Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Typpi, happi ja paada  (Luettu 435 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 7434



Profiili
« : 29.11.2019 01:14:29 »

(Hassuttelu ennen maatap panoa...)

Ilmassa lienee happea noin 21 prossaa, ja loput enimmäkseen typpeä.

Typpi on tavallaan valaistumisen kaasu, koska sitä käytetään mm. suojakaasuna,
"pysäyttäen se ajan kulun" esim. leipäpussin sisällä!

(Selventävä lisäys) Kuten on monasti tullut mainittua, hengitys lienee ainoa
objektiivinen, ilman laitteita toimiva tietoisuuden tilan indikaattori. Meditaation
aikana hengityksen spontaani pysähtyminen (esim. minuutin ajaksi) osoittaa melkoisella varmuudella
transsendenttisen, neljännen tietoisuuden tilan eli (kSaNika: hetkellisen) samaadhin
kokemuksen läsnäoloa meditoivissa aivoissa? Voipi olla että hengitys ei totaalisesti
stoppaa, mutta menee niin "pieneksi" että sitä ei voi ilman jotain gadgettia havaita?
Yoga-suutrassa tuota hengityksen stoppaamista kutsutaan neljänneksi (caturtha; tshaturtha) [praaNaayaamaksi]! Kommentaattori Bhoja käytää siitä fraasia stambha-ruupo gativicchedaH,
kun taas Vyaasa (aka Krishna Dvaipaayana) käyttää ilmausta gatyabhaava (gati + abhaava; hengityksen liikkeen?) poissaolo.

Rgvedan mukaan neljäsosa (paada) puruSasta eli Hengestä on vishvaa bhuutaani (kaikki olevaiset) eli
mahdollisesti koko ilmentynyt mualimankaikkevus??

paado 'sya vishvaa bhuutaani

Kolme neljännesta puruSasta on puolestaan kuolematonta (amRtam) taivaa-ssa (divi; div-i*):

tri-paad asyaamRtaM divi.

Liekö sattumaa että biologisen elämän tärkein kaasu (happi) muodostaa likimain neljäsosan ilman
hapen ja typen (Biologisen elämän kannalta äärimmäinen "myrkky"? Muutama henkäys voi tukehduttaa?) yhteismäärästä?

 Grin

* ruotsi on mahdollisesti tehnyt tuosta sanskritin yksikön lokatiivin i-päätteestä preposition: i himlen?   2funny
« Viimeksi muokattu: 29.11.2019 10:54:35 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: