika tiukille (kiitos niiden menkkaoireiden, jotka tekevät minut työkyvyttömäksi, mutta tekemistä riittää silti eikä levolle jää aikaa).

[sansai]

Tressi aiheutti minulle aijemmin,että laitoin ovia lukkoon,ja niitä ovia oli paljon.Aina vain tunki joku jollain ovella.Kaitpa halusin olla hetken kuin piilossa.Olla vain.

[Emelia]

Luultavasti tämän hetkisen vahvan Kalat -vaikutuksen johdosta minäkin olen nähnyt viime aikoina paljon erilaisia unia, mutta viime öinen uneni oli kyllä niin hämmentävä että ajattelinpa kertoa josko kommentoisitte...

Uni oli pitkä ja vaiherikas ja siinä tapahtui paljon, oli ihmisiä ja autoja ja majoittumista ja telttailuja ja sukulaisia ja kaikenlaista.. Ja oli kesä. Olimme tässä kotini nurkilla, tunnistin paikat vaikka perspektiivissä olikin hiukan heittoa, eikä uni mitenkään ahdistava ollut... Siksi sen loppu olikin mielestäni hyvin hämmentävä.

Olin juuri juttelemassa muistaakseni siskoni tai lapsuuden ystäväni kanssa, heidän perheensä oli majoittuneet telttaillen tähän lähelle koulun pihan tuntumaan, ei kuitenkaan meidän pihapiiriin, vaan vähän etäämmälle.. Yht'äkkiä katsahdin eteläisen /lounaisen taivaan suuntaan ja näin jonkin valtavan ison ja kultaisen pyöreän nousevan sieltä.. ensin luulin että se oli valtavan iso ja kultainen Kuu (sellainen kuin syyskesällä on), mutta sitten tajusin että sen ympärillä oli kulmikkaat rajat eli se olikin kuution mallinen, jossa oli jokaisella sivulla tuo kultainen kolikon/kuun kuvio tulisena. Muistan sanoneeni unessa että "Mitä helv" ja sitten tuo kuutio yht'äkkiä otti vauhtia kohoten taivaalle ja ylitsemme kaartaen kohti pohjoista ja pudoten sinne räjähtäen. Räjähtäessään se nosti taivaalle mustan sienipilven, joka sitten laskeutui meidän päällemme niin ettemme nähneet mitään.

Seisoimme hajallaan isolla ja tyhjällä hiekkakentällä, joka on myös parkkipaikka tässä aivan vieressä, ja seurasi paljon huutoja missä kukakin on ja näkeekö kukaan mitään jne. Kenellekkään ei ollut mitään sattunut, vaikka ensimmäinen ajatus olikin että kyse oli myrkkypilvestä, ja hetken kuluttua pilvi nousi mattona vähän ylemmäksi siten että pystyimme kyykistyen näkemään toisemme sen alta ja hetken kuluttua se tiivistyi entisestään niin että sitä pystyi "leikkaamaan" käsillä ja taittelemaan ja viikkaamaan kasoiksi kuin kangasta. Näin teimme ja putsasimme oman ilmamme... Ja kaikki oli hyvin ja olin tyytyväinen.. Sitä hieman kummastelin itsekseni unessakin että vaikka yritin kuvitella miltä siellä minne kuutio oli pudonnut näyttäisi, minua ei itseasiassa kiinnostanut eikä surettanut siellä olleiden ihmisten kohtalo lainkaan..ja tavoitteena oli jatkaa elämää kuin aina ennenkin..

Tavallaan itse mielsin tuossa unessakin tuon kuution avaruusalukseksi ja kun se ylitti meidät se näytti heinolta ja upealta ja ihailimme sitä - ja kun se putosikin yllätys oli suuri.. ja sen jälkeen se olikin pommi..

Hmmm...saa kommentoida.. 
 

[sansai]

Sellainen enteellinen uni,jotka ovat vaikeita tukita.
Aivankuin jotakin olisi tulossa pommin lailla,aavistamatta.
Perhepiirissä,läheisimpien kesken.Unihan ei yhdisty työelämään.
Kuitenkin asiat tapahtuisivat hiukan etäämmällä omasta tunne-elämästä.
Asia voisi olla sellainen,että se kuin myrkyttäisi ilmapiiriä hetkeksi.Veisi näkökykyä asioihin ensin,kunnes taas kirkastuisi .Sitten seuraa yhteishenki,jonka voimalla leikataan,selvitetään asiat tolalleen.
Kuutio voi olla salaisuutta,joka paljastuu.Oli mitä oli,loppuhan oli hyvin.Tavoite oli jatkaa elämää,kuten aina ennenkin.
Unessa on asioita,joista en osaa sanoa mitään.Jospa saat lisää vinkkejä toisaalta.   

Olen huomannut itsellä aivan viimeaikoina hyvin voimakkaita ja erikoisia unia,tuo ajanlaatu teettää niitä.Unet näyttävät olevan kovinkin enteelisiä,mutta ei se välttämättä niin ole,on vain se kalat aika vahvana nyt.

[Emelia]

Kiitos sansai 

Tässä viime aikoina on näitä "pommeja" tipahdellut puolelta jos toiselta elämässäni, joten juuri nyt en toisaalta haluaisi niitä enää lisää... Tietynlaisessa "myrkyttyneessä tilassa" tässä on nyt jo jonkin aikaa menty kyllä ja toivoisin että asiat vihdoin alkaisivat kirkastua...

Itse jäin muuten myös miettimään tuota tuon kuution liikerataa ja suuntaa josta se kohosi, sillä se viittaisi tiettyyn paikkaan ja ihmiseen, mutta yllätys olikin ettei se pudonnut meidän päällemme vaan menikin ylitse...

Jos pommin suunta olisi ollut minusta tuon ko. ihmisen suuntaan(ei ole sukulainen tai kukaan läheinen) tässä unessa ei olisi ollut myöskään yhtään mitään ihmeellistä.. 

[sansai]

Pommi meni pohjoiseen päin,kylmenneisiin ihmissuhteisiin.Jokin on sillä saralla ohi.
Kyllä se unikuva itsessään voi kuvata,mitä on ollut,mitä on nyt.Sotaunet esm.ovat sellaisia,onhan tässä samankaltaista teemoiltaan.
Unessa saitte leikattua myrkyttyneen pois,sellaisena hyvä sanoma.
Mitään lopullista pahaa ei unen lopusta jäänyt.Aijoit jatkaa kuten ennenkin.
Painiskeletkohan omantunnon kanssa jotenkin,kun et sitten välittänyt mitä pommin putoamispaikalla tapahtui(alitajunnan töitä)
Ehkä uni halusikin osoittaa,että huolehtikoon muualla ihmiset oman osansa,ei se ole sinun asia ja ongelma.Jonkinlaisen päätöksen unessa teit siihen suuntaan.

[Emelia]

Hmm.. niin... mielenkiintoinen ajatus..siis kenen suhde kehenkin on kylmä..

Itse jotenkin mielsin sekä siinä unessa, että muutoinkin että se minne se lopulta putosi oli sattumanvarainen tai huti, eli ensimmäinen ajatus siinä unessa oli että sen olisi pitänyt lähteä lentoon ja kohota avaruuteen, mutta kun se putosi ja räjähti, tuli mieleen että se lensikin liian kauas, eikä osunutkaan meihin kuten ehkä oli tarkoitettu...

Unessa saitte leikattua myrkyttyneen pois,sellaisena hyvä sanoma.
Mitään lopullista pahaa ei unen lopusta jäänyt.Aijoit jatkaa kuten ennenkin.
Painiskeletkohan omantunnon kanssa jotenkin,kun et sitten välittänyt mitä pommin putoamispaikalla tapahtui(alitajunnan töitä)
Ehkä uni halusikin osoittaa,että huolehtikoon muualla ihmiset oman osansa,ei se ole sinun asia ja ongelma.Jonkinlaisen päätöksen unessa teit siihen suuntaan.

Itseasiassa olen pitkään painiskellut myös omantuntoni kanssa, mutta nyt en enää jaksaisi..
ja tuo ajatus huolehtikoon ihmiset muualla oman osansa kyllä kolahtaa, mutta sitten se menisi varmaan jo toiveunen puolelle...

 

[Lilim*]

On se kumma kun harvase yö saa taistella demonien kanssa! Johtuuko sitten että olen kovassa flunssassa nukkunut huonosti vai vaikuttaako tämä "uudelleen heräämiseni" näihin henkisiin asioihin, en tiedä.. Mutta TAAS viimeyönä ainakin kahdessa eri unessa leikin manaajaa..
Olin jossain taivasalla, menossa nukkumaan kahden pienemmän henkilön kanssa, taisivat olla tyttö ja poika. Oikeastaan tyttö jäi mieleen enemmän. Levitin aukealle paikalle peiton ja meidän oli siinä tarkotus nukkua lapset molemmissa kainaloissani. Pimeys laskeutui nopeasti ja tajusin että nyt täytyy käydä siellä vessassa jos meinaan mennä, kohta ei enää uskalla... Uni muuttui salamana painostavaksi, ahdistavaksi painajaiseksi. Vaistosin jonkinsortin henkiolentoja, pahuutta. Seisoin peiton vieressä, takanamme oli joku oja tai "raja" jonka takana näin häivähdyksenä ison aavemaisen rakennuksen, valo ikkunassa, torni...  Epäselvä vilkaisu sinne suuntaan. Tiesin että ne olivat siellä. Meidät ympäröi kuiskaukset, supina, mutina, lapsen laulua.. Näin että musta uhkaava hahmo (mies) yritti ylittää ojaa, aloin huutaa ja raivota, läiskiä käsiäni huusin kovaa "EI" tms. Hätyytin niitä pois. Heräsin siihen ja korvani suorastaan soivat niistä kuiskauksista ja supinoista! Tuntuu kuin olisin tullut kauheasta metelistä siihen täydelliseen hiljaisuuteen sänkyyni.. (Olin hetken kyllä totaalisen kauhusta kankeana ja ajattelin että jos olohuoneesta kuuluu yksikin rasahdus niin pimahdan... )

No sitten kun sain sykkeeni laskemaan ja nukahdin uudelleen ni eikö taas ole demoni kintereillä ja minä hoen isämeidän- rukousta ja kaikenmaailman mantroja häätääkseni sen. Minulla oli joku latinalaisen kuuloinen (tai siansaksan..) hokema jonka muistin aamulla mutta en enää...

[sansai]

Emelia.   Sinun tunne jotakuta kohtaan viilenee.Sinähän sen unen näit.     

[sansai]

Lilim.  Flunssat voivat olla kovastikkin painajaisten alkuun panijoina.Ei sinällään kummallista.Sinulla taitaa kuitenkin nousta jotain sieltä lapsuuden ajalta näihin uniin,kuin turvattomuus,joka tempaisee mukaansa jostain kokemuksesta.
Sitkeästä pärjäävästä ihmisestähän uni kertoo.Otat ne kaksi lasta kainaloon turvaan.Oletkohan ollut pienten sisariesi turva joskus,vai kenen.Olet ollut neuvokas lapsi.Kuten unessa nyt luit rukouksia ja mantroja.Kovasti olet varmaan joutunut yrittämään.
"Uudelleen herääminen"kuten mainitsit,ei se niin kumma olisi,jos sieltäkin nousisi jotakin asioita uneen.Oudompi olisi jos ei uniin jotain tulisi,samoin kuin uneen tulee päivän tapahtumista aina jotakin.
Kelju painajainen kuitenkin,jospa ne siitä jäisivät vähemmälle,joten toivottelen kauniita unia sulle.

[Kafkar]

Susikoiria ja kummituksia.....


Näin unta, että olin kahdelle susikoiralle hoitajana kun niiden omistaja oli jossain. Aikamme siinä touhuttii ja aika oli mennä    nukkumaan. Toinen koira käpertyi jalkopäähäni ja toinen meni jonku tason päälle nukkumaan. Heräsin keskellä yötä siinä unessa ja tajusin alkanee kuulleeni näiden susikoirie ajatuksia ja yhtäkki ne oli muotoutunut haamun/kummituksen olomuotoon ja olivat rumia ihmisiä. Minua alkoi järjettömästi pelottaa, ne halusivat raiskata minua. Koitin puraista toista haamua mut se oliki jotai venyvää kumia tai jotai elastista ainetta. Sit heräsin ja pulssini hakkas tuhatta ja sataa ja enkä hetkeen pystynyt nukkumaan uudelleen.

[sansai]

Kafkar. On vähän erikoinen uni.Vaikuttaa siltä kuin sinun pitäisi tehdä jotain,tai päättää tehdä.Kuitenkin olet kuin nukkuva jotenkin.
Aika voimakkaita asioita kuitenkin susikoirien muodossa.Joku voimakas herääminen,johonkin asioiden etenemiseen.Kummitukset koittivat raiskata,joka on pelottava kokemus,mutta tässä se kuvaisi yrittäessäsi purra ,jonkinlaista voimakasta intohimolla tehtävää hommaa.
Sitä samaa kuvaa koirien ajatusten kuuleminen.Kuin kuulisit omia ajatuksia,sisimpäsi puhetta uudella tavalla.Sellaista sisäistä vimmaa. 

Koirat olivat jonkun toisen,sitä mietin,en pääse jyvälle,miksi niiden kanssa nukuit,mutta niistä lähti jokin idea liikkeelle.          

[Kafkar]

Kiitos sansai, oli minustakin niin hämmentävä uni ettei ymmärtänyt sit aamulla ku loppu viimein heräsin et mitä ihmettä se meinasi. Alanko sekoamaa vai minkä tähde uneni on tämmösiä. tiedä häntä, vai olenko vain niin luova ja ajatukset lentelee ties missä.

seuraavana yönä tosta näin sellaista unta, että susikoiran (en ole omistanut koskaan susikoiraa) kanssa lenkillä raviradalla tai sen lähimaastossa. Sit koira menee pusikkoo kakalle ja sit yhtäkkiä minulla on vauva sylissä ja ihan ku se ois minun oma vauva ja olemme raviradan katsomossa ja katselemme ku hepat juoksee kilpaa. sit seuraava muistikuva on ku kuljen hakee hevoseni kanssa palkintoo kun heppani voitti ravit. en istunu siellä pallilla ja mietin siinä unessa: Miksen istu pallilla ja aja sitä hevosta. vaan talutan sitä punaisen ja valkoisen erisävyin riimunnarulla. Ja olen ylpeä.