Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Minun Kundalinin nousun tarina  (Luettu 2073 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 187


Profiili
« : 14.11.2019 12:35:25 »

Oon jo pitään miettinyt että jätänkö kirjoittamatta, mutta viimeaikoina mulla on ollu palava tunne, että mun on pakko jakaa tarinani täällä.

Oli vuosi 2016. Kaikki alkoi siitä, että mua vaivas 2 viikkoa tinnitus öisin ja outo särinä mun huoneessa. En tehny asialle mitään vaan otin yhden rauhottavan että nukahtaisin. Se vaan paheni päivä päivältä enkä saanut unta. Se oli raivostuttavaa.
Sitten eräänä iltana laitoin musiikkia soimaan, kynttilät palamaan. Kuhan löhöilin ja fiilistelin.
Sitten aloin tuntemaan outoo värinää mun varpaissa ja kantapäässä. Se oli sellasta kihelmöintiä. Sitten aloin "seuraamaan" sitä, se alko tuntuun tosi mukavan oudolle. Sit tunsin että jotenkin "energia" mun huoneessa seisahtu. Sitten se kihelmöinti alko nouseen mun lantiolle ja pysähty siihen. Se tuntu sanoinkuvaamattoman ihanalle. Sitten se lakkas. Mä en sillon tienny mitään mistään kundaliineista enkä muistakaan tollasita spirituaalisista jutuista. Eikä mua pelottanu et mikä se oli ku se tuntu vaan sellaselta sanoinkuvaamattoman ihanalle ja turvalliselle.

Noh, olin harmissani ku se loppu. Sit yritin taas olla niin rentona ku pystyin. SIt se tuli takas. Se alko uudestaan mun jaloista ja nous lantiolle. Se pyöri siinä hetken aikaa kunnes se alko nousemaan mun päähän. Sit se taas lakkas. Siellä kohtaa tuntu että mulla oli joku tukos siellä. Koska se tuntu siltä et se ei päässy vapaasti liikkumaan. SIt se loppu.

En oo sen jälkeen sitä kokenu uudestaan. Sen jälkeen mun pää kävi ihan ylikierroksilla. Tuntu et päähän olis tullu hirvee info maailmasta. Ja ne tuntu tosi raskaalle. Tuntu et mun kroppa ei kestäny sitä energiaa. En saanu yöllä nukuttua kunnolla moneen viikkoon. kerran valvoin 2 yötä putkeen ku aivot kävi ylikierroksilla. Sit alon väkisin käymään lenkillä et saisin sen inhottavan energian pois itestäni. Ei auttanu. Sit aloin ettiin netistä tietoo ja törmäsin tähän kundalini asiaan. Mulla oli joku kundaliini kriisi meneillään. Sit siellä neuvottiin käveleen paljain jaloin luonnossa että se energia maadottuu. No, se autto hetken. Sit neuvottiin syömääm jotain ruokalajeja millä on jotain vaikutuksia tollaseen. Ei auttanu. Se oli ihan hirveetä se energia, ku se ei lähteny musta pois. Sit öisin kävi läpi mun elämää, ihaku olis joku leffa ollu pikakelauksella. Siinä tilassa kävin läpi mun traumoja ja pelkotiloja.

Sen jälkeen mulle tuli sellasia "pakkoliikkeitä".
Esim mun kropassa tuli tunne, että mun pitää tehdä vähänku sellasia jooga-asentoja. Niistä tuli hyvä olo ja aloin vihdoin saamaan mun energiaa liikkeelle. Se tunne opasti mua seisomaan käsilläni. askel askeleelta. Se oli pelottavaa, se et ihanku mua hallittais. Joogaaminen sitten autto jonkin verran tohon energian liikkeelle saamiseen. Mut en siltikään öisin saanu unta. Mun kroppa kävi ylikierroksilla. Ne  pakkoliikkeet googletin, niin ne on kundalini kriyoja.

Sitten se kulminoitu siihen että sairastuin vakavaan psykoosiin. Olin 3 kuukautta sairaalahoidossa. Mulla oli elämässä muutenkin paljon stressiä raha-asioista ym. niin sekin varmasti oli sen psykoosin taustalla. Plus ihan järkyttävät univelat. Sen jälkeen oon pysyny kaukana kaikesta liian "spirituaalisesta", ja musta tuli paljon vahvempi ihminen fyysisesti ja henkisesti. En usko herkästi mihinkään ja pyrin olemaan maanläheinen. Se psykoosi teki mulle hyvää. Vaikka siellä sairaalassa oli ihan hirveetä olla. jäi traumat. Mut Se oli vähänku uuden alku. Mulla on nyt "puhdas" olo ja meditoin päivittäin. Energia kiertää kehossa. En suosittele kenellekkään tahalteen nostattelemaan kundaliineja, koska se voi johtaa vakaviin psyykkisiin ongelmiin. Mulle toi kaikki tapahtu vahingossa, ja olis ollu hyvä että jos olisin tienny mitä se oli, niin oisin ehkä osannu hakee ajoissa apua. Hyvän hoitojakson jälkeen mulle ei oo tullu mitään kundalinioireita.

« Viimeksi muokattu: 14.11.2019 19:18:17 kirjoittanut downtempo » tallennettu
Yöulvoja
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 22


Profiili
« Vastaus #1 : 18.11.2019 15:09:16 »

Hienoa että uskalsit jakaa tarinasi. Jollekkin tästä on varmasti paljon apua Smiley Jotkut saattavat myös olla erimieltä kanssasi, jokainen kuitenkin kokee asiat omalla tavallaan Smiley
tallennettu
saarloos
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30


Profiili
« Vastaus #2 : 18.11.2019 21:21:35 »

Hyvä, että olet löytänyt tasapainon. Suosittelen pitämään kiinni meditaatiosta, se auttaa kun on töyssyjä matkalla. Ja on tosiaan fiksua pitää hieman etäisyyttä henkisyyteen, rauhoittaa energioita.

Kriyoja tapahtuu automaattisesti, kun energia ei pääse vapaasti virtaamaan hermostossa. Ajallaan näkyvät kriyat vähenevät, mutta jooga bandhat(”kehonlukot”) ja mudrat(”sinetit”) jatkuvat hienovaisemmalla tasolla. Nämä liittyvät energian kultivoimiseen ja ohjaamiseen kehossa, joka auttaa kääntämään aistit sisäänpäin ja saavuttamaan syvempiä tietoisuuden tasoja.

Omalla kohdalla olen huomannut, että suurimmat haasteet kundaliinin heräämisen jälkeen eivät liittyneet sen seurauksena tulleisiin kokemuksiin, vaan merkityksen löytämiseen elämässä. Kun käsitys todellisuudesta muuttuu paljon lyhyessä ajassa, monet asiat alkavat tuntumaan turhanpäivisiltä. Kuitenkin elämässä on velvollisuuksia, joista pitäisi suoriutua, vaikka motivaatiota voi olla vaikea löytää.

Toinen asia on varmastikin vanhasta irtipäästäminen. Vahvistunut intuitio vetää uuteen, mutta ego haluaisi pysyä vanhassa. Monesti sitä luulee jo päästäneensä irti, kunnes taas huomaa olevansa takaisin vanhassa. ”Kaksi askelta eteen, yksi taakse” -periaatteella tuntuu matka taittuvan.

Haasteellinen, mutta vapauttava matka. Ja eiköhän sinulla se vaikein osa ole jo takana.  Smiley
tallennettu
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 187


Profiili
« Vastaus #3 : 18.11.2019 22:56:49 »

Kiitos vastauksistanne Smiley
Olen YV:llä saanut vastauksia myös.

Toivottavasti on joillekkin apua mun sekaisesta kertomuksestani.
Tarkoitus ei ollut siis pelotella eikä olla jyrkästi sitä mieltä ettei Kundalinia saisi tahalteen nostatella. Jokaisella on omat kokemuksensa ja arvostan niitä.


Pieniä kriyoja on vielä mutta vähentyneet. Joo monet asiat tuntuu turhanpäivisiltä. Kun pääsin sairaalasta, aloin karsimaan elämästä kaiken negatiivisen, alkaen ihmisistä ketkä on huomattavsti hankaloittanut mun elämää. Ensin konkreettiset asiat, sitten aloin puhdistaan sisästä minääni. Meditoimalla.

Vieläkin on vähän auki että mikä on mun elämän tehtävä, siis ihan normi duunien rinnalla. Laskut on maksettava jotenkin.

Sen oon aina tiedostanut itestäni, että mulle ei kuulu liian henkiset asiat, mä meen niistä ihan sekaisin, vaan enempi sellaset maanläheiset asiat. Mutta intuitio vetää väkisin henkisiin asioihin. Tällä hetkellä terapeuttista on tehdä musiikkia ja pitää blogia. SIllain saan mun ylimääräsen energian kiertämään ja jotenkin purettua sen musiikin muotoon.

EDIT: Mulla on aina ollu hankaluuksia oman henkisyyteni kanssa. Pelottaa puhua niistä muille, kun pelkään että leimataan "hulluks" yms. Tai ettei kukaan ymmärrä mua. Mietin pitkään että poistaisin koko postaukseni. Oon pitäny pitkään tota kertomustani omana tietonani ynnä muita kokemuksiani. Pelottaa tulla "ulos kaapista". Ehkä se on mun tän elämän oppiläksy.
« Viimeksi muokattu: 19.11.2019 13:04:42 kirjoittanut downtempo » tallennettu
saarloos
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 30


Profiili
« Vastaus #4 : 20.11.2019 15:48:30 »

Omien tarinoiden jakaminen on hyvästä; auttaa varmasti monia tulevina vuosina. Tietoisuus aiheesta on kuitenkin vielä minimaalista. Ja siihen löytyy kyllä tuntuma, että kenelle kannattaa sanoa ja mitä.

Se mikä tällä hetkellä on "hullua", tulee jonain päivänä olevaan normaalia. Kyse on vain siitä, että nämä kokemukset poikkeavat valtavirran kokemuksista. Sitä, mitä ei ymmärretä, leimataan hulluksi. Nyt kyse on yksilöistä, jotka käyvät prosessin läpi ensin, mutta ihmisen evoluutio vetää luontaisesti tähän suuntaan(kohti laajentuvaa tietoisuutta).

Negatiiviset kokemukset kundaliinista liittyy lähinnä spontaaneihin heräämisiin tai siihen, että kundaliinia on nostettu pakottamalla(esim. intensiivisillä hengitysharjoituksilla ja hengityksen pidättämisellä). Joogisilla harjoituksilla saman asian voi tehdä tasapainoisemmin, jolloin välttyy näiltä ääripään kokemuksilta. Ensin rakennetaan perusta meditoimalla, ja vasta myöhemmin asteittain avaudutaan energeettiselle puolelle.
tallennettu
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 187


Profiili
« Vastaus #5 : 22.11.2019 11:48:46 »

Kyllä vain. Ehkä jätän kertomuksille niille keille se on ajankohtaista. Jännää on se että monet muutkin ovat käyneet saman asian läpi, eri tavalla ja toiset vähän vaikeuksien kautta. Eikä se enää oo keidenkään "shamaanien tai gurujen" juttuja. Vaan ihan tavallisten tallaajienkin juttuja mitä voi elämässä tapahtua.
En vieläkään tiedä että miks mun piti toi kokea noin radikaalilla tavalla, mutta se on auttanut mua henkisesti ja fyysisesti. Psyyke on vahvempi, sitten mulla loppu ku seinään mun paniikkikohtaukset, jotenkin energia kiertää kehossa paremmin, en tiiä johtuuko se niistä kriyoista vai meditoinnista, tai sitten jostain muusta.
Mulla oli ton kundalinin nousun jälkeen sellasia sielun pimeitä öitä (kuulostaa hölmölle suomeks), sellasia että siihen meni kerran kokonainen yö, ku olin sellasessa syvässä meditatiivisessa tilassa, ja kävin sellasen puhdistautumisen läpi, googletin ne jälkeenpäin, et mitä ne oli. Kävin läpi mun elämää, traumoja ja sellasia ego-asioita, ne oli tosi kivuliaita käydä läpi. Itketti ja suututti, sen muistan. ja hävetti oma itteni, vanhat käytösmallit, ja itsepetos oli kivuliasta käydä läpi, koska ylpeys tuli eteen, sit lopulta sille piti vaan antautua ja päästää irti.
tallennettu
talvenlapsi71
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 21


Profiili
« Vastaus #6 : 03.12.2019 13:48:52 »

Hei!

Kiitos, kun uskalsit jakaa tarinasi. Kannattaa varmasti kuunnella sisintään, esim. jos maanläheiset työt tuntuvat hyviltä, kannattaa niitä tehdä.
Olen itse melko herkkä ja olen huomannut, että jos keskityn liikaa henkisyyteen yms. niin aika hyvä keino maadoittaa itsensä maan tasalle on alkaa tiskaamaan, pesemään pyykkiä, kotityöt yleensäkin auttaa. Jokainen tavallaan. Ei se henkisyys mihinkään katoa, vaikka pilkkoisi puita.
tallennettu
downtempo
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 187


Profiili
« Vastaus #7 : 03.12.2019 21:53:06 »

jep. tiskaaminen on rauhottavaa ja kotiaskareet. Ne maadottaa hyvin, ja kyllä mulle tulee aina semmonen tunne, että millon täytyy keskittyä ihan perus elämän asioihin.  Smiley
tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 7541


Profiili
« Vastaus #8 : 04.12.2019 01:00:46 »

Minulla selvimmät kuNDali-käärmeen shaktin, kuNDaliniin, nousun yritykset (YKU: Rjvii kuNDalinii bhavet*)
ovat ilmenneet ns. joogalentoharjoituksen (aakaasha-gamanam aka bhuumi-tyaaga aka khaga) aikana.
Skorppari kun harmikseni olen, uurdhvaretas** (uurdhva = uppåt; retas [lue: reetas] = mäihä)
tuppaa olemaan yhtä paljon adho-retas (tuollaista sanaa ei kyllä taida olla olemassa...ja oikea sandhikin
saattaa olla adhaa-retas, hmm...). Noh, uppåtmäihä lienee erittäin oleellinen kuNDaliniin nousussa,
tai sitten ei!
Eli olen tullut siihen tulokseen että tämän inkarnaation aikana täytyy tyytyä olemaan vain
teoreetikkona, LoL!

Kuriositeettina mainittakoon, että praaNan liikkeen hallinnan (tai mikä lie: samiirasya jayam)
jälkeen YKU mainitsee mitaahaaran (mita + aahaara = mitattu ruoka, eli toisinsanoen kai
kalorien saannin rajoittaminen...)

mitAhArashchAsanaM cha shaktishchAlastR^itIyakaH || 2||

Kolmantena on aasana eli käytännössä lotusasento tai jokin sen tapainen,
ja sitten shakti-caala(na) eli shaktin kuljettaminen?

(Lisäys) Jos teoria kiinnostaa, melko pätevän tuntuinen käännös YKUsta löytyy täältä:

https://www.universaltheosophy.com/pdf-library/The%20Yoga%20Upanisads.pdf

...alkaen sivulta 251!

* https://sanskritdocuments.org/doc_upanishhat/yogakund.itx

** Urdhvaretas   or (TA1r. x , 12) mfn. keeping the semen above , living in chastity
« Viimeksi muokattu: 04.12.2019 02:48:56 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: