Miamy
Satunnainen astroilija

Viestejä: 33
|
 |
« Vastaus #15 : 26.06.2011 18:42:17 » |
|
Voi sitä riemua, kun oma hevonen tulee laitumella vastaan ja jättää hevoslaumansa hetkeksi ollakseen kanssani  Rauha, hiljaisuus, kuunteleminen ja todellinen näkeminen, siitä se koostuu - ystävyys yli ymmärryksen 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #16 : 26.06.2011 20:19:21 » |
|
OI Miamy, tiedän tunteen  Tosin ei oma hevonen, mutta kuitenkin. Niin tosiaan, eläimethän ovat tietenkin nekin yksilöitä kaikessa, kuten mekin. Ja tämä katti tuntuu olevan kyllä melkoinen tapaus muutenkin. Neropattikatti Aina sanotaan, että itikat yms. ovat lintujen sun muiden tärkeää ruokaa, niin kuin varmasti ovatkin, mutta minustakin ne voisi vaikka korvata jollain vähemmän pisteliäällä 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #17 : 27.06.2011 19:43:24 » |
|
Mitä jos koittas tehä auraansa suojauksen niitä vastaan  Siis sillee, kun toisten ihmisten energioiltakin voi suojautua  Mahtaskohan onnata? Ainakin koirille toimii, mutta koiraa ja paarmaa ei voi kyllä verrata.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #18 : 27.06.2011 20:30:41 » |
|
Jaa, ainahan sitä pyytää voi, jos vaikka säästäisivät itikoilta ja ölliäisiltä:D Hmmm...pitäisi ehkä koettaa jutella jonkun paarmasortin aknssa, ja vähän kysellä, että mikä niiden suurempi tarkoitus täällä oikein onkaan.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #19 : 27.06.2011 21:24:51 » |
|
No joo, sopisivat mokomat olemaan ihmiskunnan pimeyden luomia mun mielestäni oikein hyvin. Paarmat, hyttyset, hirvikärpäset, punkit...hyij! Kaikista niistä on kokemusta. Jotkut hirvikärpäsetkin kun pilaavat koko syyskesän ja syksyn luonto-nautinnon, kun ei voi mihinkään mennä. Mistähän se johtuu, ettei esim. punkkeja ja hirvikärpäsiä ennen ollut?!? Mikä hiivatti ne nyt on tänne tuonut? Mehiläiset on elintärkeitä kasvikunnalle, ja ampparitkin menee, mutta ne on huluja syksyllä...ja jos käyttää laventelin hajuista deodoranttia  Taidan kyllä koettaa tuota suojautumista. Eipä siinä mitään menetäkään. Mutta nyt tuli mieleen, että minä en suinkaan ole se henkilö, jota ne ötsit kuppaisivat eniten, ja olen aina ajatellut, etten välitä niistä...olen koettanut olla, niin kuin ötsejä ei olisikaan...onkohan tuosta sitten ollut jonkinmoiseksi spontaaniksi suojaukseksi? Jaa. Eikun koittamaan, ja kerrotaan sitten 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #20 : 27.06.2011 21:46:09 » |
|
No niin. Käytin koiruutta iltapissalla tuossa mettikössä, ja koitin sitten suojata itseni. Tuntui luontevimmalta ikäänkuin imeä itsensä pois siitä polulta, pois ötsejen ulottuvilta. Aluksi oli joku ötti jaloissa, mutta sitten ei ollenkaan, kunnes lähdin taas kävelemään. Sitten niitä inisi joka puolella. Tämä oli tosin hyvin pikainen koetus, mutta tuntui toimivan  Ainut vaan, että vaatii aika lailla keskittymistä, jo ihan pelkästään kun seisoo paikallaan vain. Varmaankin harjoituksen avulla kävelykin onnistuisi. Mikäli nyt siis edes onnistuin, eikä kyseessä olut joku hyttysten karttama paikka tms.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #21 : 29.06.2011 22:08:25 » |
|
Hoo, ei kyllä toiminut tänään tuo suojaus, kun paarmat iski tuhatta ja sataa joka puolelta...eivät antaneet aikaa keskittyä mokomat pahalaiset.
Niinkö että pimeys olisi kehittynyt kestämättömäksi, ellei sitä olisi purettu paarmoihin ja itikoihin ja kirppuihin ja kaikkeen inhaan?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #22 : 29.06.2011 22:51:00 » |
|
Juu, isot ja nälkäset jättipaarmat koettelee. Siksipä se ei kai onnanutkaan kun yritin tehdä sen justiinsa siinä, ja olin hätäinen. Mutta tuommosen katseella sytyttämis taidon tahdon!  Oikein maskuliinisen brutaalia jonkun action leffan henkeen...wow, näen sen jo, miten ne tollahtaa...( ja kirkuu...??) Minusta maailma, siis luonto, toimii kyllä niin äärimmäisen hienosti yhteen kaikkine saaliineen ja saalistajineen, että en kyllä usko kaikkien olleen kasvissyöjiä...siis eihän siitä tulisi mitään. Tai sitten mulla ei vaan riitä mielikuvitus, sekin voi olla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #23 : 01.07.2011 10:01:15 » |
|
Viiä ite? Eikö se sotka sitten tiedä mikä on sotkan työ  Eilen toimi suojaukset yöllisellä laavu-kalaretkellä hienosti  Paitsi jos yhtään hermostuin, niin sitten itikat hyökkäs kyllä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #24 : 01.07.2011 11:18:34 » |
|
Niin. Aatteles. Kaikki laituri, grillikatos, takapiha, lenkkipolku yms. sääsket ainaskin kuolis sukupuuttoon...oi julmuutta! Voi, varmaan onkin pelänny toinen, ja jos koiruuksia vielä on niin sitä suuremmalla syyllä. Onneksi kuitenkin sotkavauvvue pääsi onnellisesti vesielämään 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #26 : 23.08.2011 09:35:45 » |
|
Koitin tuossa jutustella toisen kissani kanssa. Lähinnä tahdoin kysyä siltä, että onko meillä omia kotitonttuja tms. Se ohitti tämän tonttuasian vähän kuin olan kohautuksella; " Joo, on Tim.ARKKIENKELI RAFAEL." Sitten se halusi olla vain. No, minä kuukkeloin sitten Rafaelin, kun ajattelin että jotakin siihen nyt liittyy...lukiessani Rafaelin kuvausta jostain alkoi kurkussani, joka oli tulossa kipeäksi, tuntua ikävä paine, ja sitten tuntui tosi voimakas, ihan pyörryttävä tunne takaraivolla ja hoo, kurkkukipu on poissa. Myöskin turvonneet imusolmukkeet, vai mitkä lienevätkään ne pahkurat, laskivat. Eipä oo tämmöstäkään ennen tapahtunu  Olen kyllä pyytänyt apua jaksamiseen, ja tietty jos sairastuisin, se vaikuttaisi jaksamiseen ikävästi, että ehkä tämä tuli siksi 
|
|
« Viimeksi muokattu: 23.08.2011 09:39:00 kirjoittanut Kuuhilda »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #27 : 14.09.2011 20:52:09 » |
|
Meidän kissimirri oli eilen kateissa. Tai se seurasi meitä kotipihasta kylälle ja jäi matkanvarrelle. Nukkumaanmennessäni olin kovin huolissani siitä, ja toivoin saavani yhteyden siihen. Tunsin miten sitä pelotti kovasti, ja tunsin miten se kulki heinikossa eteenpäin, se oli tulossa kotiin. Koti oli lämpöinen piste etuviistossa oikealla  Sitten saatoin rauhassa nukahtaa ja aamulla likomärkä ja nyreä kissa pujahti ovenraosta sisälle 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
titlingr
Satunnainen astroilija

Viestejä: 16
|
 |
« Vastaus #28 : 01.10.2011 08:29:18 » |
|
Ihania juttuja täällä.  Minusta eläinten kanssa on jotenkin helpompi olla, kommunikoida ja työskennellä kuin ihmisten kanssa. Eläinten läheisyys tuntuu todella hyvältä. Mistähän tämä johtuu 
|
|
|
tallennettu
|
Aurinko Leijonassa ~ Nousumerkki Leijonassa ~ Kuu Oinaassa
|
|
|
Kuuhilda
|
 |
« Vastaus #29 : 02.10.2011 20:35:46 » |
|
Sepä elukoissa onkin hämmentävää, että kun on niihin yhteyksissä tuolla muilla tasoilla, ne ovat niin yleviä ja viisaamman oloisia kuin me ihmiset...mutta sitten täällä jokapäiväisessä todellisuudessamme ne ovat vastakohtaisessti hyvinkin raadollisia. Esim. lapset saivat marsun lemmikiksi, ja uteliaisuuttani näytin sitä kissalle. No, kissa nuuski sitä hyvin rauhallisesti ja ystävällisen oloisesti tovin, kunnes humpsista hei, marsun poski oli sen suussa! Vaikka otus oli sylissäni paikoillaan, eikä katti ollut milloinkaan nähnyt marsua, se jotenkin tiesi, että sen kuuluu syödä niitä 
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|