Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: advaita-vedaanta, Turhapuron suosikkifilosofia?  (Luettu 324 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8064


Gremlin? LOL!


Profiili
« : 15.09.2022 11:01:08 »

Voitaneen todeta että advaita-vedaanta edustaa hindulaisuuden ontologista ekstremismiä; käsittääksemme sen mukaan vain brahma(n) on ainoa tosioleva, kaikki muu on Hänen aiheuttamaansa illuusiota.

Sana brahman on johdos verbijuuresta bRh, mikä merkitsee muun muassa 'kasvaa', 'laajentua', jne.

advaitan mukaan brahma(n) on mahdollista määritellä vain negaation kautta, toisin sanoen mitä Hän EI ole. Siksi kai filosofia on nimeltään a-dvaita eli ei-dualismi, eikä esim. ekatva, ykseys?

Yksi erityisesti advaitistien diggaama opus lienee aSTaavakra-giitaa (~ ashtaavakra-giitaa; kulkee myös nimellä aSTaavakra-saMhitaa; lausu: sanghitaa)

Noh, aSTaavakra (a.) oli myyttisen kunkun, Janakan, guru (Janaka oli RaamayaNan sankarin, Raaman vaimon Siitaa'n faija, jos oikein muistan). Nimi aSTaavakra tarkoittaa kirjaimellisesti kahdeksan epämuodostumaa, tjsp (eight deformities). Nimi johtuu siitä että ollessaan äitinsa kohdussa a. korjasi isänsä veda-resitaatiota 8 (aSTa) kertaa, joten faija siitä kimpaantuneena kirosi hänet minkä takii hän syntyi mm. vääräsäärisenä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ashtavakra#/media/File:Ashtavakra.jpg

aSTaavakra-giitaa on keskustelu a:n ja Janakan välillä. Enimmäkseen äänessä on tietysti a.
Opusta ei voine suositella juuri kenenkään luettavaksi. Täytynee olla huomattavasti "likempänä" valaistumista kuin esim. meitsi, jotta ei ainakin aika ajoin rankasti väärinymmärtäisi, mitä a. oikeastaan yrittää sanoa.

Yhden opuksen luvun lähes jokaisen värssyn lopussa muistaaksemme a. toteaa Janakalle: 'sukhii bhava' eli 'ole onnellinen'.

Esimerkkinä melko oudosta värssystä olkoon tämä:

व्यापारे खिद्यते यस्तु निमेषोन्मेषयोरपि ।
तस्यालस्यधुरीणस्य सुखं नाऽन्यस्य कस्यचित् ॥ ४ ॥

vyāpāre khidyate yastu nimeṣonmeṣayorapi |
tasyālasyadhurīṇasya sukhaṃ nā'nyasya kasyacit || 4 ||

  Happiness belongs to no-one but that supremely lazy man for whom even opening and closing his eyes is a bother.

Google-käännös:

Onni ei kuulu kenellekään muulle kuin sille äärimmäisen laiskalle miehelle, jolle  silmiensä avaaminen ja sulkeminenkin on vaivaa.

(Lisäys) Käännöksessä on substantiivi 'vaiva', mutta alkutekstissä on verbi 'khid' aktiivin indikatiivin preesesin yksikön kolmannessa (sanskrit'n kielioppi: ensimmäisessä) persoonassa: khidyate, hän
kituu (suffers pain [from even opening and closing eyes])

Tuon perusteella lienee perusteltua todeta että a. olisi ilmeisesti ollut Uuno Eero Turhapuron suosikkifilosofi...
« Viimeksi muokattu: 17.09.2022 09:45:35 kirjoittanut sideman » tallennettu

“I went to the West and saw Islam, but no Muslims; I got back to the East and saw Muslims, but not Islam.” — Muhammad Abduh
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8064


Gremlin? LOL!


Profiili
« Vastaus #1 : 17.09.2022 10:04:45 »

Näyttää siltä että advaita-vedaantan juuret ovat hindujen Wanhassa testamentissa, Rgvedassa. Nimittäin, sen luomishymni alkaa näin:

naasadaasiinno sadaasiittadaaniim (na asat aasiit na u sat aasiit tadaaniim):
silloin (tadaaniim: "ennen" Big Bangiä??) ei ollut ei-olevaista [asat] eikä olevaista [sat]; eli siis "nimeämättömän" (sellaisen jota ei voida kielen, edes sen kaikista eksakteimman muodon, matematiikan, avulla ilmaista?)
määrittely perustuu pelkästään negaatioon?

Myös esimerkiksi hindujen UT:ssa, Bhagavad-giitaassa brahma(n) määritellään näköjään negaatiolla:

BG 13:13

ज्ञेयं यत्तत्प्रवक्ष्यामि यज्ज्ञात्वामृतमश्नुते ।
अनादिमत्परं ब्रह्म न सत्तन्नासदुच्यते ॥ १३-१३॥

jñeyaṃ yattatpravakṣyāmi yajjñātvāmṛtamaśnute
anādimatparaṃ brahma na sattannāsaducyate

Toka rivi kääntynee suunnilleen:

aluton (an-aadimat) [on] korkein [param = paras*] brahma[n]
sen sanotaan (ucyate; utshjatee) [olevan]  ei-olevainen (na sat),
ei ei-olevainen (na a-sat).

Vaishnavat, vishnu-friikit (esim. hare-krishnat) lukevat pätkän अनादिमत्परं
anādimatparaṃ näin: anaadi matparam, kun monet muut lukevat
sen Shankaran kommentaaria noudattaen anaadimat param.
Eka lukemistapa väittää että Krishna toteaa olevansa brahma(ni)n
yläpuolella (matparam, "minä-parempi": sellainen jonka yläpuolella Minä, [Krishna] Olen).
Noh, an-aadi on bahuvriihityyppinen samaasa eli yhdyssana ja jo itsessään
merkitsee aluton; Shankaran miälestä redundantti eli "ylimääräinen" suffiksi -mat
on mukana runomitan vuoksi, eli rivissä täytyy olla 8 tavua; devanaagarii-teksti
mahdollistaa molemmat lukutavat, siis sekä dvaita (?)- että advaita-tulkinnan...

 buck2

* para(m) voidaan kontekstista riippuen kääntää suomeksi joko superlatiivilla (paras) tahi komparatiivilla (parempi); heck, se voidaan joskus kääntää jopa 'pahempi, pahin' (kuinkahan monessa maailman kielessä sekä "hyvin" että "huonoin" alkaa samalla tavulla pa- kuten suomessa ja sanskritissa...?)
(Heijjastellee sitä että hinduille kaikka karma, sekä "hyvä" että "huono" on prseestä, koska molemmat edellyttävät jälleensyntymistä tänne putlerihelvettiin?)

para [...] better or worse than , superior or inferior to , best or worst , highest , supreme , chief (
« Viimeksi muokattu: 17.09.2022 10:25:49 kirjoittanut sideman » tallennettu

“I went to the West and saw Islam, but no Muslims; I got back to the East and saw Muslims, but not Islam.” — Muhammad Abduh
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: