Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Vaikein kleesha: abhiniveesha?  (Luettu 1934 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« : 27.07.2019 11:44:20 »

(hissukseen kasvatamme tätä messua sikäli kuin helle sallii...heh...)

(Tekstin visuualisen esteettisen vaikutelman simplifioimiseksi kirjoitamme vaihteeksi sanskrit'in eet ja oot kahdella
perättäisella vokaalimerkillä, yleisen käytännön vastaisesti! Noiden vokaalien osalta sanskritissa
suprasegmentaalinen foneettinen fiitsöri vokaalin kvantiteetti on ns. neutraalistunut eli ne äännetään - diakronisista
eli kiälihistoriallisista syistä -  aina pitkinä, joten niiden pitkänä ääntämystä ei ole mitään syytä erityisesti osoittaa, jos tuo on lukijan tiedossa.)

Esimerkiksi yooga-darshaNa'ssa (yooga-filosofian näkemyksessä todellisuuden perimmäisestä luonteesta, mikä on esitetty kompakteimmin yooga-suutra'issa) sana kleesha on melko prominentissa positiossa. Sen juuriverbi (dhaatu) näkyy olevan

kliz* ( lue: klish - sidis)   [...], to torment , trouble , molest , cause pain , afflict MBh. R. &c. ; to suffer , feel pain Bhat2t2.: cl. 4. P. %{klizjati} , to torment , cause pain (with acc.)

Tuosta lienee jo melko helppo päätellä, että kyseessä on erittäin voittopuolisesti negatiivinen käsite (vrt. stadin slangin klesa = raihnainen, vammautunut; risa).

Esimerkiksi yooga-suutrain tokassa osassa, saadhana-paadassa, sanamme esiintyy heti toisessa suutrassa:

tapaHsvAdhyAyeshvarapraNidhAnAni kriyAyogaH .. 2\.1..
samAdhibhAvanArthaH kleshatanUkaraNArthashcha .. 2\.2..

Eka suutra määrittelee kriyaa-yoogan; tokassa todetaan, mikä on kriyaa-yoogan tarkoitus, vapaasti itse käännettynä:

samaadhin kokemisen helpottaminen ja kleeshain heikentäminen (tanuu-karaNa)?

Seuraava suutra määrittelee mitkä jutskat ovat kleesha'ita:

avidyAsmitArAgadveShAbhiniveshAH kleshAH

-avidyaa: tietämättömyys
-asmitaa: (havainnollisimmin enkuksi: I-am-ness)
- raaga: halu
- dveeSa: viha
- abhiniveesha (abhi-ni-veesha): joskus näkee käännettävän elämänhaluksi, mutta ei ihan kirjaimellisesti sitä tarkoittane; esim.
Måns Broo: elämänjano

Sanakirjamääritelmä:

abhiniveza   m. application , intentness , study , affection , devotion (with loc. or ifc.) ; determination (to effect a purpose or attain an object: tässä fyysinen keho, varsinkin aistielämysten, eritoten orkkujen, kokemiseksi??) , tenacity , adherence to (loc.)

(Tekis miäli välillä mennä sähkörumpuja kolistelemaan, varsinkin kun on uusi moduli jossa on pilvin pimein enemmän
saundeja ja muita fiitsöreitä kuin vanhassa, mutta tuli aikoinaan yläkerran rouvalle luvattua että viikonloppuisin
kello 12 - 15 heille sallitaan päiväunirauha... hihihih...)



* Koska sanskrit'issa ei ole soinnillista dentaali-sibilanttia (esim. enkun tense [tens], mutta tens [tenz]?), z on käytettävissä osoittamaan palataali-sibilanttia eli "suhu-ässää"!

« Viimeksi muokattu: 28.07.2019 10:07:48 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8223


Profiili
« Vastaus #1 : 28.07.2019 08:38:37 »

Noh, a-vidyaa on siis vidyaan vastakohta:

vidyA f. [graammaatilliselta suvultaan feminiininen sana] knowledge [...], science , learning , scholarship , philosophy RV. &c. &c

(Kantaverbi lienee vid, kuten myös sanan veda/veeda [vrt. ruotsin "veetta"*] kyseessä ollen on tilanne!)

PJ (Pat-añjali) määrittelee avidyaan seuraavasti:

अनित्याशुचिदुःखानात्मसु नित्यशुचिसुखात्मख्यातिरविद्या॥५॥

 anityā-aśuci-duḥkha-anātmasu nitya-śuci-sukha-ātmakhyātir-avidyā ॥5॥


(Tuossa taitaa olla pientä häikkää: äkistään pitkä a ekan sanan [anityā] lopussa tuntuu perusteettomalta...)

(anitjaasutshidukhaanaatmasu nitjasutshisukhaatmakhjaatiravidjaa)

Muutama käännösyritelmä:

[HA]: Avidya Consists In Regarding A Transient Object As Everlasting, An Impure Object As Pure, Misery As Happiness And The Not-Self As Self.

[IT]: Avidya is taking the non-eternal, impure, evil and non-Atman to be eternal, pure, good and Atman respectively.

[VH]: [BM]: Ignorance is misperceiving permanance in transience, purity in impurity, pleasure in suffering, an essential self where there is no self.

[SS]: Ignorance is regarding the impermanent as permanent, the impure as pure, the painful as pleasant, and the non-Self as Self.

[SP]: To regard the noneternal as eternal, the impure as pure, the painful as pleasant and the non-Atman as the Atman-this is ignorance.

[SV]: Ignorance is taking the non-eternal, the impure, the painful, and the non-Self, as the eternal, the pure, the happy, and the Atman or Self (respectively).

Måns Broon käännös:

"Tietämättömyys" on katoavaisen, epäpuhtaan, tuskallisen ja ei-itsen pitämistä ikuisena, puhtaana,
onnellisena ja itsenä.

(tall. kesk. er...)

* OT Muistaaksemme yksi vid-verbin taivutusmuodoista on vetha (veetha), vähän kuin lappilainen veetta. Noinkohan
arjalaiset pohjoisesta ilmastonmuutosta paetessaan kulkivat lähinnä nykyisen Ruotsin kautta? Ja sitten esimerkiksi
Liettuan, jonka maalaismurteissa on vielä käsittääksemme osin säilynyt jopa vedalainen pitch-aksentti** (udaatta, anudaatta, svarita) , joka esimerkiksi klassisesta sanskritista [noin 500 eaa -> ] on kadonnut!

 Wink

** 1. Introduction
 Accent as reconstructed for the athematic nouns of Proto-Indo-European (e.g. Pedersen
1926, Kuiper 1942, Schindler 1972, 1975a-c) has been quite controversial. Based primarily on
data from Slavic, Lithuanian, Vedic Sanskrit, and Classical Greek (Kiparsky and Halle 1977), its
reconstruction has been questioned due to the fact that none of these daughter languages display
the variety of accent patterns found in PIE as well as the difficulty this variety presents for
phonological theory.
« Viimeksi muokattu: 28.07.2019 10:12:15 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: