Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Auttaisiko joku minuakin tänne Hollantiin saakka?  (Luettu 5149 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
pauliinak
Vieras
« : 22.08.2011 01:02:16 »

Olen muuttanut kaksi kuukautta sitten tänne Hollantiin pysyvästi ja olen oikein tyytyväinen ratkaisuuni tuoda elämääni jotain ihan muuta kuin sitä yksinäisyyttä ja epäonnistumista miesten suhteen viimeisten vuosien aikana. Muuta ajateltavaa ja inspiroiva ympäristö. Erityisesti vuosi tästä taaksepäin on ollut melko rankka. Sinkkuelämää ja epäonnistuneita yrityksiä on kulunut kohta kolme vuotta ja sen päättyminen olisi toiveissa, olen kuitenkin jo 36 vuotias ja tahtoisin perheen.

Olin asunut täällä vasta viikon, kun yllättävästi törmäsin kadulla brittikundiin, joka on muuttanut tänne lähes samoista syistä kuin itsekin ja ollaan tapailtusiitä asti silloin tällöin. Nyt sitten selvisi kunnolla tänään, että mieshän vain pelaa kanssani. Olen täällä jaksanut ihmetellä, että miten ihmeessä onnistun löytämään, näköjään ulkomaita myöten, aina näitä tyyppejä elämääni, joilla satutan itseäni? Ensimmäistä kertaa taidan pelätä etten uskalla päästää enää miehiä elämääni, vaikka tosi positiivinen persoona olenkin.

Näkeekö kukaan miten tämä juttuni Britin kanssa päättyy, jolle olen yrittänyt tänään pistää pisteen, mutta tunteet yrittää sanoa muuta. Ja näkeekö kukaan onko täällä edes olemassa miestä minulle vai hukutanko itseni töihin, kuten olin alunperin tänne muuttaessa suunnitellut. Rakastan tosin työtäni.

Kiitos suunnattomasti, jos saisin apuanne!


 
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 22.08.2011 12:25:10 »

Hei vaan ja onnea Hollantiin muutosta, joskin vähän "myöhässä"! Elämä heittää meitä kyllä eteenpäin, kun olemme itse valmiita siihen Smiley


Laitan sinulle tähän pienen tekstin pätkän. Viljelen tätä aika paljon ympäriinsä, sillä minusta tämä on yksinkertaisuudessaan niin loistava ja ainakin minä olen saanut siitä aikoinani "No näinhän tämä just onkin, wau!"-elämyksen.

Jos sana "Jumala", häiritsee sinua, voit käyttää siinä mitä tahansa muuta sanaa aina Buddhasta Äiti Maahan, Rakkaudesta Universaaliin Tietoisuuteen ja vaikka Kallesta Tiinaan Grin

Sanohan sitten minulle, Jumala, millaisia lupauksia ihmissuhteessa pitäisi antaa ja millaisia sopimuksia noudattaa? Millaisia velvoitteita ihmissuhteisiin sisältyy? Millaisia ohjenuoria pitäisi etsiä?

-   (---) Vastaus on, ettei mitään velvollisuuksia ole. Ei ihmissuhteessa eikä koko elämässä.

Eikö ole velvoituksia?

-   Ei ole. Ei rajoituksia, ohjenuoria eikä sääntöjä. Sinua eivät myöskään sido olosuhteet eikä laki. Et myöskään ole ansainnut minkäänlaista rangaistusta rikkomuksistasi, sillä et kykene rikkomuksiin – Jumalan silmissä ei ole olemassa rikkomuksia. (---) Sinulla ei ole ihmissuhteissa velvoituksia, ainoastaan tilaisuuksia. Tilaisuudet, eivät velvoitukset, ovat uskon kulmakivi ja kaiken hengellisyyden perusta. Et ymmärrä asian ydintä niin kauan kuin näet asian toisella tavalla. Suhde – sinun suhteesi kaikkeen – luotiin täydelliseksi työkaluksi sielun työtä varten. Siksi kaikki ihmissuhteet ovat pyhiä. (----) Älä koskaan tee ihmissuhteessa mitään velvollisuudentunnosta. Tee se mitä teet sen suurenmoisen tilaisuuden takia, joka ihmissuhteesi tarjoaa – voit päättää ja olla mikä todella olet.

Kuulen mitä sanot – silti olen aina luopunut ihmissuhteista, kun ne ovat käyneet hankaliksi. Sen seurauksena minulla on ollut monia peräkkäisiä ihmissuhteita, vaikka lapsena ajattelin että niitä olisi vain yksi. En tunnu tietävän miten ihmissuhteesta pidetään kiinni. Luuletko, että ikinä opinkaan? Mitä minun pitää tehdä, että se onnistuisi?

-   Saat asian kuulostamaan siltä, että ihmissuhde on onnistunut jos siitä pidetään kiinni. Yritä olla sekoittamatta pitkäaikaisuutta hyvin tehtyyn. Muista, että sinun tehtäväsi tällä planeetalla ei ole ottaa selvää kuinka kauan jaksat pysyä samassa ihmissuhteessa. Sinun tehtäväsi on tehdä valintoja ja kokea kuka todella olet. Tämän tarkoituksena ei ole puoltaa lyhytaikaisia suhteita, muttei pitkäaikaisiakaan mitenkään erityisesti vaadita. Tämä verran voin kuitenkin sanoa: pitkäaikaisissa suhteissa on suuria mahdollisuuksia molemminpuoliseen kasvuun, ilmaisuun ja täyttymykseen ja se on oma palkintonsa.

(---) No miten minä onnistun siinä?

-   Ensinnäkin sinun on varmistuttava että aloitat suhteen oikeista syistä ((---) Tarkoitan ”oikeaa” suhteessa siihen suurempaan tarkoitukseen, joka elämälläsi on). (---) Useimmat ihmiset aloittavat suhteensa ”vääristä” syistä: he haluavat tehdä lopun yksinäisyydestä, täyttää tyhjän kohdan elämässään, saada rakkautta tai hankkia rakkauden kohteen – ja nämä ovat väärien syiden parhaasta päästä. Jotkut yrittävät kohentaa ihmissuhteen avulla sukupuolielämänsä laatua, toipua edellisestä suhteesta tai, uskokaa tai älkää, silkkaa ikävystymistään. Mikään näistä syistä ei toimi, eikä sellainen ihmissuhde onnistu, jos se ei muutu jyrkästi sen kuluessa.

Minä en ole aloittanut ihmissuhdetta noista syistä.

-   En ole asiasta niinkään varma. Et taida tietää miksi olet ne aloittanut. Et ole varmaan edes ajatellut koko asiaa. En usko sinun aloittaneen ihmissuhteita harkitusti. Luulen, että olet vain ”rakastunut”.

Niin juuri

-   Etkä varmastikaan ole pysähtynyt miettimään miksi ”rakastuit”. Mihin reagoit rakastumalla? Millaisia tarpeita rakastuminen sinussa täytti? Useimmille ihmisille rakkaus on vastareaktio täyttymyksen kaipaukseen. Kaikilla on tarpeita. Yksi tarvitsee sitä, toinen tätä. Kumpikin näkee toisessa tarpeensa täyttymyksen. Sitten tehdään – hienovaraisesti toki – kaupat. Minä annan sen mitä minulla on annettavaa, jos sinä annat sen mitä sinulla on. Liiketoimi se on, mutta ette puhu siitä rehellisesti. Et sano ”Minä tarjoan valtavan paljon” vaan sanot ”minä rakastan sinua valtavan paljon” ja siitä pettymykset alkavatkin.


(---) Sinun selityksesi vie suhteesta kaiken romantiikan. Mitä pahaa on siinä, että rakastuu korviaan myöten ajattelematta?

-   Ei mitään. Rakastu vain sillä tavalla niin moneen ihmiseen kuin tahdot. Jos kuitenkin haluat muodostaa elinikäisen ihmissuhteen, voisi olla järkevää lisätä mukaan vähän ajatustakin. Jos taas nautit suhteesta toiseen seilaamisessa – tai vielä pahempaa, haluat jääräpäisesti säilyttää suhteen, koska luulet, että sinun ”täytyy” – ja jos nautit tämän saman kuvion toistumisesta kerta toisensa jälkeen, silloin voit huoletta jatkaa samaan tyyliin.
(---) Jos te molemmat olette tietoisesti sitä mieltä, että suhteenne on teille tilaisuus eikä velvollisuus – tilaisuus kasvuun, täysimittaiseen itseilmaisuun, täyteen elämään, pikkumaisuuksien parantamiseen ja lopulta yhtymiseen Jumalaan sielujen sulautumisen kautta – ja sitoudutte siihen ettekä tavanomaisiin vakuutteluihinne, silloin suhde alkaa olla hyvällä pohjalla.


Onnistumisesta ei kuitenkaan ole takeita.

-   Jos haluat takeita elämääsi, et halua elämää. Haluat vain ennalta laaditun käsikirjoituksen toteuttamista. (---)

Olkoon. Ymmärrän. No, nyt suhteeni alkaa olla ”hyvällä pohjalla”. Miten minä saan sen jatkumaan?

-   Tiedä ja ymmärrä, että vastaan tulee haasteita ja vaikeita aikoja. Älä yritä välttää niitä. Ota ne avosylin vastaan. Kiitollisena. Pidä niitä Jumalan lahjoina, suurenmoisina tilaisuuksina tehdä kaikkea sitä mitä varten suhteenne aloititkin. Yritä ankeina aikoina olla pitämättä kumppaniasi vihollisena ja vastustajana. Älä pidä ketään äläkä mitään vihollisena – tai edes ongelmana. Opettele näkemään kaikki ongelmat tilaisuuksina. (---) Et koskaan vahingoita ihmissuhdetta – tai ketään ihmistä – näkemällä hänessä enemmän kuin sinulle näytetään, sillä siellä on aina enemmän, paljon enemmän.

- Neale Donal Walsch : Keskusteluja Jumalan Kanssa -
tallennettu
pauliinak
Vieras
« Vastaus #2 : 22.08.2011 13:08:49 »

Voi kiitos tuosta tekstistä, se avaa ja kertoo paljon. Vaikeus ehkä onkin siinä, että sitä saattaa itse olla se osapuoli, joka ymärtää elämän ja kohtaamisien olevan tilaisuus. Miten löytäisi sellaisen, joka osaisi ajatella samalla tavalla...tai edes uskaltavan heittäytyä tilanteisiin. Itsellä alkaa olla sen verran elämänkokemusta, rankkojakin, ja niistä kasvettuani niiden pitäisi olla vain rikkaus, mutta miesrintamalla tuntuu, että se on pelkästään kirous Sad Vaikka en kieriskelekään vanhoissa asioissa vaan tahtoisin päästä nauttimaan elämästä - kaiken kokeminen ja jakaminen yksin ei vaan ole sitä, millä olisin onnellinen.

Jatkuvaa epäonnistumista ei vaan enää kestä, on pakko säästää itseään, että itse pysyy pystyssä. Alan olla siinä pisteessä, että luovutan ja kieltäydyn päästämästä miehiä elämääni.
tallennettu
mateve
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 700



Profiili
« Vastaus #3 : 22.08.2011 18:03:16 »

PauliinaA
Tiedätkö että sama tulee saman luokse, eli energioista on kyse. Jos haluat löytää rakkautta,
rakastu itseesi ja hyväksy elämässä myös yksinäisyys. Sen tarkoitus on useinmiten että saa aikaa tutkia itseään. On tarkoitus että katsot sinuun sisälle, sinne piilossa olevaan Pauliinaan joka todella olet. Et se joka on kasvatuksen tai tarpeiden tulosta, vaan se todellinen itsesi joka on. Useimiten ihmiset pelkäävät katsoa itseään ilman naamiota jolla suojelevat todellista itseään, kaikkien niiden kokemusten takia. Ehkä olisi kuitenkin viisasta istahtaa alas ja katsella elämäänsä, sillä sieltä kyllä tulee esille se punainen lanka joka yhdistää kaikki kokemukset, vaikka ne olisivat erillaisia. Jos haluat selkeyttää elämääsi, on se tehtävä itse, ja rehellisesti. Ulkopuolelta tulee apuja mutta ne ovat vain hetkellisiä, mutta todellisen avun löydät Sielultasi.
On sanonta persoona itkee vaikeuksia, mutta Sielu iloitsee koska saa kehitysmahdollisuuksia.
Jokainen meistä on kehittymässä eteenpäin, kaikki on hyvin, ihminen vaan on niin kiireinen ja haluaa heti. Joutuu odottamaan ja sehän elämässä on myös vaikeaa...
 Wink  Mateve
tallennettu

mateve
pauliinak
Vieras
« Vastaus #4 : 22.08.2011 19:43:52 »

Kiitos vastauksestasi Smiley Minä, jos joku, tunnen itseni hyvin läpikotaisin. Olen aikoinani oppirahani siitä maksanut ja kovin kiitollinenkin siitä tänä päivänä. Suurin syy on kuitenkin melestäni epäinhimillisin: rakkaudeton lapsuudenkoti, mutta se on kasvattanut minua ihmisenä. Ilman sitäkin, tähän päivään asti jatkunutta tilannetta, en olisi tänään se kuka olen.
Onnellinenkin olen vihdoin - olen uskaltanut tehdä monia ratkaisuja vain siitä syystä, että opin rakastamaan itseäni kolmekympisenä. Olen myös miehiltä kuullut, että siihen hekin ovat minussa ihastuneet - sellainen näkyy ihmisestä ulospäin positiivisuutena, iloisuutena ja usein myös sosiaalisuutena. Olen myös ihminen, joka auttaa, ja sydämestään. Ja paljon. Ystäväni avautuvat minulle ja pyytävät neuvoa. Ja minähän autan, mielelläni.

Olen myös ihminen, joka tarvitsee itselleen omaa aikaa - sitä yksinäisyyttä, josta aikuisten oikeasti osaan myös nauttia. Välillä kännykkä on kiinni, enkä muutoin tavoitettavissa. Olen persoona, jolla on paljon kavereita, mutta joista lähelläni pidän vain muutaamaa, jotka todella tuntevat minut. Syy on yksinkertainen: koen olevani niin avoin, että kävisi itselleni raskaaksi jakaa koko elämä ihan jokaisen kanssa. Haluan aina antaa itsestäni kaiken, en vain puolta. Silti se ei tarkoita, että väheksyisin muita ystäviäni - en vain halua kuormittaa heitä jokaista itselläni. mutta luulen, että aika monella muullakin ystävyyssuhteet on näin enemmän tai vähemmän.

Näiden viimeisten kolmen vuoden aikana olen päässyt hyvin perille mitä elämääni kaipaan. Se on parisuhde. Koen, että minullakin on oikeus tulla onnelliseksi, jakaa ja tulla jaetuksi kokemuksia ja elämyksiä. Itseni jo tunnen - niin ne hyvät kuin huonotkin puolet. Uskallan ne myös kertoa. Taidan tarvita miehen, joka myös tuntee itsensä. Tämä Britti oli sellainen. Siksi miehen perään täällä kyselin. Teinkö oikean ratkaisun hänen suhteen vai en.

Ilmeisesti kukaan ei kuitenkaan näe (ketään?) miestä kohdalleni. Siirryn siis pohtimaan syvällisesti tätäkin mahdollisuutta. Kiitos kovasti vastauksista - niissä on asiaa, toivottavasti muillekin kuin vain minulle Smiley








 
tallennettu
mateve
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 700



Profiili
« Vastaus #5 : 23.08.2011 10:54:56 »

Omassa elämässäni olen oppinut myös sen, että pyrkiessäni, halutessani tai pyytäessäni, en saa. Mutta kun jätän asian sikseen, niin yllättäen annetaan ja saan valita.
Sitä on "tapahtukoon Sinun tahtosi" jolloin voi olla varma että saan sen minkä tarvitsen.
 kauris na  kulkeminen on yksinäistä mutta siihenkin tottuu...
 Wink  Mateve
tallennettu

mateve
Tähtikeiju
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 13



Profiili
« Vastaus #6 : 26.08.2011 15:09:07 »

Pauliina

Sain sellaisen kuvan lukiessani tuota tekstiä, että sinä et uskalla päästää oikeaa rakkautta sisällesi. Et uskalla Saada rakkautta, ehkä sinusta tuntuu, että et ole ansainnut sitä, koska et ole sitä saanut pienenäkään. Se on jäänyt sinulle syvälle alitajuntaan ja päivätietoisuutesi ei sitä tajua, mutta toiminnoillasi koko ajan reagoit siihen. Nämä ovat asioita, joita ei välttämättä osaa edes itse huomata.
Pelkäät rakkautta ja siksi saat sellaisia miehiä eteesi, jotka eivät sitä sitten anna. Koska vedät sellaisia puoleesi niin kauan, ennenkun opit ottamaan vastaan oikeaa rakkautta, hyväksymään sen, että olet rakastettu juuri sellaisena, kun olet. Avaamaan sydämesi vastaanottamaan. Ja onnea ei voi kukaan toinen antaakaan sinulle niin, että olisit aina tyydyttynyt rakkauden tarpeissasi, vaan se on koettava omassa sisimmässään. Älä tarvitse ketään tai mitään, tutki sisimpääsi ja etsi sieltä se pieni lapsi, mikä jäi vaille rakkautta. Hoivaa sitä ja vakuuta sille, että se on rakastettu. 

Sanoit, että pelkäät että sattuu. Se on riippuvuutta toisen hyväksynnästä ja rakkaudesta. Jos todella rakastat itseäsi, sillä ei ole mitään merkitystä, mitä toiset ajattelevat. Tiedät että olet rakastettu. Se oikea ihminen tulee luoksesi heti, kun itsekin tajuat olevasi rakkauden arvoinen.

Materella oli hyviä vastauksia   smitten

Laitan sinulle yksityisviestiä..  angel
tallennettu
Tähtikeiju
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 13



Profiili
« Vastaus #7 : 26.08.2011 15:44:08 »

On harhaluulo, että joku toinen voi muuttaa teitä parempaan suuntaan puolestanne. Kukaan muu, ei guru, opettaja tai rakastettu voi muuttaa teitä, eivät voi parantaa teitä teidän puolestanne. Teidän on itse otettava ensimmäinen askel. Teidän on itse haluttava muuttua ja parantua. Teidän on tehtävä se itse, teidän on itse se ymmärrettävä.

On myös harhaa, että ulkoisilla tapahtumilla, toisilla ihmisillä on valtaa loukata teitä. Tämä ei pidä paikkaansa. Te itse annatte heille sen vallan. Jokaisella on vastuu omista tunteistaan. Jokainen voi itse päättää kuinka reagoi toisen ihmisen sanoihin tai toimintaan. Voi itse päättää loukkaantuuko, vai ottaako tapahtuman oppina, jonka avulla voi nähdä itsestään omia heikkoja kohtia, joita voi muuttaa. Jos loukkaukset jatkuvat tai ovat todella suuria, sellaista ei tietenkään tarvitse katsoa. Voi olla rohkea ja vahva ja lähteä kokonaan pois siitä tilanteesta. Voittaa omat pelkonsa ja ottaa rohkean askeleen kohti uutta ja tuntematonta.

On harhaluulo, että yksin on onneton. Voitte olla täysin onnellisia, vaikka teillä ei olisi ketään, joka rakastaisi teitä. Rakkaus tulee sisältä. Ulkopuolinen rakkaus on vain riippuvuutta. Todellinen rakkaus on teissä itsessänne. Jumalan rakkaus yltää kaikkialle. Kaikessa on rakkautta, olette rakkauden ympäröimänä. Ette tarvitse ketään vakuuttamaan teille, että olette rakastettava ja hyvä. Sillä te olette, teidän täytyy vain itse se huomata ja ymmärtää. Toisten mielipiteet ovat vain heidän mielipiteitään. Jonkun toisen mielestä sade on inhottavaa ja kylmää, kun taas joku toinen voi rakastaa sateen ropinaa ja kuinka se ruokkii luontoa taas vihertämään. Jokaisella on omat mielipiteensä asioista ja elämästä, älä kiinnity muiden mielipiteisiin. Jos joku ajattelee teistä, että te olette tyhmä, niin tekeekö se teistä tyhmän? Ei. Se on hänen omista peloistaan kumpuava mielipide.

Olkaa rohkeasti sitä mitä olette, uskokaa itseenne. Rakastakaa itseänne sellaisena, kuin olette. Olkaa riippumattomia muiden mielipiteistä. Älkää välittäkö ympärillänne olevista vallitsevista mielipiteistä, että ollakseen hyväksytty teidän täytyy olla täydellisen kaunis, menestyvä, rikas jne. Jokainen on kaunis omalla tavallaan. Kauneus kumpuaa sisältä, hyvyydestä ja onnellisuudesta. Eikö elämänne silloin ole rikasta, kun olette onnellinen ja tyytyväinen itseenne ja siihen mitä teillä on. Nauttikaa siitä mitä teillä on, arvostakaa sitä.
Pinnalliset asiat eivät tee onnelliseksi, onni lähtee pienistä asioista. Menkää luontoon, katsokaa sen vihreyttä, kukkia, puita, eläimiä. Seuratkaa kuinka muurahaiset kantavat kortta kekoon, kuinka perhonen lentää kauniilla siivillään, kuinka vesi solisee purossa, tutustukaa elämän pieniin ihmeisiin. Unohtakaa hetkeksi surunne ja murheenne ja iloitkaa elämän teille antamista lahjoista. Iloitkaa luonnosta, vedestä, lämmöstä. Vapauttakaa sisäinen tuskanne ja murheenne taivaan tuuliin.


Lähde: Anthony de Mello: Havahtuminen
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: