Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: KOTI  (Luettu 7530 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Tiigris
Astroholisti
*****
Viestejä: 3615



Profiili
« : 19.08.2008 14:24:27 »

Missä kotisi on?

Asuuko sydämesi siellä missä nyt olet?

Oletko sitoutunut kotiisi?

Omistavatko tavarasi sinut?

Onko sinulla turvallinen olo?

Rakennatko itsellesi pesää?

 Smiley

Tämä aihe tuli nyt hyvin vahvana mieleeni. Minun sydämeni puhui minulle äsken. Se sanoi minulle että älä tee mitään hankintoja vielä. Älä sido itseäsi tänne. Tulet kuitenkin muuttamaan. Laita mieluummin rahat säästöön, sitä paikkaa varten minne asetut seuraavaksi. Siellä on kotisi, sinne sydämesi on matkalla.

On kumma asia, miten vahvana tämä viesti tuli minulle!

Minä olen aina viihtynyt kauniissa ympäristössä
ja niin että minulla on kaikki asiat joita tarvitsen elämiseen.
En varsinaisesti ole mikään askeetikko,
vaikka turhaa tavaraa en ole ikinä keräillyt.

Asia nyt kuitenkin on niin, että ole asunut kohta puoli vuotta asunnossa,
jossa on vain muutamia huonekaluja, ja kieltämättä täältä puuttuu asioita,
jotka tekisivät tämän kodikkaaksi.

TÄMÄ ON IHAN KESKENERÄINEN LÄÄVÄ, SUORAAN SANOEN.  smitten

Ensi alkuun en hankkinut mitään, koska minulla ei ollut varaa.
Nyt myöhemmin olen aina siirtänyt kalusteiden, mattojen yms hankkimista sillä,
että on tuntunut että se ei ole nyt tärkeää.


Moni ystäväni kyselee jatkuvasti, että joko olen ostanut sitä ja tätä.
Sitten kun sanon että en, he sanovat "juurihan sulle tuli tili, että osta nyt JOTAIN."
On totta että voisin ostaa jos haluaisin, hyvin edullisestikin.
Ehkä tämän "painostuksen" takia välillä kiertelenkin
huonekaluliikkeitä, kirppareita, nettikauppoja yms. sillä silmällä,
mutta loppujen lopuksi se tekee minulle aina hyvin kummallisen olon.  Undecided

Olen ihmetellyt sitä, sillä yleensä olen hyvä shoppailemaan,
enkä juurikaan punnitse hankintojani kauhean järkevästi.  :Smiley

Tänä aamuna tein sen taas, katselin siis netistä kaikkea.
Löysin itselleni kirjahyllyn, TV-tason, maton yms. eivätkä ne olisi tulleet kalliiksi.
Olin laittanut ne jo ostoskoriin ja tekemässä tilausta,
mutta sitten minulle tuli suorastaan pahoinvointinen olo.  buck2 buck2 buck2

Niin pahoinvointinen että piti juosta vessaan enkä tiennyt olisinko ensin asettunut polvilleni pöntön eteen vai istunut siihen....... crazy2

Hetken aikaa sitten rauhoittelin itseäni kunnes pääsin taas balanssiin
ja päähäni ikään kuin syttyi lamppu ja sain tämän ajatuksen:
laita ne rahat säästöön sitä tulevaa kotia varten. Sitten tein niin.
Päätin että en aio hankkia tänne enää MITÄÄN.
Minulle tuli hyvin rauhallinen ja valoisa olo tästä ratkaisusta.  Smiley

On hauskaa, miten vahvasti sitä tuntee, miten kuuluu toimia.



Onneksi minulla on koti sydämessäni,

sellainen ikuinen koti,  angel angel

joka antaa minulle turvaa vaikka nyt fyysisesti tunnenkin olevani
jossain "väliaikaisessa tilassa".  Smiley
tallennettu
T-H
Astroholisti
*****
Viestejä: 1988



Profiili
« Vastaus #1 : 19.08.2008 14:42:52 »

Kaunis kirjotus, Tigris "omasta kotipesästä" Smiley


Minun kotini on siellä missä sydämmenikin, eli kauniiden ja jylhien vuorien, laaksojen ja preerian rauhan kätkössä, vaikka asunkin kaupungissa. Haaveiden kotini on pieni taiteilijamökki puron/joen tai järvenrannalla, poissa kaupungin melusta. Pidän hyvin pelkistetystä tyylistä; puumateriaalit ovat kaikkein mieluisinpia mulle. Ostan harvoin mitään uusia huonekauluja; tykkään vanhoista jo kuluneen pinnan saaneista huonekaluista... En tarvitse kauheesti mitään maallista mammonaa. Olen ollut aina tyytyväinen vähään ja tullut sillä toimeen.





« Viimeksi muokattu: 19.08.2008 14:46:17 kirjoittanut Tuuli-Hiuksissa » tallennettu

OINAS - pässinpää

* Nousu Neitsyt
* NativeAmerican Haukka
SininenSiipi
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 12



Profiili
« Vastaus #2 : 19.08.2008 22:16:30 »

Heräsipä sen verran ajatuksia, että päätin kirjoitella vielä tähän ja sitten antaa nukkumatin viedä mennessään.
Viime aikoina oon hirveesti miettinyt näitä kotijuttuja. Luulin vuosi sitten Helsinkiin töiden perässä muutettuani että tässä se koti nyt varmasti sitten on. Kutsun tätä jo kodiksi, en enää kämpäksi kuten opiskeluaikasia asuntoja. Ja kaksio on yhdelle ihmiselle sen verran hyvän kokonenkin, että sisustettavaa ja suunniteltavaa riittää. Nautin kovasti kierrellä kirppiksiä, katella huuto.netin myytäviä juttuja ja ajoittain kierrellä ikeassa ja haalia kivaa pikkutavaraa. Smiley No, vuosi kului ja keksin, että haluisin ottaa koiran. Töissä kun oli ekan vuoden niin eri tyyppistä porukkaa että oli yksinäinen olo. Vuoden jälkeen sen huomasin ja kysyin sitten vuokranantaja-sedältäni, että mitä mieltä olisi koiran hankinnasta. Isälleni mutkan kautta jutteli, että tuskin onnistuu kun on laminaattilattiat ja ne kuulemma koira pilais täysin.. Hmph. Sen jälkeen tuli ihan kauhea tarve päästä tästä asunnosta pois. Asunto, jota olin pitänyt kotinani, tuntuikin äkkiä tosi rajottavalta. Kun siihen asti olin saanut itse määritellä kaiken mitä kotiini tulee, niin koiran kieltäminen oli kuin maailman isoin elämälle asetettu raja-aita, jota mä en vois kaataa. Seuraavana päivänä olin jo tutkimassa Espoon vuokrahintoja ja yllätyin todella, miten ihanana pitämä asia voi noin muuttaa muotoaan.

Kirjoitin ulkomailla asuvalle siskolleni kirjeen ja pohdin siinä elämääni. Auttoi kyllä ajatusten kirjoittaminen paperille. Siskokin viisaasti sanoi, että ihminen aina kaipaa seuraavaa, mielekästä päämäärää johon pyrkiä. Opiskelun loppumisen jälkeen elämänrytmi on hidastunut ja pitäisi luoda uraa ja ajatella tulevaisuutta jo pidemmälle. Säästämistä ja muuta. Kun mä olen nyt muuttanut tänne ja saanut töitä, ei oikein ole tosiaan mielessä sitä seuraavaa asiaa mitä tavoitella. Pohdin, että muuttaisiko kodin rakentaminen toiseen paikkaan elämääni jotenkin paremmaksi. En ole ihan varma vieläkään ja odotan jännityksellä, mitä kohtalo on suunnitellut mun varalle. Jotenkin on vaikea pysyä paikallaan vielä -on niin paljon vielä mitä haluaa nähdä ja kokea. Ei mun koti varmaan tässä kaupungissa tule olemaan. Välillä sitä nauttii kun tulevasta ei tiedä, missä se lopullinen koti sitten on. Välillä taas samaa asiaa vatvoo murehtimiseen saakka. Etenkin kun muuttaakaan ei enää haluaisi kovin montaa kertaa -tämä kun on jo kuitenkin viides asunto mulla.

Kotiin mua sitouttaa varmasti eniten sisustaminen ja siivoominen. Nautin ihan hullun paljon kotitöiden tekemisestä, etenkin jos saa käydä läpi hyllyjä ja kaappeja, joissa on usein jo unohduksissa olevaa tavaraa. Smiley On uskomattoman terapeuttista saada roskapussillisia täyteen kaikenlaista, mitä ei elämässään enää tarvitse. Kodin järjestys on mulle tärkeetä ja tuntuukin välillä, että käytän kaiken vapaa-aikani siivoiluun.

Säästötilin avaamista oon myös aatellut. Koska ehkä se seuraava päämäärä elämässä (tai ehkä yksi niistä) ois asunnon ostaminen. On niin paljon juttuja, mitä haluis omassa kodissa olevan. Joku yks tietynvärinen seinä, sellasia asioita mitä ei toisaalta viitsi alkaa vuokranantajan kanssa selvitellä koska jos tästä tulis munnäkönen asunto, ei tää välttämättä miellyttäis tulevia vuokralaisia -etenkin kun tiedän että tämä kaupunki tuskin on mua varten.. Pesää en siis tänne oikein osaa rakentaa. Haaveiluun taipuvainen kun olen, mietin että vielä on jossakin joku toinen koti mua varten. Koti, jonne koirakin on tervetullut. Oma pieni piha, johon vois keväällä kylvää yrttejä ja jossa koiraa vois kouluttaa. Pieni sauna, jossa vois rentoutua työpäivän jälkeen tai viikonloppuna. Koti, johon ei aina kuuluis yläkerran naapurien bileet ja seinänaapurien riitely.

Uskomatonta oli myös kun siskoni pyysi mua muuttamaan myös Uuteen Seelantiin. Siellä saisi hetkessä töitä ja elämä ois muutenkin ihanaa ja kaunista. Ihan hämmästyin, miten avoimin mielin ideaan suhtauduin. Mikä mua Suomessa pidättelis (paitsi rahapula.. Cheesy) -järjestelykysymyksiähän nää on. On nämä kyllä vaan jännittäviä pohdittavia ja kuten Tigris sanoi, yhtäkkiä kokee jonkun "valaistumisen hetken" ja oivaltaa, että näinhän tässä pitää toimia.

Ja vielä Elwyniä mukaillen, maailma on täynnä kiinnostavaa rojua! Pitäähän siitä selvä ottaa, mistä ne parhaat rojut löytyis ja millaseen kotiin ne parhaiten sopis. Wink

tallennettu
Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #3 : 19.08.2008 23:38:52 »

Hienoa kun kuuntelet sydämesi ääntä.  smitten

Missä kotisi on? Siellä missä ikinä kuljenkaan. Koti kulkee mukanani.  Wink

Asuuko sydämesi siellä missä nyt olet? Asuu.

Oletko sitoutunut kotiisi? Riippuu mitä tällä tarkoitetaan... Sitoutunut siinä mielessä että viihdyn kyllä täällä mutta olen myös valmis muutoksiin ja muuttamaan muualle jos elämä sen jossain vaiheessa eteen tuo.  :Smiley

Omistavatko tavarasi sinut? Eivät todellakaan.  Huh

Onko sinulla turvallinen olo? On erittäin.  angel

Rakennatko itsellesi pesää? Pesä on jo rakennettu.  smitten

tallennettu
pirjoha
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 75



Profiili
« Vastaus #4 : 20.08.2008 17:33:43 »

Koti on siellä missä viihtyy. Nyt tuo viihtyvyys on heittelehtivää..ikäänkuin pitäisi vaihtaa paikkaa...
Sydän ei oikein tiedä missä olisi.
Sitoutuminen on heikentynyt kaiken aikaa, jopa siivoaminen on todella tiukassa...
Tavarat eivät enää omista minua.
Milloinhan minulla on viimeksi ollut turvallinen olo? Siitä on vuosia, vuosia...
Ennemminkin koen purkavani pesää.
tallennettu
*Kide*
Astroholisti
*****
Viestejä: 2401


oinas, asc jousimies


Profiili
« Vastaus #5 : 20.08.2008 21:05:29 »

Olen ensi kertaa elämässäni tuntenut "tulleeni" ja "olevani" kotonani  angel Joskus kirjoittelinkin tänne, että lapsena tunsin olevani ihan totaalisen väärässä paikassa  Sad
Tuntuu hyvältä tulla kotiin ja tänne kaipaan hirvittävästi, jo pienen matkan aikana. Sitä ei tiedä, onko se "koti" nyt sitten konkreettisesti tämä paikka, vai vain luonto yleensä  :Smiley Sen tiedän, ettei kaupunkimainen (edes esikaupunki alue... yökkis!) sovellu minun mielentilaani. Sellaisessa kasvoin  Wink

Kurjinta on, että samalla olen kasvanut kiinni materiaan kotonani  Huh Rakennan ympäristöäni ja naureskelen sille, että tämä on valmis kun minä kasvan jo heinää  buck2 Toisaalta irtaimisto onkin sitten ihan toinen juttu... sitä on nyt vähän  Wink irroittauduin niiden energioista jokin aika takaperin ja samalla putsasin menneisyyden luurangot kaapistani ulos... ainakin nyt minä tiedän mitkä pitää meteliä puukengillä peltikatolla silloin tällöin  2funny
Katson siis kasvaneeni maahan, en irtaimistoon kiinni... minulla on juuret ensi kertaa elämässäni ja syvällä Suomen graniittisessa ja vanhassa peruskalliossa  smitten
tallennettu
Adele
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 308



Profiili
« Vastaus #6 : 20.08.2008 22:34:00 »


Minulla on edessä muutto...kolmas kahden vuoden sisällä  Huh

Muutin kymmenisen vuotta sitten työn ja miehen perässä maalta pk-seudulle. Koko tänä aikana, jonka olen täällä asunut, en ole oikein tuntenut kuuluvani tänne. Nautin kyllä siitä, että täällä on palveluja ja kaikkea tarjolla tuossa ihan käden ulottuvilla, mutta sisimmässäni olen aina kaivannut pois.

Kun olen käynyt kotiseudullani, tuntuu aina niiiin hyvältä. Olo on aina ollut sellainen, että täällä minun sieluni lepää, täällä on henkinen kotini. On niin turvallinen ja rauhallinen olo  Smiley

NYT kahden vuoden jahkailun tuloksena ja kaksi rimakauhua asian kanssa kokeneena, muutan ensi viikolla sinne kotipaikkakunnalleni takaisin. Olo on odottava...olen jo harjoitellut asumista siellä ja ollut aika paljon tulevassa kodissani, pienessä talossa pellon laidalla ja se tunne  angel se tunne on ollut niiiiiiin kotoisa ja rauhallinen, ihan kuin sieluni olisi laulanut samaa säveltä talon ja pihapiirin kanssa.

Ihan uskomatonta, miten olen nauttinut puusaunan lämmityksestä, puuhellan sytyttämisestä ja hiljaisen tien katselemista. En ole kaivannut palveluja ja pirskeitä, kun olen ollut siellä. Mutta onneksi...jos niiden ikävä yllättää...ajomatka tänne hulinaan on vain 40min  Cheesy

Mutta siis, en ole myöskään tänne nykyiseen kotiini, jossa olen asunut vajaa vuoden, osannut ostaa mitään ihanaa. Rakastan sisustamista ja kodin laittoa, mutta tämä ei ole koskaan tuntunut kodilta..naapureista kuuluu melkein aivastuksetkin ja oloni on ollut levoton.

Olen aina nähnyt silmät sulkiessani KOTIA ajatellessani sellaisen lapsuuden peltomaiseman, huojuvat heinät ja metsän siellä takana. Ja nyt muutan sinne, lähelle sukulaisiani ja tuttuja maisemia. Olo on kotoisa ja suunnittelen jo innolla kodin tekemistä, aivan erilailla kuin tänne.

En tiedä, miten käy, mutta en ainakaan tiedä, jos en kokeile  Smiley

Koti on kyllä ihana paikka!
tallennettu

Aurinko Oinas 10
Asc Leijona
Kuu Vesimies 8
Mars Kauris 6
Venus Kalat 10
Merkurius Oinas 10
Jupiter Jousimies 5
Neptunus Jousimies 5
asboo
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 461



Profiili
« Vastaus #7 : 21.08.2008 13:06:49 »

Missä kotisi on? Siellä missä ovat rakkaat ihmiset. Minulla on siis kaksi kotia, kotikotini maalla, missä asuvat sukulaiseni ja koti miesystäväni luona. Minulla on myös oma asunto mutta en miellä sitä kodiksi. Olen asunut tässä vasta puoli vuotta ja muutan jälleen toiseen paikkaan syyskuussa.
Kotikodissani maalla olen elementissäni. Rauhaa ja puuhaa vaikka muille jakaa. Ja se yhteys luonnon kanssa.

Oletko sitoutunut kotiisi? En ole.

Omistavatko tavarasi sinut? Eivät omista, mitä vähemmän sitä parempi. Nytkin tuskailen että olisipa vähemmän tavaraa niin muuttokin olisi helpompi.
tallennettu

Aurinko Skorpioni, nouseva härkä, kuu kaksonen
Minerwa
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 671



Profiili
« Vastaus #8 : 24.08.2008 20:01:35 »

Ihania mietteitä kodista  smitten   

Minulle koti on sydäntä lähellä, IC rapu kun olen. Olen oppinut arvostamaan kodin lämpöä myös siksi, että löysin todellisen kotini vasta aikuisena. Juuri nyt, tässä näin, näiden seinien sisäpuolella ja näiden ihmisten kanssa tunnen olevani kotona. Eikä se ole kiinni ulkoisista puitteista, ei talosta / asunnosta tai huonekaluista. Minulle koti vaan on - ja se oleminen juuri tuntuukin niin tärkeältä.

Lapsuudenkotiani en oikein osannut pitää "kotina" sanan varsinaisessa merkityksessä, koska en tuntenut siellä oloani turvalliseksi. Kaipasin rauhan tyyssijaa, yhteenkuuluvuutta ja lämmintä yhdessäoloa. Joskus mietin, minkälainen sellainen koti olisi ja toivoin löytäväni sen, edes sitten aikuisena. Jossain vaiheessa havahduin tajuamaan, että tuo toive todellakin toteutui! Nyt on hyvä olla. Tähän väliin on mahtunut kuitenkin oppivuosia, jolloin olin juureton enkä tuntenut kuuluvani oikein mihinkään. Muutin usein. Osan tavaroista säilytinkin pahvilaatikoissa - siten ne oli helpompi ottaa mukaan  :Smiley 

Uskon, että sydän tietää kyllä, kun se on tullut kotiin. Omalla kohdallani ainakin kävi niin ennenkuin asiaa edes tietoisesti ymmärsin. Yhtäkkiä huomasin upottaneeni juuret maahan vieraassa kaupungissa, joka yllättäen tuntuikin niin kovin tutulta. Silloin Anssi Kelan "Nummela" oli iso hitti ja muistan pillahtaneeni itkuun autonratissa, kun se tuli radiosta. Tunsin niin syvästi kappaleen viimeiset sanat:

"Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään
Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa.
Ja mä kelaan, että kaikki taitaa olla kohdallaan.
Mä taidan kuulua tänne..."


En sano, etteivätkö asiat voisi joskus muuttua (elämähän ON muutosta), mutta juuri nyt ja tässä kaikki tuntuu olevan kohdallaan. Koti on siellä missä sydänkin  Smiley
tallennettu

"Luultavasti myrskyjä on vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu."

Kuu-Mars-Asc Kaksoset, Au Vesimies, Venus-Merkurius-MC Kauris
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #9 : 25.08.2008 11:12:26 »

Kaunis kirjotus, Tigris "omasta kotipesästä" Smiley


Minun kotini on siellä missä sydämmenikin, eli kauniiden ja jylhien vuorien, laaksojen ja preerian rauhan kätkössä, vaikka asunkin kaupungissa. Haaveiden kotini on pieni taiteilijamökki puron/joen tai järvenrannalla, poissa kaupungin melusta. Pidän hyvin pelkistetystä tyylistä; puumateriaalit ovat kaikkein mieluisinpia mulle. Ostan harvoin mitään uusia huonekauluja; tykkään vanhoista jo kuluneen pinnan saaneista huonekaluista... En tarvitse kauheesti mitään maallista mammonaa. Olen ollut aina tyytyväinen vähään ja tullut sillä toimeen.






Kiitos, lainaan tätä kuvaustasi Tuuli-Hiuksissa, koska se ON kuin suoraan sydämestäni  smitten
Eli kaipa minulla on tällainen juureton olo loppuelämäni   Undecided
 smitten
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
T-H
Astroholisti
*****
Viestejä: 1988



Profiili
« Vastaus #10 : 25.08.2008 11:36:33 »

Kaunis kirjotus, Tigris "omasta kotipesästä" Smiley


Minun kotini on siellä missä sydämmenikin, eli kauniiden ja jylhien vuorien, laaksojen ja preerian rauhan kätkössä, vaikka asunkin kaupungissa. Haaveiden kotini on pieni taiteilijamökki puron/joen tai järvenrannalla, poissa kaupungin melusta. Pidän hyvin pelkistetystä tyylistä; puumateriaalit ovat kaikkein mieluisinpia mulle. Ostan harvoin mitään uusia huonekauluja; tykkään vanhoista jo kuluneen pinnan saaneista huonekaluista... En tarvitse kauheesti mitään maallista mammonaa. Olen ollut aina tyytyväinen vähään ja tullut sillä toimeen.






Kiitos, lainaan tätä kuvaustasi Tuuli-Hiuksissa, koska se ON kuin suoraan sydämestäni  smitten
Eli kaipa minulla on tällainen juureton olo loppuelämäni   Undecided
 smitten

Lainaa vain, sillä samaa intiaanisisko perhettä kun kerta ollaan. Mitäs muuta Ippuskalle kuuluu, ei oo yksäreitä tullut sulta Wink Smiley Kuis pyyhkii preerian tuuli sulla?
tallennettu

OINAS - pässinpää

* Nousu Neitsyt
* NativeAmerican Haukka
Ippuska
Astroholisti
*****
Viestejä: 5054


4ever


Profiili
« Vastaus #11 : 25.08.2008 11:39:07 »

 Grin  No laitampa nyt sulle yksärin  smiley6600
 smitten
tallennettu

Ophiuchus

Trooppisesti:
 aurinko jousimies , kuu leijona , askendentti vesimies

Sideerisesti:
 aurinko skorpioni , kuu leijona , askendentti kauris

Maya: Sininen Kosminen Yö
Esmiralda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5773


Minne tie vie...


Profiili WWW
« Vastaus #12 : 25.08.2008 20:53:41 »

Kaunista luettavaa. Jotenkin tuli huokaiseva olo!  :Smiley

Olen samaa mieltä että koti on siellä missä on rakkaat ihmiset.
Mutta kun ne rakkaat lentävät pesästä pois, harvoin näkee, tarkoitan poikiani. Rakas ukkonikin on sairauksissaan etääntynyt tämän kodin askareista, yhä vähemmän pystyy mihinkään, se kaikki kaatuu minun päälle. Ja muutenkin rakkaita ystäviä on ympäri Suomen, sukulaisiakin...niin olo tuntuu repaleiselta.  Cry

Nautin tästä paikasta tässä, olen tätä pesää hoitanut pian 30 vuotta, olen sen taiteillut, muokannut, joka nurkkaan ja tavaraan koskenut, pessyt, puhdistanut, rakastanut...suuttunutkin välillä. Aina kun on joku rikki tai rempallaan.

Mieli kasvaa jotenkin pois...haikeasti.  Undecided

Joten yritän pitää kotia sydämessä, niille, jotka sitä tarvitsevat.

Hetki, tässä oli kauniita kysymyksiä:

Missä kotisi on? Kauniissa metsässä kotini on.

Asuuko sydämesi siellä missä nyt olet? Suureksi osaksi vielä asuu.

Oletko sitoutunut kotiisi? Kulkuri ei ehkä koskaan osaa täysin sitoutua mihinkään. Mutta pitkään olen tässä viipynyt.

Omistavatko tavarasi sinut? Kun tulin tähän, omistin kirjoituskoneen, kanteleen ja kansallispuvun. Nyt ihan itse omistan pianon, tietokoneen ja ompelukoneen. Voisin ne kaikki varmaan jättää.

Onko sinulla turvallinen olo? Minulla on ollut turvallinen olo joka kolkassa maailmaa.

Rakennatko itsellesi pesää? Siis voin vielä rakentaa montakin pesää...
« Viimeksi muokattu: 25.08.2008 20:56:21 kirjoittanut Esmiralda » tallennettu

Nousu Skorpioni (Jousimies)
Chiron Skorpioni
Aurinko, Venus ja Merkurius Rapu
Kuu Kalat       
Pluto ja Saturnus Leijona
Jupiter Jousimies
Mars Neitsyt
Neptunus Vaaka
Uranus ja Ceres Kaksonen

Maya, Punainen Itsevallitseva Kuu
Kiinalainen Rotta
Kelttiläinen Omenapuu

OLLAAN IHMISIKS
helen
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 419



Profiili
« Vastaus #13 : 28.08.2008 13:25:42 »


Kotini on sydämessäni

Olen konkreettisesti muuttanut tähän nykyiseen
rivitalon pätkään toukokuussa.
Lapset asustavat huoneissaan alakerrassa, minun "pyhättöni"
neljäntoista portaan päässä ylhäällä.
Makuuhuoneestani näkymät metsään , jossa asustaa kaupunki kettu,
ja paljon muita metsän asukkaita (orava, rusakko, tutuimma) tai ainakin
varmasti tunnistan. Kettua kyllä pelästyin.
Minulla muutot menevät seitsemän vuoden välein
Muutamat esineet tulevat kulkemaan aina mukanani, muutoin aika reippaalla
kädellä heittelen turhat kamat pois.Toukokuussa autonlavallinen lähti kierrätykseen
 kaksoset äitini sanoja lainatakseni "mitä mä paskalla, kun ei ole peltoakaan!.
 -Helen-
tallennettu

Aurinko Rapu
Nousu Leijona
Kuu Oinas
Näillä mennään
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: