Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Toisilleen vihkiytyneet sielut  (Luettu 6507 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
NEORTA
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 0


Profiili
« : 20.03.2020 14:43:18 »

Oletteko kuulleet tai mitä mahtaa tarkoittaa Toisilleen vihkiytyneet sielut?
tallennettu
Kristina
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 5


Profiili
« Vastaus #1 : 22.05.2021 21:04:23 »

.... se oikea - konseptiin liittyvää asiaa yksinkertaisesti kerrottuna, mutta, jos tarkoituksesi olikin monikossa tarkoitettuna niin asia on jo toinen...

  smitten
tallennettu
KristinA
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 94


Elama on ihanaa<33


Profiili
« Vastaus #2 : 22.05.2021 21:28:46 »

Oletteko kuulleet tai mitä mahtaa tarkoittaa Toisilleen vihkiytyneet sielut?

... Kaksoisliekit...
tallennettu

Mennään sokkona yli kaiken, mutta usko ja unelmat taskussa näyttäen tietä niinkuin kompassi, joka ei ikinä petä, faktat tiedossa joka käänteessä ja silmät avoinna, vaikka sokkona vedetääkin Wink

RAKKAUS ON VASTAUS KAIKKEEN<3
merenlehti
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 16


Profiili
« Vastaus #3 : 18.07.2021 23:47:02 »

Oli kerran mies, jonka tavattuani koin jonkin sortin sielullisen rakkauden. Sieluni kunnioitti häntä niin paljon, että hetkessä "minuni" oli syrjäytetty ja sieluni seurusteli hänen sielunsa kanssa ja me kaksi sitten kipuilimme omien kasvukipujemme kanssa ihmisinä (ei mitään dramaattista kuitenkaan, minuni oli huolestunut itsenäisyydestään ja hänensä oli turhautunut siitä että tuo toinen osaa päättää mitään eikä voinut käsittää miksi se on niin vaikeaa). Tuo ääretön ja puhdas rakkaus ei koskaan väistynyt, eikä ole vieläkään väistynyt. Hän oli kehittänyt itselleen ne luonteenpiirteet, joissa minä takeltelin ja sitten päinvastoin. Kuin olisimme olleet peilit. Hän asui paikalla, josta olin lapsesta asti nähnyt unia. Ja kaikki nämä oudot sattumukset mitä tuli koko ajan esiin olivat sellaisia, että sisimpäni vain totesi kuin äiti asioita oppivalle lapselleen, että "tottakai" "tietenkin se on niin".

Meidän ihmisminuilla ei ollut mitään väliä enkä olisi osannut hallitakaan sitä sielujen sinfoniaa.

Katsoin joskus karttojamme (en voi nyt tarkistaa asteita enkä merkkejä), mutta minulla on kartallani YOD ja niin myös hänellä. Minun karttani YODin kärki osoitti hänen YODinsa kantaan ja tietenkin myös toisinpäin. Olimme syntyneet vielä eri maissa. Meidän syntymäpäivissämmekin oli samat numerot, minun päiväni oli hänen kuukautensa ja hänen päivänsä minun kuukauteni. Tässä oli paljon muitakin kummallisuuksia, mutta nytkin tätä kirjoittaessa tahtoisin vain lakonisesti todeta, että "tottakai se menee niin".

Tämä tuli mieleen toisilleen vihkiytyneistä sieluista. Jäänpä vielä miettimään.
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: