Hieno aihe Kyllikki.
Olen lukenut kirjan tästä menetelmästä, joten tiedän mistä kyse. En vois sille mitään, että nauratti ne jutut siitä miten sukkia ahdistaa, jos ne on käännetty varsista yhteen.
Mutta onhan tuo japanilaiseen tyyliin niin söpö kirja ja oli ihan kiintoisaa lukea tarinoita millaisia asikkaita Marie Kondo on saanut kohdata. Jossain vaiheessa mietin, että voisin itsekin alkaa ammattijärjestelijäksi.
Itselleni ei tämä Marie Kondo nyt iskenyt täysillä, vaikka oli mukava lukea tuosta. Olen kuitenkin kerran elämässäni tehnyt suursiivouksen ja se ei liittynyt puunaamiseen vaan energioihin. Halusin päästä eroon tavaroista, jotka eivät tuntuneet hyviltä vaan ahdistivat. Eli siis juuri tuota, josta Marie Kondokin puhuu, vaikka hänestä ei silloin oltu kuultukaan vielä mitään. Jotenkin tuli itsestä jostain se, että haluaa ympärillä olevien tavaroiden heijastelevan iloa ja hyvää mieltä kun ne näkee. Oli silloin jotenkin vaisu vaihe elämässä ja ajattelin, että nyt riitti. Koitan tehdä edes kodistani miellyttävämmän paikan. Kaikki rikkinäiset tavarat, joita ei pystynyt korjaamaan heitin pois. Vein kierrätykseen monta kassillista vaatteita ja roskiin meni saman verran. Oli todella kevyt olo sen jälkeen. Muutin myös ajatteluani. Laihduin huomaamatta tuon projektin aikana ja olin pitkästä aikaa iloinen. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla kun on päässyt eroon sellaisista tavaroista, joista ei pidä, jotka herättävät vain ikäviä tunteita tai muistoja. Sen tajuaminen, että en tarvitse niitä elämääni ja saan ja voin hankkiutua niistä eroon.
Tosiaan samalla kun tuo projekti eteni niin myös ajatukset muuttuivat. Tuli juurikin noita visioita, että mitä haluaa ja alkuun oli todella höyry päällä. Hyvä kun malttoi nukkua, mutta sitten myös takapakkia.
Näin kokemuksena, tuo on hyvä tapa saada virtaa ja miettiä sitä mitä elämältään haluaa samalla kun järjestelee kotiaan järjestelee myös ajatuksiaan ja elämäänsä. Mutta tuohon(kaan) ei kannata jäädä jumiin vaan antaa mennä. Fiilis pohjalta. Ainoa mikä tuossa kirjassa häiritsi, oli se, ettei siinä puhuttu mitään kierrätyksestä.
Mutta Kyllikki, jatka ihmeessä visualisointia.
