Viestissäsi on selvästi kaksi aivan erillistä asiaa: tunteiden puutteen kokemus ja sitten se että ihmiset etääntyvät sinusta. Nämä saattavat toki liittyä toisiinsa kokemuksellisesti, mutta todennäköisesti ovat kaksi erillistä asiaa, vaikka kumpuaisivatkin sitten esim. samasta/samoista kokemuksista lapsuudessa.
Tunteiden osalta. Voisiko olla kyse aleksitymiasta? Ehkä tunteita on, mutta et vain tunnista niitä?
https://fi.wikipedia.org/wiki/AleksitymiaToisaalta: Tunteiden latistuminen on myös yksi masennuksen oireista.
Kenessäkään ei ole mitään "pahaa energiaa." On vain erilaisia tapoja käyttäytyä toisten ihmisten seurassa.
Mutta sitten on semmoinen juttu, että lapsuudessa koetut ja käsittelemättä jääneet kokemukset siitä että ei ole tullut huomioiduksi tai on tullut hylätyksi, voivat aiheuttaa sen että aikuisena sitten alitajuisesti hakeutuu juurikin samanlaisten huomioimatta jättävien tai hylkäävien ihmisten seuraan, ikään kuin siis toistaa lapsuudenkokemustaan. Tämä sitten jatkuu kunnes ihminen ottaa ongelman käsittelyyn ja käy joko itsetyöskentelynä tai terapeutin avustuksella läpi asian ja siihen liittyvät piilotetut tunnekokemukset.
Tämä on aivan samanlainen juttu, kuin se että ihminen joka on jättänyt vaikkapa kiusaamiskokemukset kouluajalta käsittelemättä, kohtaa kiusaamista sitten myöhemminkin esim. opiskelujen yhteydessä tai työelämässä. Vasta sen lapsuudessa koetun käsitteleminen ja saaminen pois systeemistä saa aikaan sen, ettei ihminen enää alitajuisesti "kutsu" luokseen samoja kokemuksia.
Voisiko kohdallasi olla kyse tuollaisesta, eli oliko lapsuudessasi ehkä tuontapaisia asioita?
Ennen kaikkea: Tämä vaikuttaa aivan maalliselta ongelmalta, jos siihen etsii jotain rajatiedollista ratkaisua, voi olla että se maallinen puoli ei tule koskaan käsiteltyä.