seuraava »

[sideman]

Konsonantin jälkeinen diftongi au:

lau   लौ   lauha  लौह  (mm. punainen)

sauna   सौन  (teurastaja)

Diftongi au edustaa varhemman kielimuodon diftongia aau ...

Vertaa konsonantin jälkeistä au-diftongia alkupuolella esiteltyyn "sananalkuiseen" au-hun!

[sideman]

Maan merkit

Härkä    vRSabha  (vrishabha)    वृषभ     

Neitsyt    kanyaa (kanjaa)    कन्या

Kauris    makara       मकर



             

[sideman]

Tarkastelkaamme alustavasti yhdyskonsonantteja(?; conjunct consonants).

Kuten toivottavasti tiedämme, devanaagariin konsonanttimerkit sisältävät
oletusarvoisesti lyhyen a-äänteen, esim.

ma म, na न, ta त, ra र

Jos kirjoitamme nuo konsonanttimerkit peräkkäin, saamme foneemijonon

manatara.

Mitenkä kummassa tuosta muodostetaan sana mantra?

Ns. absoluuttisessa lopussa eli kun tekstissä seuraa tauko ( esim. runomuotoisessa tekstissä
 säkeistön lopussa), tuo a-äänteen poistaminen toimitetaan viraaman avulla, esim.

etat      एतत्

Ilman tuota viimeisen merkin alaoikealle suuntautuvaa vinoviivaa tuossa lukisi etata.

Sanan keskellä a-n poistaminen tapahtuu ns. yhdyskonsonanttien (conjunct consonants) avulla.

Suurimmassa osassa konsonanttimerkkejä on oikealla puolella pystyviiva, yllä
ma, na ja ta. (Äääh, tätä onkin yllättävän vaikea yrittää selittää siten,
ettei se tunnu kohtuuttoman mutkikkaalta...). Kenties kykenemme pähkäilemään
mitenkä nuo yhdyskonsonantit muodostaan, yksinkertaisesti vertaamalla ylläolevaa
"tekosanaa" manatara sanaan mantra.

manatara    मनतर

mantra       मन्त्र


"Epäloogista" tuossa  on se, että ra-merkin vinoviiva käännetään toisinpäin ja
sijoitetaan ta-merkin kaaren sisään; na-merkistä poistetaan vain pystyviiva
ja se sijoitetaan kiinni ta-merkkiin, sen kaaren vasemmalle puolelle.

[sideman]

Ilman merkit 

Kaksoset    mithuna     मिथुन

Vaaka      tula  तुल

Vesimies   kumbha       कुम्भ  (bha =  भ)

[sideman]

Muuta jyotiSan (~dzjootishan, astrologian) terminologiaa:

(sisältää esittelemättömiä merkkejä...)

lagna   लग्न    askendentti

graha    ग्रह   planeetta

gocara (gootshara)      गोचर   transiitti

bhaava      भाव   huone

dRSTi (drishti)  दृष्टि  aspekti

yoga  (jooga)       योग   (ainakin) konjunktio



Huomatkaamme pieni ero gn:n (ग्न) ja gr:n (ग्र) välillä...

[sideman]

Kaikki sanskritin konsonantit kuulunevat joko kategoriaan alpa-praaNa ("vähä-hönkä") tai mahaa-praaNa ("iso-hönkä").

Jo esitellyistä konsonanteista (soinnittomat* klusiilit) k, t ja p kuuluvat alpa-praaNa -konsonantteihin.

Noita vastaavia mahaa-praaNa'ita (kh, th, ph) edustavat devanaagariimerkit

kha  ख   khalu  खलु  (mm. todellakin)

tha   थ    ratha   रथ    (rattaat; Kemissä rathaat?   )

pha  फ   phala फल  (hedelmä, jne)



* Soinniton konsonantti on sellainen, jota äännettäessä äänihuulet eivät värähtele...
("Maallikko" voi hämääntyä luulemaan, että esim. 'koo' on soinnillinen, mutta äänihuulet
värähtelevät vain pitkän o-vokaalin aikana!)

[sideman]

"Välipalana" esimerkki viraaman käytöstä keskellä sanaa (tupla-d:n { द्द् } alapuolella), sekä
sananalkuisesta vokaalimerkistä { ए e } keskellä tekstiä; yogakuNDalyupaniSat, eka värssy:

हेतुद्वयं हि चित्तस्य वासना च समीरणः .
तयोर्विनष्ट एकस्मिंस्तद्द्वावपि विनश्यतः .. १.

hetudvayaM hi cittasya vaasanaa ca samiiraNaH
tayorvinaSTa ekasmiMstaddvaavapi vinashyataH.

heetu-dvajang [syy-kaksikko] hi [tod.] tshittasja [mielen] vaasanaa** [vaasana(t?)] tsha [ja] samiiranah(aa) [(praanan) liike].
tajoor [noista kahdesta] vinashta* [(kun on) "kontrollissa"] eekasmins*(?) [yksi] tad [silloin?] dvaav [(nuo) kaksi] api [myös]
vinashjatah(aa) [ovat kontrolloidut]

Käännösyritelmä (Narayanasvami Aiyar):

1. Chitta [tshitta: mind -- sidis] has two causes, Vasanas and (Prana) Vayu [samiirana: praaNan liike --sidis]. If one of them is controlled, then both are controlled.

Ainakin muutaman sanan pystynemme tuosta tekstistä jo tunnistamaan myös devanaagariina!?

* Tämä rakenne ilman sandhia mennee näin: vinaSTe; ekasmin. Se lienee niin sanottu absoluuttinen lokatiivi,
kirjaimellisesti käännettynä vaikkapa yhdessä (ekasmin) kontrolloidussa (oikeastaan: tuhotussa; vinaSTe),
tai yhdellä kontrolloidulla.

** vAsanA    f. the impression of anything remaining unconsciously in the mind , the present consciousness of past perceptions

[sideman]

Harjoitustehtävä: yritä translitteroida allaoleva DN-teksti!

(Korjaus) Sanojen rajalla voi olla peräkkäisiä
konsonantteja. Ne kirjoitetaan mieluummin yhdyskonsonantteina
kuin käyttäen viraamaa eli merkkeihin sisältyvän lyhyen a-vokaalin poistajaa! Niinpä uusi sana
voi alkaa merkin "keskeltä".

Harjoitustehtävä on pitkä yhdyssana*, luettelo joogan keskeisestä
terminologiasta. Siksi miltei kaikki sanat on kirjoitettu yhteen.

Tehtävän helpottamiseksi uuden sanan eka merkki tai sananrajan sisältävä merkki on useimmiten osoitettu punaisella.



यमनियमासनप्राणायामप्रत्याहारधारणाध्यानसमाधयोऽष्टावङ्गानि॥२९॥

(Vihje: niyama + aasana -> niyamaasana...  )

ऽ  on ns. avagraha, joka osoittaa lyhyen a-vokaalin poistamisen sandhin eli sananrajoilla tapahtuvien äännemuutosten
takia. Suomessa sandhista hyvä esimerkki on sen+lainen -> sellainen (eikä  senlainen).

ध  on dh eli "isohönkä" d.
ण  on N eli ns. retrofleksi ännä, jota äännettäessä kielen kärkeä taivutetaan hieman taaksepäin.

२९ on suutran numero, (2) 29
  
* Kyseessä on dvandva-tyyppinen yhdyssana, vähän niinkuin suomessa esim. lusikkahaarukka (lusikka ja haarukka).

Ratkaisu: yamaniyamaasanapraaNaayaamapratyaahaaradharaNaadhyaanasamaadhayo 'STaavan.ngaani
(viimeiset sanat ilman sandhia: samaadhayaH; aSTau; an.gaani).

[sideman]

Jos jotkut meistä ovat innostuneet aikuisten oikeesti
opettelemaan devanaagarii-kirjoitusta (DN), heidän päämotiivinaan
lienee oppia tunnistamaan yksittäisiä monille tuttuja sanskritin
sanoja (mantra, yoga, aasana, praaNaayaama, jne) DN-kirjoituksella
esitettyinä.

Lienee äärimmäisen epätodennäköistä, että juuri kukaan olisi innostunut
opettelemaan sanskritin kielioppia kyetäkseen ainakin kääntämään
yksinkertaisia sanskritin lauseita DN-kirjoituksesta.

Mikäli jotkut haaveilevat yllämainitusta, nyt lienee korkea aika
"lannistaa" heidät lopullisesti, ja heittää snadisti läppää foneettisesta
(äänneopillisesta) ilmiöstä nimeltä sandhi ( saMdhi,  संधि )!

 

Sana saMdhi on koostuu substantiivista dhi ja prefiksistä eli etuliitteestä sam.
Kirjaimellisesti sen merkitys lienee jotakuinkin yhteen (sam) asettaminen (dhi).

Mitenkä tuo sana on parasta kääntää, riippuu olennaisesti kontekstista. Kieliopissa sillä tarkoitetaan
ainakin äänteenmuutoksia sanojen tai niiden osien välillä. Sanojen rajoilla tapahtuvia muutoksia
nimitetään ulkoiseksi (external) sandhiksi.

Sandhi lienee melko yleinen ilmiö maailman eri kielissä. Suomessa esimerkki ulkoisesta sandhista
on vaikkapa pojan kenkä, jossa ekan sanan viimeinen n-äänne muuttuu äng-äänteeksi tokan
sanan alku-k:n vaikutuksesta (pojang kenkä, mutta EI tytöng tukka, heh). Suomessa tuota ei ilmaista kirjoitetussa tekstissä, mutta sanskritissa tuo ja lukuisat muut vastaavanlaiset ilmiöt näkyvät myös kirjoitetussa tekstissä. (Ns. pada-tekstissä
[pada-paaTha: sana {kerrallaan} lukeminen] sanat ovat sellaisenaan, ilman sandhia, jotta on voitu varmistaa, että sandhi ei ajan oloon ole päässyt vääristämään alkutekstin merkityksiä, koska monesti eri lähtökohdista syntyvät sandhit johtavat samaan
lopputulokseen, krääk!)

Suomessa rajatapauksellinen esimerkki sisäisestä sandhista  on sen + lainen (alkujaan kai lajinen...), joka
äännetään sellainen, ja tuossa tapauksessa myös kirjoitetussa tekstissä ilmaistaan.

Suomen murteissa sandhi taitaa olla selvästi yleisempi kuin yleiskielessä, esim. pohjois-Hämeen emäjunttilan
ilmaus nys se tulee pro nyt se tulee (siis nysse eli onnikka, LOL!).

(muoks) Typoja korjattu...

[sideman]

Seuraavat kolme konsonanttia ovat g-, d- ja b-äänteitä vastaavat "isohönkä"-äänteet gh, dh, ja bh

 gha   घ  ghana   घन  (mm. tappaja)

dha  ध   budha  बुध  (mm. Merkurius; eri sana kuin buddha...)

bha   भ    bhava    भव  (hyvinvointi)

[sideman]

Ns. affrikaatat eli hankausäänteet, joita ei suomen kielessä sellaisenaan esiinny:

alpa-praaNa eli "vähä-hönkä":

ca [osapuilleen tsha, kuten enkun chuck]  candra*    चन्द्र   (mm. kuu)

ja  [osapuilleen dsha, kuten enkun jump]  jala  जल   (mm. vesi)

Vastaavat mahaa-praaNa- eli "iso-hönkä"-konsonantit

cha [karkeasti: tsh-ha]  छ   chaaya  छाय   (varjo; melko harvinainen konsonantti)

jha [karkeasti: dsh-ha]  झ  (asleep; tuiki harvinainen konsonantti)


* Useimmiten varsinkin ei-tieteellisessä tekstissä translitteroidaan enkun mukaisesti chandra,
mutta silloin samassa tekstissä "isohönkä" joudutaan translitteroimaan "kömpelösti" chh... 
    

[sideman]

Enää taitaa olla jäljellä pari harvinaista nasaalia  eli nenä-äännettä,
sekä sanskritille ja kaiketi myös useille Intian nykykielille ominaiset
retrofleksit konsonantit (7 kpl, osa melko harvinaisia), joita äännettäessä kielen kärkeä taivutetaan
hieman taaksepäin. Tuo on se piirre, joka lähinnä antaa intialaisten enkun
ääntämykselle "hassunkuuloisuutensa".

 

[sideman]

Helpohko(?) harjoitustehtävä -- yhdistä nämä suomen kielen sanat vastaaviin DN:lla kirjoitettuihin:

 :

1. kalamaja
2. takapakara
3. kapakala
4. alasatama
5. pakanamaa

A. पकनमा
B. कपकल
C. तकपकर
D. कलमय
E. अलसतम

[sideman]

Näitä on niin hauska väkertää, että laitetaas muutama lisää
vaikka kukaan tuskin niitä yrittää ratkaista...

 

Nämä ovat huomattavasti hankalampia. Toivottavasti eivät
ole ylivoimaisia. Arvailu on sallittua!

(Muistutus: lyhyt i-äänne kirjoitetaan tavussa ekana vaikka
äännetäänkin vikana!)

1. ula-asema (ulaaseema*)
2. taka-ajatus (takaajatus)
3. likasanko (likasankoo)
4. niskalaukaus (niSkalaukaus)

A. लिकसङ्को
C. उलासेम
D.  निष्कलौकौस्
E.  तकायतुस्

(Lisäys) Toki voimme sopia, että suomen kieltä devanaagariilla kirjoitettaessa e-vokaalin merkki
esittää lyhyttä vokaalia. Pitkä e (ja o) taitaa olla suomessa (toisin kuin virossa) jokseenkin harvinainen muutoin
kuin muutamissa päätteissä, esim. illatiivin päätteessä (valoon, veteen) koska suomessa pitkä e (ee) on muuttunut diftongiksi ie ja o (oo) on muuttunut diftongiksi 'uo'; viron too tee töö, suomen tuo tie työ. Niinpä esim. से olisi suomea DN:llä opetustarkoituksessa kirjoitettaessa 'se' eikä 'see'!

[sideman]

Retrofleksit* soinnittomat klusiilit:

T       ट     kaTa     कट   (matto; harvinainen sanan alussa)

Th    ठ   Thakaara**   ठकार (kirjain Th; ylen harvinainen ainakin sanan alussa)


*  (ASCII-merkistössä kätsyin tapa esittää mm. retrofleksit
on käyttää "isoja kirjaimia"; äännettäessä kielen kärkeä taivutetaan hieman taaksepäin)

** Kirjaimellisesti kaiketi [äänteen] Th tekijä/tekeminen (kaara; vrt. karma = teko)