seuraava »

[valonkantaja]

Kevät on jotain niin ihanaa, että ei voi olla ihanampaa! Odotan niin innolla sitä päivää, kun puissa näkyy ensimmäiset hiirenkorvat ja kaikki puhkeaa kukkaan! Se on niin ihmeellistä! Miten luonto jaksaakaan toistaa samat uusiutumiskuviot joka vuosi ja aina yhtä kauniisti..

[Mirjam]

Minulle ei keväässä ole muuta 'negatiivista' kuin että sen todellisen alkamisen odotus on riipivää...
Tänä vuonna varsinkin, kun lunta sataa edelleen...loskaisuus ja kylmyys ei ole kivaa...

Mutta kun tämän yli pääsee ja maa alkaa lämmetä, niin monta kertaa päivässä käyn läpi kaikki perenna istutukseni, ruusupuskani, puuni yms ja ihaillen tongin maata niiden jaloissa ja odotan, että ne alkaa viherjöidä ja kasvaa...
Varsinkin sellaisten kasvien seuraaminen on hienoa, jotka nousevat joka vuosi maasta asti ylös ja talvehtivat vain juuristollaan...joka vuosi ehompana ja tuuheampana nousevat sieltä...välillä nousee jopa yllätyksiä...

Tänä vuonna en ole mitään siemeniä istutellut, mutta varmaan tulee jokavuosi sitten uusia taimia osteltua....
Keräilen noita vanhoja ruusupensaita, joka on kyllä hiukan hassua, kun ehdin aina muuttaa, ennenkuin niitä on paljon tai ovat kasvaneet isoiksi, mutta onpahan seuraavalla asukkaalla niistä iloa, jos on...
ja hyvää harjoitusta se on ollut...jos vaikka joskus pysyisi sen aikaa aloillaan, että ehtii nähdä monen pensasruusulajikkeen loiston omalla pihallaan...
Niin ja tietysti sen tuoksun....

Minä olen niin kesä ihminen kuin voi olla, ja kevät on siitä minulle aina lupaus, että kesä tulee!

[Ozzette]

Juuh, tuosta luonnon heräämisestä minäkin pidän ja kevään tuoksusta (paitsi koiranpaskan, joka keväällä karseaa)
Mutta sitten tuo loska-moska, kura ja melkeinpä kaikki muu keväässä, blaahhhh...
Kesä, talvi, kevät, syksy, siinä lempijärjestykseni...

[Lez]

Minä olen kuin karhu. Minä elän talvet sellaisessa unen omaisessa tilassa ja varsinkin alkutalvi on minulle väsyttävää ja joskus jopa masennuksen aikaakin. Viime syksy oli pahin, kun lumi ei satanut ja pimeys tuli ja olin silloin töissä lasten tarhassa, jonne olisi pitänyt jaksaa juosta aamuvarhaisella ja lähteä kun oli jo pimeää. Sairestelemaanhan sitä alkoi, kun pimeys ja väsyneenä itseään piiskaaminen alkoi ahdistaa. 

Mutta kevät kun alkaa näyttää merkkejään ja kesä alkaa tulla, niin minäkin herään horroksesta. Minua ei haittaa edes se koiran paskan haju. Kesää odottelen innolla. 

[metsätonttu]

Kevät on ollut aina se "vähiten lempivuodenaika", vaikken sentään Keväänvihaaja olekaan  . Heitäkin on, läheisissä monta, jotka keväällä ahdistuvat ja masentuvat.

 ilmestyvät pisamat. Vuosi vuodelta enemmän, vuosirenkaat? Lumien sulaminen ja loska tuovat mukanaan kivut, koko keho reagoi kevääseen.

Sinä raapasit kevättä syvemmältä! Täällä kärsimme näistä vuodenajanvaihteluista. Siis myös kärsimme ei vain nautita. Monella tavalla. Sinä toit niitä julki. Aivan pelkään taas monen ystäväni puolesta, kuinka heidän tunteensa reagoivat kevääseen.

Pisamat ja kurtut ovat vain ihania! Minäkin saan tummat silmänympärykseni peittoon, kun rusketun helposti.  Lumien sulaminen tuo esiin myös tekniikan ja ihmisen jälkien ruman totuuden, lian, noen ja roskat. Ei se ainoastaan ole ihanaa.

Ja nuo joutsenet. Tiedän jo ainakin yhden vauhkon ihmisen, jotka katsovat niitä kauhu silmissä ja tappaa kissansa, jos se ulos pääsee, influenssan pelossa.

[Alzbeta]

Vaikka kuinka yrittäisin nauttia keväästä niin ei. Se vain vie joka kerta voimani. Sekä fyysisesti että henkisesti. Maailma tuntuu räikeältä ja samalla likaiselta


Ihanin vuodenaika mielestäni on alkusyksy kun sateet ei ole vielä alkaneet, kesän lämpö ja energia on edelleen ilmassa, mutta selvästi on aistittavissa jo hieman viilemmät tuulet. Aurinkoinen raikas alkusyyskuunpäivä. Voi että.

Niin, kevät saa minut kummallisesti aina kaipaamaan syksyä... enkä tiedä onko se mennyt syksy vai tuleva... 

Edes syksyinen sateen ropina ei lannista niin kuin kevään loska. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä...  :

Ollapa syntynyt vaikka 9.9   

Ei syntymäpäivätoive vaan toivesyntymäpäivä... 

Heh heh hauskaa keväisen loiskaisen lumisateista viikonloppua.   

[enska]

Joistakin lauluista tulee mieleen tietty hetki tietystä vuodenajasta. Tai jostakin hetkestä/välähdyksestä/tunnelmasta alkaa jokin laulu ihan itsestään soimaan päässä..
Mikähän se 22 pistepirkon kappale on.. nimeltään "Birdy" tai vastaava..
Kuunnelkaapa jos saatte käsiinne ja katsokaa samalla ulos ikkunasta.

Kun olisin maaseutumaiseman ääressä, niin toimisi vielä paremmin. Aina kun kuulen sen kappaleen, niin näen kelirikkoisia hiekkateitä, paljaita pajuryteikköjä ja lintuparvia seuraamassa kevätkyntäjiä..
Toimii myös toisinpäin, kun suljen silmäni ja se laulu tulee radiosta mihin vuodenaikaan tahansa.

[täysikuu]

Hei Metsätonttu

Kevät........se kuulostaakin jo laululta.

Nyt kun noista jääpuikoista kirjoitit äkkäsin niiden vaarallisuuden. Minä olen aina haltioissani niitä ihaillut, roikkuu ne sitten mistä hyvänsä.
Miten haavoittuvaisia lämmölle ja kiitollisia pakkaselle, mutta kauniita. Kun aurinko paistaa niiden läpi ja tipat tippuvat maahan, silloin tietää että kevät tulee.

Nyt niinkuin Mi-Olea kirjoittikin, tämä raastava aika loskineen ja liukkaineen. Voi kun pian alkaisi olla lämmintä.
Se on aivan ihanaa seurata, kun auringonpuoleinen kukkapenkkini alkaa työntää narsissien ja esikoiden versoja. Helmihyasintit ja liljojen versot seuraavina......ai että!
Sitten kun alkaa tuoksua aamuisin keväältä, märältä mullalta ja puhtaalta. Linnut saapuvat sirkuttamaan ja oravat juoksentelevat pitkin seiniä.
Puihin alkaa ilmestymään silmut ja ne pullakoituu.....tuoksuu muuten ihanalta.

Kyllä mulle kevät on hyvä ja odotetuin vuodenaika, koska tiedän että kesä on tulossa.

Keväällä kaikki on niin herkkää ja haavoittuvaista. Kaikki luonnon värit on niin hentoja ja ilmakin on utua.
Kesä vahvistaa sen ajallaan

[Rakkauden enkeli]

Mites on, Rakkauden Enkeli ja muut?

Oletteko laittaneet jo taimia kasvamaan?

Eipä ole tullut ainakaan vielä laitettua...

Lainaus Gigiannelta:

pääsiäinenkin juhlana ei koskaan ole oikein "kolahtanut". Jotenkin se vain on synkeä juhla. I don't know why... ?

Eihän se ole ollenkaan synkeä juhla, kun tarkkaan ja sitä todellista sanomaa ajattelee.  Toki tuo ristiinnaulitseminen oli kauhea tapaus, silläkin kuitenkin tarkoituksensa. Oikeastaan pääsiäisessä piilee suuri ilosanoma. Juuri siitä, että elämä ei lopu kuolemaan, sekä siitä, että me kaikki voimme tulla tietoisiksi, löytää itsestämme tuo "Kristusminä" ja itsekin tulla "ylösnousseiksi mestareiksi" jne.  Toki saat kokea pääsiäisen edelleen kuten haluat.  Halusin vain hieman "valaista" asiaa. 

[Ozzette]

Tiedän kyllä Rakkauden enkeli, mutta... En tiedä, silti pääsiäinen tökkii...
Ja nimenomaan eniten Pitkäperjantai. Se on aina niin ankea päivä...
Heh, metsätonttu, mitä ne taimet on... ? Täällä yksi varsinainen "kukantappaja"... Minulla on kotona ikkunalaudalla vain yksi kaktus, sekä hiukan tekokukkia... 

[Mirjam]

Kokeileppa Gigianne Kiinanruusua!
Minulla itsellä on 13vuoden ikäinen rungollinen kiinanruusu, joka on jotain 150cm korkea ja lehvästö metrin levyinen...
Se on helppo kasvi, sitkeä ja ilmoittelee janostaan lehtien lurpuuttamisella...
Ja palkitsee hoitajansa aika-ajoin loistavilla kukillaan...

Tuo minun on siitä kummallinen, että siinä oli ensimmäiset 11vuotta aina valkoiset/kermanväriset ruusut, mutta viime vuonna se teki yllättäen yhden kirkkaanpunaisen ruusun, valkeiden joukkoon.  Kysyin sitä oikein hortonoomiltakin, mutta hän ei keksinyt mitään selitystä sille, koska rungollisena se on vartettu, eikä siten voi tuottaa mitään muita värejä....

Muutenkin olen tuon kasvin kanssa elänyt jossain 'symbioosissa'  .
Onhan se ollut monasti kuolemaisillaan ja kirvoja täynnä ja kuolemaan tuomittunakin, mutta sitkeästi vein sen suihkuun ja hoivasin, niin johan selvisi.
Tänä vuonna olen jättänyt sen leikkaamatta ja anna sen rönsyillä ja kasvaa miten vain...katsotaan mitä siitä tulee...

[Ozzette]

Kiitokset vinkistä, Mi-Olea !
Mutta taidan kuitenkin tyytyä ihan vain tekokukkiin... 

[metsätonttu]

Mi-Olea!

Tuo punainen kukka on selvä merkki jostakin. Kukka halusi kiittää sinua jostakin!

Minulle tuli muutama vuosi sitten niin raskas masennus, että aloe kuoli, samoin upea kiinanruusuni ja monta muuta kukkaa. Nyt on tilanne taas aivan toinen. Odotan vanhan kunnon liiviani kukkivan komeasti!

[Mirjam]

Metsätonttu!

Se oli kyllä hieno ihme, se punainen kukka, ehkä joku löytäisi sille jonkun selityksen....
Oliko liivia se johon tulee ne suuret oranssit kukat?
*muistelee*

[maarita]

Minulle tuli oikein kunnon kevätnuha.
Kun tulee taivaan täydeltä räntää, ei mikään ihme.
En ole varmaan vuoteen ollut nuhassa.
Ilmankos olin pari päivää väsynyt tätä ennen.

Ensin tippuu nenänpää, ja toivottavasti sitten alkaa räystäät tippumaan oikein kunnolla. Aurinkoa halajaisin.

Mutta kun kukista on puhuttu. SantPauliat, jotka vielä vähän aikaa sitten olivat hailakoita ja ilman kukkia, ovat nyt tumman vihreitä ja pukkaavat kukkaa kiireesti.
Samoin tulilatvat ovat punaisena kukkaterttujaan.
Minäkin odotan kliiviani kukkimista mutta taitaa tänäkin keväänä olla turhaa.

Mutta annas olla kuukauden päästä, pihalla alkaa kasvukilpailu.
Sitä on kiva seurata.

Iloitaan keväästä vaikka räntäsateessa.
Sanottiinhan ennen, että uusi lumi on vanhan lumen surma.


     maarita