Sivuja: [1] 2 3
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Vapaudu menneistä  (Luettu 31530 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
härkä-69
Vieras
« : 10.09.2006 12:25:16 »

- Miten sinua kohdeltiin?

Kysymys siitä, miten sinua kohdeltiin, on tärkeä. Se on tärkeä siinä
mielessä, että ihmisellä voi nyt olla ahdistunut mieli ja masennus juuri sen
takia, mitä hän on aiemmin kokenut. Eli menneisyys voi olla mukana
nykyisyydessä ja ihminen voi edelleen kantaa niitä negatiivisia tapahtumia,
joita hänelle on tapahtunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin.

On kuitenkin hyvä huomioida, että kun meillä on kolhuja menneisyydestä,
eivät kokemuksemme ole suinkaan mitään ainutlaatuisia. Ei, sensijaan ne ovat
itseasiassa hyvinkin tavallisia, ja jos katsomme vain ympärillemme, voimme
nähdä moniakin, jotka ovat joutuneet käymään läpi vastaavaa, jopa
pahempaakin.

----

Joka tapauksessa, jos pysymme edelleen elämämme vaikeissa ja tuskallisissa
kokemuksissa, on ehkä syytä tutkia seuraavaa listaa. Siinä on lueteltu
tavallisimpia, varsinkin lapsuuden ja nuoruuden, vaikeita tilanteita, joita
voidaan joutua käymään läpi. Ehkä sinä tunnistat omat kokemuksesi tästä
listasta:

- Olitko ei-toivottu tai "vahinko"? Eivätkö vanhempasi tai äitisi halunneet
saada lasta? Tai onko sinulle sanottu, että jos et olisi syntynyt, ei
vanhempiesi olisi tarvinnut mennä yhteen?

- Ehkä olit väärää sukupuolta, niin että vanhempasi toivoivat tyttöä pojan
sijaan tai poikaa tytön sijaan. Kenties sinua yritettiin alitajuisesti myös
pakottaa toisen sukupuolen rooliin.

- Kasvoitko kodissa, jossa oli jatkuvaa riitelyä ja taistelua vanhempien
kesken ja jossa koit alituista pelkoa ja ahdistusta odottaessasi vanhempien
seuraavaa riitaa?

- Oliko jompikumpi vanhemmistasi alkoholisti ja juovuspäissään
väkivaltainen? Häpesitkö kotiolojasi ja vanhempiesi alkoholismia?

- Oliko vanhempiesi asenne sellainen, että siihen kuului huutaminen, katseen
ja äänensävyn kylmyys, ärtyisyys ja agressiivisuus?

- Kärsitkö jommankumman vanhemman jatkuvasta poissaolosta kotoa? Oliko hän
täysin keskittynyt työhönsä, niin ettei häneltä jäänyt aikaa perheelleen?
Tai ovatko vanhempasi olleet täysin välinpitämättömiä menoistasi ja
tekemisistäsi? Tai ehkä olet menettänyt jommankumman vanhemmistasi kuoleman,
avioeron tai pitkällisen sairauden kautta.

- Jouduitko insestin eli seksuaalisen väkivallan kohteeksi jonkun läheisen
sukulaisen taholta?

- Vertailtiinko sinua siskoosi tai veljeesi tai johonkuhun muuhun ja
sanottiin, mikset voi olla kuin hän? Suosittiinko sisarustasi myös enemmän
kuin sinua?

- Saitko usein kuulla lausuntoja kuten: "Sinä et osaa mitään, et pysty
mihinkään eikä sinusta ikinä tule mitään"? Saitko myös huuto- ja
moiteryöppyjä heti jos epäonnistuit? Eivätkö myöskään mitkään suoritukset
tai koulun arvosanat riittäneet?

- Jäivätkö sinulta halaukset, taputukset ja hellyys puuttumaan etkä koskaan
päässyt vanhempiesi syliin?

- Ulkonäköön liittyvät huomautukset ja nimittelyt ovat tavallisia kotona ja
koulussa. Nämä nimittelyt voivat jäädä vuosiksi ihmisen sisimpään.

- Koitko jääväsi koulussa ulkopuolelle muiden tekemisten tai jouduitko
suoranaisen koulukiusaamisen kohteeksi? Tai ehkä olit opettajasi
epäsuosiossa.

- Myös aikuisiässä voi tulla kolhuja esim. työpaikalla tai vaikka
seksuaalisen tai muun väkivallan kautta.

----------------

- MITEN MENNEISYYS VOI VAIKUTTAA ?

- Kyvyttömyys antaa muille anteeksi eli katkeruus.

- Itsensä tuomitseminen

Henkilökohtaiselle parantumiselle ja eheytymiselle on olemassa kolme suurta
estettä - kyvyttömyys vastaanottaa anteeksianto, kyvyttömyys antaa anteeksi
toisille ja kyvyttömyys tärkeän itsehyväksynnän omaksumiseen

KATKERUUS

Kun ihminen on käynyt läpi tuskallisia kokemuksia ja kokenut hylkäämistä
ehkä joidenkin läheisten ihmisten taholta, on sen toinen seuraus
tavallisesti katkeruus ja viha. Eli katkeruus, kauna ja syytökset niitä
ihmisiä vastaan, jotka ovat asianomaista loukanneet. Tällöin ihminen voi
ikäänkuin jäädä hautomaan menneitä asioita yhä uudelleen ja uudelleen ja
olla konkreettisesti kiinni menneisyydessä.

Ongelmallista katkeruudessa onkin, että sitä ei usein itse huomata tai
tunnusteta. Ihminen voi kaiken koetun jälkeen ajatella, että hänellä on
oikeuskin olla katkera, koska häntä on niin kaltoin kohdeltu. Mutta juuri
tämä, eli kaunasta kiinni pitäminen, on se, mikä estää meitä vapautumasta.
Sillä jos me vain antaisimme anteeksi, voisimme päästä irti menneisyydestä
ja ehkä muistakin asioista

Eräs puoli katkeruudessa on sekin, että se voi siirtyä vihana ja epäluulona
ulkopuolisiin ihmisiin eli henkilöihin, jotka eivät ole meitä koskaan
loukanneet. Näin voi tapahtua mm. avioliitossa.

Siten jos esim. vaimolla on ollut huono isäsuhde, voi hän siirtää nämä
negatiiviset tunteensa tulevaan puolisoonsakin. (Vastaavasti miehen huonosta
äitisuhteesta voi olla samat seuraukset.) Hän ei ehkä tietoisesti halua olla
miestään vastaan, mutta on mahdollista, että hän syvällä sisimmässään tuntee
epäluuloa ja vihaa tätä kohtaan, koska isäkään ei hänestä välittänyt. Myös
jos nainen on pienenä kokenut seksuaalista väkivaltaa ja insestia, voi se
entisestään syventää tätä kuilua. Se voi estää häntä luomasta hyvää
seksuaalisuhdetta miehensä kanssa sekä aiheuttaa seksuaalista kylmyyttä.
Menneisyys voi siten pahasti tulla tämän suhteen väliin.

Kuitenkin on olemassa toivo myös edellisenkaltaisiin tilanteisiin, ja
tämä toivo on nimenomaan anteeksiantamuksessa. Sillä jos ihminen tiedostaa
vihansa, sen juuret sekä haluaa antaa anteeksi, ei menneisyys voi samalla
tavalla haitata häntä. Hänen täytyy luopua syytöksistään vanhempiansa -
kuten tietysti myös puolisoaan - vastaan, jotta hänen aviosuhteensakin voi
parantua.

ITSENSÄ TUOMITSEMINEN

Seuraus siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin menneisyydessä ja ettei
häntä ole hyväksytty omana itsenään, on, että hän alkaa halveksia itseään.
Hän voi alkaa syyttää ja halveksia itseään eli kääntää vihan itseensä päin.
Sellaiset syytökset kuin "sinusta ei ole mihinkään, kukaan ei rakasta sinua
, kuka oikein luulet olevasi, sinulla ei ole oikeutta elää jne..." voivat
olla hyvinkin tavallisia. Sillä jos ihmistä ei ole hyväksytty, on hänen
vaikea oppia itseäänkään hyväksymään ja se voi purkautua edellisenkaltaisina
syytöksinä.

Eräät tutkijat ovatkin tässä yhteydessä puhuneet ihmisen minäkuvasta eli
siitä kuvasta, mikä meillä jokaisella on itsestämme. On todettu, että tämä
kuva hyvin pitkälti ohjaa meidän käytöstämme ja ajatteluamme. Niinpä jos
meillä on myönteinen minäkuva, joka on ehkä muodostunut myönteisestä
palautteesta, on meidän helppo tulla toimeen sekä itsemme että muiden
kanssa. Mutta vastaavasti jos olemme negatiivisten kokemusten kautta saaneet
huonon minäkuvan, on edelläoleva paljon vaikeampaa. Valitettavaa vain on,
että me olemme usein sen negatiivisen kuvan vankina, joka meille on
muodostunut joistakin aiemmista huonoista kokemuksista kuin sen kautta, mitä
me nyt olemme.

Mutta joka tapauksessa, jos ihmiselle on joidenkin tuskallisten
kokemusten jälkeen syntynyt itsensätuomitsemisen juuri ja huono itsensä
arvostaminen, voi tästä juuresta versoa mitä erilaisempia asioita. Nämä
asiat voivat olla vain seurausta siitä, että me emme arvosta itseämme.

Seuraavassa on lueteltu joitakin tavallisimpia tällaisia seikkoja

- Jännittyneisyys muiden ihmisten parissa

- Pelko siitä, mitä muut ajattelevat

- Kiusaantuneisuus omasta ulkonäöstä ja ruumiista

- Yritys korvata omia puutteita saavutusten ja suoritusten kautta

- Tuntee olevansa huonompi kuin muut

- Itsesääli

- Itsemurha-ajatukset

- Ihmisen vaikea uskoa, että kukaan voisi tosissaan rakastaa häntä

- Tulevaisuuden pelko ja pahimman mahdollisen odottaminen

- Läheisyyden pelko ja pelko siitä, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään

- Työnarkomania voi olla seuraus huonosta itsensä hyväksymisestä.

Esim. Kalevi on kertonut, miten hän huomasi kamppailevansa tämän asian
kanssa:

Ajaessaan takaisin kotiin, Kalevi huomasi, ettei häntä ahdistanut ajatus
syövästä laisinkaan. Hämmästyksekseen hän koki kummallista huojentumista
pelkästä ajatuksesta, että hänellä olisi syöpä. Se olisi kunniakas tapa
päästä kaikesta, erityisesti väsymyksestä ja jatkuvasta
riittämättömyydentunteesta, hän mietti.

Hän tiedostaa itsevihansa, joka liittyy läheisesti hänen työtahtiinsa.
Itseviha on ollut kiusauksensa lapsuudesta lähtien.

Työnarkomania tulee itsevihasta. Ihmisen täytyy tuhota ja rankaista
itseään työpanoksella, jolla samalla ostaa hyväksymistä. Itsensä ja toisten
hyväksymistä.

Itsevihalla ei tarvitse olla mitään rajoja, siksi se tulee niin lähelle
kuolemaa. Siksi moni menehtyy. Kalevilla raja tuli vastaan silloin seitsemän
vuotta sitten, kun hän tajusi olevansa enemmän kuin halukas kuolemaan
syöpään.

Hän todella vihasi itseään, vaikka hänen julkinen kuvansa ei antanut
ulospäin siitä paljonkaan viitteitä. Hän vihasi itseään loputtoman
depressionsa ja tuskansa takia, jota turhaan yritti hukuttaa mielettömään
työntekoon. Mikä kaikki vain lisäsi stressiä ja mahalaukun haavoja.

Kalevi tiedosti itse tilansa. Hän tiesi kantavansa taakkanaan lapsuudesta
asti nousevia syyllisyyksiä ja häpeää. Hän oli myös tiedostanut syvän
itsetuhon vietin, joka jo joskus aikaisemminkin oli pannut hänet kaipaamaan
kuolemaa ja lopullista sisäisen tuskan sammumista.

---------------

- Syömishäiriöt voivat olla merkki itsensä huonosta hyväksymisestä. Siten
esim. liikasyöminen voi olla merkki rakkauden- ja tunnustuksennälästä sekä
riittämättömyydentunteista.

Vastaavasti anoreksia nervosa, jota esiintyy eniten teini-ikäisillä
tytöillä, on samanlainen oire. Siinä ihmisen kuva itsestään on niin
häiriintynyt, että vaikka anorektikko voi nähdä itsensä peilistä aivan
luurankomaisen laihana, pitää hän silti itseään liian lihavana. Usein
taustalla ovat muiden vahingolliset huomautukset siitä, miten "sinä olet
liian lihava".

Tämä voi johtaa voimakkaaseen laihduttamiseen:

- ss.llä todettiin anoreksia nervosa, kun olin juuri täyttänyt 14 vuotta.
Se lähti alkuun laihduttamisesta.
Olin liian lihava: kiloja oli 60 ja senttejä 159. Pojat kiusasivat
läskiksi..."

- ss. oli yläasteella 8. luokalla, kun terveydenhoitaja totesi
punnituksessa hänen lihonneen muutaman kilon. Hänen mielestään hoitaja sanoi
sen pahasti.
Se oli viimeinen sysäys anoreksia nervosaan.

"Aloitin heti laihduttamisen, päätin ettei minulle enää päästä niin
huomauttamaan. Olin omasta mielestäni pulska, mutta muut olivat kyllä eri
mieltä...

Koko ajan oli tunne, ettei kukaan hyväksy minua. Kun ei arvosta itseään
yhtään, ei silloin voi uskoa että kukaan muukaan arvostaa. En päästänyt
ketään lähelleni. Kuuntelin kyllä kavereiden puheita, mutta itse en
avautunut...

Oma arvo tuntui olevan kiinni arvosanoista koulussa. En halunnut ylpeillä
numeroillani, mutta aina kun tuli vähän huonompi numero, kaikki sortui.
Kokeen jälkeen tuli aina itku, kun pelkäsin sen menneen pieleen.
Itsekritiikki oli kova...

Kai yksi syy sairastumiseeni oli se, että olen henkisesti herkkä ja
haavoittuva. Se sattui purkautumaan anoreksiana."

-----------

- Pakeneminen haavemaailmaan ja valheellisuuteen on voimakasta.

- Alkoholi tai huumeet voivat olla myös yksi pakokeino. Niiden kautta
voidaan yrittää päästä edes hetkeksi eroon arvottomuuden, epävarmuuden ja
turvattomuuden tunteista. Seuraava naisen kertoma rehellinen esimerkki kuvaa
tätä:

Epätoivosta:
"Kun en kerta kaikkiaan pidä itsestäni! Minussa ei ole mitään hyvää! Ja
useimmat meistä juopoista ja narkomaaneista tuntevat samoin! He käyttävät
huumeita ja alkoholia vain voidakseen elää itsensä kanssa. Eivät he ole
langenneet niin alas yhteiskunnan, seurakunnan eikä vanhempiensa takia -
vain oman itsensä takia."

Luovu syytöksistä muita kohtaan!

Jos sinua on kohdeltu huonosti menneisyydessä, ei sinun kannata siitä
murehtia. Sillä sinä voit päästä vapaaksi, jos vain luovutat. Sinä voit
nimittäin silloin parantua ja eheytyä niin, etteivät vanhat ikävät asiat
enää vaivaa sinua.

Kuitenkin se edellyttää valintaa sinulta. Sinun on nimittäin tahdottava
antaa anteeksi ja sinun on luovuttava kaikista syytöksistä muita kohtaan.
Kukaan meistä ei ole vain uhri, vaan me olemme myös itse syyllisiä. Emme
siten voi perustella katkeruuttamme sillä, että meitä joskus aiemmin on
kohdeltu huonosti, koska meidän asenteemme on aivan yhtä väärin kuin
vastustajaimme teot meitä kohtaan.

Anna siis anteeksi ja luovu kaikista syytöksistä muita kohtaan, että sinä
voit eheytyä!

Yksi syy antaa anteeksi on yksinkertaisesti se, että ihminen tekee itsensä
onnettomaksi, jos hän kieltäytyy siitä. Sillä vihan hautominen,
katkeroituminen ja kärsimänsä pahan muisteleminen on yksi varmimpia tapoja
tehdä olonsa kurjaksi ja itsensä onnettomaksi.

Rauhan saaminen ei kuitenkaan koskaan löydy syntilistoja luettelemalla
tai maailman pahuutta valittamalla. Tällainen toiminta tekee jokaisen vain
entistä surkeammaksi ja masentuneemmaksi .

Eräs hyvä syy antaa anteeksi on siinä, että anteeksiantamattomuus voi estää
parantumisen. Sillä jos ihmisellä on sydämessäään katkeruuden juuri, jota ei
ole huomioitu voi parantuminen viipyä.

Ilmeisesti tämä sama pätee myös mielensairauksiin, joiden takana on hyvin
usein syviä traumaattisia kokemuksia muiden ihmisten aiheuttamina. Tässäkin
tapauksessa anteeksianto voi johtaa parantumiseen ja vapautumiseen.

MITEN VOIDAAN LUOPUA SYYTÖKSISTÄ?

Jos halutaan luopua syytöksistä eli antaa anteeksi, voi se onnistua. Tällä
alueella kannattaa huomioida mm. seuraavia tekijöitä:

Ensinnäkin anteeksiantaminen on aina päätös ei tunne. Siinä ei tarvitse
odottaa mitään erikoisia rakastavia tunteita, vaan ihminen voi heti tehdä
tahdon valinnan ja antaa anteeksi. Tunteet voivat kyllä seurata myöhemmin,
mutta ne eivät ole itse asialle välttämättömiä.

Valitse kiitollisuus

On hyvin tyypillistä, että kun meille on sattunut loukkaavia tilanteita, me
muutumme katkeriksi ja alamme syyttää ihmisiä. Me itseasiassa valitsemme
olla katkeria sensijaan, että voisimme olla kiitollisia.

Niinpä jos ihmisen on mahdollista valita olla katkera, on hänen varmasti
mahdollista valita olla kiitollinenkin. Hän voi valita kiitollisuuden
sensijaan että hän toimisi normaalilla tavalla. Eli aina kun ihmiselle
nousee katkera, syyttävä tai napiseva ajatus, voi hän pyrkiä
kiitollisuuteen. Tämä pätee varmasti menneisiin hylkäämisiin että myös
nykyelämän tilanteisiin ja huoliin. Sentähden sinäkin voit valita
kiitollisuuden ja kiittää sekä menneistä että nykyisistä, sensijaan että
jatkuvasti valittaisit heidän vikojaan.

Luovu myös itsesyytöksistä!

Edellisessä luvussa käsiteltiin katkeruutta ja tuomitsemista, joka
suuntautuu ulkopuolella oleviin ihmisiin.

Kuitenkin, kuten jo aiemmin on todettu, voi tämä viha kääntyä myös
ihmistä itseään vastaan. Sillä on mahdollista, että ihminen alkaa halveksia
ja vihata itseään, koska hänetkin on aiemmin hylätty. Se voi ilmetä
sellaisina sanontoina kuin "kukaan ei välitä sinusta, olet erehdys - sinulla
ei ole oikeutta elää, senkin inhottava retku, kuka oikein luulet olevasi,
olet maailman surkein ihminen jne..."

Usein nämä kaksi juurta, katkeruus ja itsensä tuomitseminen, kulkevatkin
käsi kädessä ja ovat peräisin menneisyyden kokemuksista.

On tavallista, että ihminen, jota ei ole lapsena rakastettu, tuntee
katkeruutta vanhempiaan kohtaan. Usein hän myös tuomitsee ja hylkää itsensä,
kuten muut ovat aiemmin hänet hylänneet. Katkeruus ja itsensä tuomitseminen
elävät tuon ihmisen sisimmässä yhtaikaa ja muodostavat sinne noidankehän,
josta on vaikea vapautua

ONKO KAIKKIEN PIDETTÄVÄ SINUSTA?

Ehkä pääsyy siihen, miksi me teemme itsemme niin onnettomiksi, on, että me
etsimme muiden ihmisten hyväksyntää ja arvostusta liikaa. Ajattelemme, että
kaikkien on pidettävä itsestämme ja arvostettava meitä, ja jos näin ei
tapahtuisi, se olisi kauheata.

Seuraava esimerkki kuvaa tätä tavallista ajatustapaa hyvin selvästi:

"Olen koko elämäni yrittänyt tulla hyväksytyksi. Olen aina etsimässä
rakkautta. En saa koskaan sitä kylliksi. Keskitän kaiken huomioni
hyväksymisen saamiseen toisilta ihmisiltä. Pelkään, ettei minua hyväksytä.
Siksi minun täytyy ansaita se. Yritän hymyillä ihmisille, lepyttää heitä,
olla kiltti heille, palvella heitä. Varsinaisesti kuitenkin pelkään
kuollakseni, että minut torjutaan, ja siksi minun täytyy koko ajan olla
varmistumassa siitä, että muut ihmiset pitävät minusta. Mutta tämä kaikki
näännyttää minut kuoliaaksi."

Mutta onko kaikkien todella pidettävä itsestämme? Se, että emme voisi olla
onnellisia ilman tätä hyväksyntää, on varmasti valhe, johon me turhaan
uskomme. Sillä vaikka ihminen ei saisi keneltäkään hyväksyntää, niin eikö
hän silti voisi iloita ja olla tyytyväinen elämässään?

AJATTELE MUITAKIN!

Jos sinulla on itsensätuomitsemisen juuri, on hyvin todennäköistä, että
sinulla on myös se ongelma, että ajattelet liikaa itseäsi eli olet
itsekeskeinen. Sinä saatat ajatella, ettei kukaan ole kokenut vastaavaa ja
ettei ketään ole kohdeltu yhtä huonosti kuin sinua on kohdeltu tai ettei
kukaan ole niin huono kuin sinä olet.

Mutta on hyvä todeta, ettei edellä oleva varmastikaan pidä paikkaansa ja
ettet sinä varmastikaan ole maailman ainoa kärsivä ihminen. Sillä maailmassa
on varmasti miljoonia ihmisiä, jotka ovat kärsineet ja joita on häväisty ja
pilkattu yhtä lailla. Hekin saattavat elää samanlaisissa ajatuksissa ja
väheksyä itseään kuten sinäkin.

Epäsuosioon joutuminen, pilkattuna oleminen tai masennus onkin
itseasiassa hyvin tavallinen kokemus.

ANNA ANTEEKSI MYÖS ITSELLESI!

Hyvin tavallista monien ihmisten elämässä myös on, että he eivät pysty tai
halua antaa itselleen anteeksi. He syyttävät itseään menneistä asioista yhä
uudelleen ja uudelleen eivätkä katso tulevaisuuteen.

Kuitenkin jos jokin asia on jo tapahtunut, niin mitä hyödyttää murehtia
sellaisia menneisyyden tai tulevaisuudenkaan asioita, joita ei voi muuttaa.
Murehtiminenhan on vain turhaa energian tuhlausta ja ajankäyttöä, jonka ajan
voisi yhtä hyvin käyttää johonkin hyödyllisempään.


http://koti.phnet.fi/elohim/vapaudu_menneista
tallennettu
Lilja-82
Vieras
« Vastaus #1 : 10.09.2006 14:13:56 »

Kiitos Sininen enkeli kun laitoit tämän tänne.

Omasta kokemuksestani haluaisin lisätä, että kun tuo itseviha paljastuu itsellekin niin sitä on oikeus surra. Minä ainakin olen surrut sitä että niin moni vuosi nuoruudestani meni ajatellessa, että olen ruma enkä minkään arvoinen ja haluan kuolla.

Se on surullista. Mutta elämä jatkuu ja vaikka nuo ajatukset vieläkin tulevat joskus pintaan niin itse en vajoa enää niin syvälle, vaikka ajatukseni ja tunteeni niin tekisivätkin. Se on suuri ero.

 smitten
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #2 : 10.09.2006 14:24:09 »

En kyllä vieläkään lakkaa ihmettelemästä, miten jotkut kokevat olevansa niin kauniita ja täydellisiä ja toisilla on itseviha ja muuta vastaavaa? Mistä ihmeestä tämä johtuu, tästä vai menneistä elämistä vai mistä? Miten sielujen polku voi olla NIIN erilainen ja kokemus eri henkilöillä, jos Alkulähde on sama + enkulitkin rakastaa kaikkia? Onko sielujen ikä niin erilainen?

Toiset paahtaa bileestä, miehestä, kokemuksesta, työstä ja maasta toiseen ja toiset istuvat suremassa. Miksi?

Mutta melkein on itse vastattava tähän kysymykseen. Ilmeisesti sielu on edellisessä elämässä kokenut niin paljon hyvää, menestystä ja suosiota, joten sielu haluaa nyt kokea muuta, tai se tulee tulevassa. Kaikessa on kuitenkin joku karminen jippo, eli kenties ihminen oli menneessä elämässä paha, tunteeton ja tässä elämässä pitää tuntea. Eli joko suosio on koettua tavaraa, jota sielu ei ole päättänyt kokea, tai sitten ollaan toimittu niin, että tässä elämässä ei ansaita suosiota, ei ainakaan helpolla. Kuulostaako tämä mielekkäältä?

PS Tää menee nyt kuukalajutuiksi, mutta suonet anteeksi. Kuukalan yksi läksy oli jotenkin olla tunteilematta. Itse kun olen kuujoukkari niin ei kovasti tarvitse tehdä asialle mitään, ei ole yliherkkä.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2006 14:50:28 kirjoittanut ^^Golden Sphinx^^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Lilja-82
Vieras
« Vastaus #3 : 10.09.2006 14:50:24 »

Niin mutta kuu joukkarilla on sitten taas omat läksynsä...  coolsmiley

Yritä nyt vaan hyväksyä, että niin se on. Ei sielu voi koskaan vihata itseään, koska se tietää olevansa aina ja kaikkialla yhteydessä siihen kaikkialla olevaan voimaan, mutta mielen tasollahan noi jutut on ja sen se sielu tarvii kokemuksena.

Jos mieli osaa luoda ja ilmentää kaikkea kaunista ja hyvää niin kyllä sitten myös äärimmäistä itsevihaa ja tuhoakin.
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #4 : 10.09.2006 14:51:06 »

Miksi mielen "pitää" luoda itsevihaa ja itsetuhoa?

Tämä muuten saattaa olla kuuveskarilla tai kuu-millä tahansa. Eli sinänsä ei välttämättä kuukalan oikeus.
tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Lilja-82
Vieras
« Vastaus #5 : 10.09.2006 15:00:50 »

Ei se mieli usein tajuakaan luovansa niillä negatiivisilla ajatuksillaan itsevihaa tai tuhoa. Vasta kun tilanne on todella paha niin se sielu vinkkaa sieltä jostain ja mieli on että wait a minute... ja alkaa miettiin asioita uudestaan... ja SE on varmaankin se kokemus mitä sielu kaipaa. Miten se mieli voi nousta sieltä syvyyksistä.
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #6 : 10.09.2006 15:08:33 »

Oletko kokeillut säännöllistä meditaatiota? Haluaisiko mielesi unohtaa tekosyyt, vanhemmat, olosuhteet jne ja kokea sitä tasaista iloa enemmän? Itse koen elämyksiä dramatiikan takia, mutta en muista koska olisin ollut itsetuhoinen. On varmaan se tunne että yöllä saa olla henkimaailmassa tai keveämmillä tasoilla ja päiväsaikaankin mieli on aika vapaa, jotenka sen ei tarvitse käydä syövereissä.

Usein suositellaan säännöllistä mietiskelyä, että mielen vuoristoradat saisi kuriin.  Kiss
tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
härkä-69
Vieras
« Vastaus #7 : 10.09.2006 15:10:21 »

- Miten sinua kohdeltiin?

Kysymys siitä, miten sinua kohdeltiin, on tärkeä. Se on tärkeä siinä
mielessä, että ihmisellä voi nyt olla ahdistunut mieli ja masennus juuri sen
takia, mitä hän on aiemmin kokenut. Eli menneisyys voi olla mukana
nykyisyydessä ja ihminen voi edelleen kantaa niitä negatiivisia tapahtumia,
joita hänelle on tapahtunut vuosia tai jopa vuosikymmeniä aikaisemmin.

 
ITSENSÄ TUOMITSEMINEN

Seuraus siitä, että ihmistä on kohdeltu kaltoin menneisyydessä ja ettei
häntä ole hyväksytty omana itsenään, on, että hän alkaa halveksia itseään.
Hän voi alkaa syyttää ja halveksia itseään eli kääntää vihan itseensä päin.
Sellaiset syytökset kuin "sinusta ei ole mihinkään, kukaan ei rakasta sinua
, kuka oikein luulet olevasi, sinulla ei ole oikeutta elää jne..." voivat
olla hyvinkin tavallisia. Sillä jos ihmistä ei ole hyväksytty, on hänen
vaikea oppia itseäänkään hyväksymään ja se voi purkautua edellisenkaltaisina
syytöksinä.

 Luovu syytöksistä muita kohtaan!

Jos sinua on kohdeltu huonosti menneisyydessä, ei sinun kannata siitä
murehtia. Sillä sinä voit päästä vapaaksi, jos vain luovutat. Sinä voit
nimittäin silloin parantua ja eheytyä niin, etteivät vanhat ikävät asiat
enää vaivaa sinua.

Kuitenkin se edellyttää valintaa sinulta. Sinun on nimittäin tahdottava
antaa anteeksi ja sinun on luovuttava kaikista syytöksistä muita kohtaan.
Kukaan meistä ei ole vain uhri, vaan me olemme myös itse syyllisiä. Emme
siten voi perustella katkeruuttamme sillä, että meitä joskus aiemmin on
kohdeltu huonosti, koska meidän asenteemme on aivan yhtä väärin kuin
vastustajaimme teot meitä kohtaan.

Anna siis anteeksi ja luovu kaikista syytöksistä muita kohtaan, että sinä
voit eheytyä!

Yksi syy antaa anteeksi on yksinkertaisesti se, että ihminen tekee itsensä
onnettomaksi, jos hän kieltäytyy siitä. Sillä vihan hautominen,
katkeroituminen ja kärsimänsä pahan muisteleminen on yksi varmimpia tapoja
tehdä olonsa kurjaksi ja itsensä onnettomaksi.

Rauhan saaminen ei kuitenkaan koskaan löydy syntilistoja luettelemalla
tai maailman pahuutta valittamalla. Tällainen toiminta tekee jokaisen vain
entistä surkeammaksi ja masentuneemmaksi .

 
MITEN VOIDAAN LUOPUA SYYTÖKSISTÄ?

Jos halutaan luopua syytöksistä eli antaa anteeksi, voi se onnistua. Tällä
alueella kannattaa huomioida mm. seuraavia tekijöitä:

Ensinnäkin anteeksiantaminen on aina päätös ei tunne. Siinä ei tarvitse
odottaa mitään erikoisia rakastavia tunteita, vaan ihminen voi heti tehdä
tahdon valinnan ja antaa anteeksi. Tunteet voivat kyllä seurata myöhemmin,
mutta ne eivät ole itse asialle välttämättömiä.

Valitse kiitollisuus

On hyvin tyypillistä, että kun meille on sattunut loukkaavia tilanteita, me
muutumme katkeriksi ja alamme syyttää ihmisiä. Me itseasiassa valitsemme
olla katkeria sensijaan, että voisimme olla kiitollisia.

Niinpä jos ihmisen on mahdollista valita olla katkera, on hänen varmasti
mahdollista valita olla kiitollinenkin. Hän voi valita kiitollisuuden
sensijaan että hän toimisi normaalilla tavalla. Eli aina kun ihmiselle
nousee katkera, syyttävä tai napiseva ajatus, voi hän pyrkiä
kiitollisuuteen. Tämä pätee varmasti menneisiin hylkäämisiin että myös
nykyelämän tilanteisiin ja huoliin. Sentähden sinäkin voit valita
kiitollisuuden ja kiittää sekä menneistä että nykyisistä, sensijaan että
jatkuvasti valittaisit heidän vikojaan.

Luovu myös itsesyytöksistä!

Edellisessä luvussa käsiteltiin katkeruutta ja tuomitsemista, joka
suuntautuu ulkopuolella oleviin ihmisiin.

Kuitenkin, kuten jo aiemmin on todettu, voi tämä viha kääntyä myös
ihmistä itseään vastaan. Sillä on mahdollista, että ihminen alkaa halveksia
ja vihata itseään, koska hänetkin on aiemmin hylätty. Se voi ilmetä
sellaisina sanontoina kuin "kukaan ei välitä sinusta, olet erehdys - sinulla
ei ole oikeutta elää, senkin inhottava retku, kuka oikein luulet olevasi,
olet maailman surkein ihminen jne..."

Usein nämä kaksi juurta, katkeruus ja itsensä tuomitseminen, kulkevatkin
käsi kädessä ja ovat peräisin menneisyyden kokemuksista.

 

Näitä kokemuksiahan voimme työstää esim. regressiossa tai ihmissuhteissamme ja sitä kautta vapautua niistä  Smiley
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #8 : 10.09.2006 15:12:33 »

Tuo on kaikki ehdottoman turhaa roinaa mukana kannettavaksi. Regressio tai meditaatio.

Tuosta listasta näkyy juuri se negatiivinen ohjelmointi, jota koetin poistaa tuolla Affirmaatiobileissä. Ei tuollaista tarvita mihinkään. laugh
« Viimeksi muokattu: 10.09.2006 15:27:28 kirjoittanut ^^Golden Sphinx^^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Lilja-82
Vieras
« Vastaus #9 : 10.09.2006 15:30:34 »

Oon just tänä viikonloppuna miettiny, että minkä takia koen meditaation, suojauksen ja maadoittamisen niin vaikeina, vaikka ei ne periaatteessa sitä oo.
 Huh

Pitää kai vaan harjotella.

Jos noi kokemukset on sun mukana niin eihän ne silloin oo turhaa roinaa vaan kyllä ne pitää työstää.  coolsmiley Tavalla tai toisella...
tallennettu
^^Queen Nefertiti^^
Astroholisti
*****
Viestejä: 10595


au, kuu jousimies / asc vaaka नमस्ते ‏الله‎ ॐ


Profiili
« Vastaus #10 : 10.09.2006 15:34:28 »

Harjoittele ihmeessä. Jaa, vaikea sanoa kun ei ole tuollaista negatiivista kuormaa, että miksi sitä tarvittaisiin, mutta jos sen voi kääntää voimavaraksi jotenkin. Ainakin nyt heti ensin pitää ymmärtää että oma arvo ei ole perheen, suvun tai kenenkään asenteesta kiinni vaan olet arvokas ihan just nyt sellaisena kuin olet. Ihan yhtä tärkeä, hyvä ja mielenkiintoinen kuin kuka vain muu. Harrasta tällaisia mind blowing sanontoja aina vaan niin pitäähän sen vaikuttaa. Muuten näitä on hauska opettaa jollekulle itsestään epävarmalle söpöläiselle, jos voisit yhdistää 2 asiaa.. heh. angel

Meditaatio on hyvin helppoa (?), se on mielen hiljentämistä ja jumaluuden kokemista sisällä. Siitä se itsetunto lähtee, ainakin pitäisi. Ja tällaisten ihmisten seura auttaa myös.  angel Jotka siis harjoittavat.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2006 15:37:18 kirjoittanut ^^Golden Sphinx^^ » tallennettu

You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
Lilja-82
Vieras
« Vastaus #11 : 10.09.2006 16:13:56 »

Kiitos, tämä "epävarma söpöläinen" yrittää oppia.  smitten
tallennettu
valonkantaja
Vieras
« Vastaus #12 : 10.09.2006 17:36:42 »

Kerralla poikki kaikki negaatiot, naps... *leikkaa mahtavan voimakkailla mielikuvitus-saksilla*

Doo dih, homma hanskassa.  angel
tallennettu
MetalLady
Vieras
« Vastaus #13 : 10.09.2006 17:48:10 »

Minulla oli nuorempana hirvee ongelma, tunsin itseni "ruma ankanpoikaseksi" kysyinkin äidiltäni usein, että miksi juuri minulla on kaikkea vikaa. Olin siis aika hintelä ja pieni pisamanaamainen tyttönen. Vihasin myös jostain syystä mun nimeänikin.
Avioliiton aikaiset tunnelmat ovat onneksi mennet jo ohi. Meni muutama vuosi, ennekuin pääsin siitä yli mitä kaikkea oli tapahtunut, tunsin suorastaan vihaa exääni kohtaan. Aina kun vihan tunne tuli, niin jotenkin mua puistautti, ihan kuin olisin pelästynyt mun vihan tunnetta.
 Huh
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #14 : 12.09.2006 14:50:51 »

Sielu ei luo vihantunteita, ego luo ne. Sieluhan vain on ja haluaa olostella, kokea kaikenlaista ja seikkailla. Ego jarruttaa, pelottelee ja aiheuttaa ongelmia. Yleisin ongelmien syy on ihminen egoineen itse.

Puma sanoikin minusta aivan loistavasti täällä yhdessä kerjussa, jossa marmatettiin, miten taas sataa paskaa niskaan joka puolelta. Se meni jotenkin niin, ettö tarvitaanhan sitä paskaa lannoitukseenkin!  Grin Ilman henkistä sontaa ja epäsopua emme kasvaisi sieluina ja kokisi asioita.
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3
  Tulostusversio  
 
Siirry: