|
|
|
Asterix
Vieras
|
 |
« Vastaus #1681 : 02.06.2008 20:54:39 » |
|
Ihan kauhulla luen noita Lionheartin ja muiden kirjoituksia.  Vaa'an poika Tim alkaa olla murrosiän kynnyksellä ja on niin täynnä teini-angstia..! 
Avioero kai on ottanut vähän kovemmalle hänelle ja äitinsä ja isänsä manipuloinnit toisiaan vastaan hämmentää ja keho on alkanut muuttua kuin myös mielikin ja gosh sake! se mieli muuttuu koko ajan laidasta laitaan. 
Viime loma lasten kanssa oli suoraan sanottuna... : -kauhea-  Tim sanasotaili isänsä kanssa koko ajan ja ole siinä sitten välissä, kun poika vihaa ja rakastaa isäänsä yhtäaikaa ja on mustasukkainen hänestä.  Koko loma fiilis oli pilalla, olimme kaikki väsyneitä ja ärtyneitä.  Sanoinkin Vaa'alle, että Tim jää seuraavalla kerralla äitinsä hoteisiin ja otamme Leonin, 5 v. mukaan. 
Välillä en tiedä mitä sen kanssa pitäisi tehdä, mutta ei minun ole sinänsä tarviskaan, olen isän tyttöystävä ja paljon rennompi kuin omat vanhemmat. 
Tosin hänessä on vielä se pieni poika jäljellä, joka tulee aamuyöstä viereen nukkumaan, kunhan ensin nuorin poika Leon on asettunut 4-5 aikaan yöllä keskellemme nukkumaan. Sitten siinä nukumme molemmat pojat vieressä. 
Ei aamurakasteluja, myöhään nukkumisia, aamiaista sänkyyn, ei rakasteluja suihkussa, keittiössä, ei juuri missään ja ei ainakaan antaumuksella, jos sitten pikaisesti jossain tulee tilaisuus, jolloin pitää heristellä korviaan ja olla valmiina vetämään housut jalkaan puolessa sekunnissa, jos kersat paukkaavat sisään. 
Onneksi lapset ovat enimmäkseen äitinsä luona ->paras tapa omata lapset. 
Niistä saa sen parhaimman ajan, siis ainakin Leonista, joka on vielä niin suloinen ja ihanan vekkuli. 
Olemme tulleet Vaa'an kanssa siihen tulokseen, että ei lapsia enempää, vaan nautimme. 
Tuli muuten mieleen, että kuinka moni äiti/isä tunnustaa, että rakastaa enemmän toista lasta kuin toista lasta? 
Vaa'an suurin rakkaus on Leon, 5 v. ja taas Timiin hän ei saa edes kunnon kontaktia, ei ole kuulema koskaan saanut. Leon taas ei tule toimeen äitinsä kanssa, mutta Tim on äidin poika.
Rehellisesti sanottuna, minäkin rakastan Leonia enemmän kuin Timiä, vaikka kuinka yritän olla tasapuolinen. 
Helping hand kokeneemmilta..? 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lionheart
|
 |
« Vastaus #1682 : 02.06.2008 21:24:52 » |
|
Kiitokset Lizzy ja Tigrinum. Mä olen miettiny sitä, että pitäis puhua jollekin aikuiselle, mutten tiedä oikein kelle. Kenellekään vieraalle en mene avautumaan (niin siis IRL - kasvotusten) sen kuraattori-jutun takia. Serkkupoika on ehkä paras lohtu ollut, vähän kuin veli mulle. Se pitää musta huolta ja auttaa, tulee hakemaan 70km päästä kun soitan aamuneljältä ajettuani kolarin, kuuntelee ja neuvoo. Musta itestäni tuntuu, ettei mun tarvis puhuu kenellekään, kunhan mutsi vaan jotenkin hyväksyis mut. Oikeastaan mulle on melkein täysin sama miten se käyttäytyy mua kohtaan, mä oon oppinu elämään ilman sitä, mut haluaisin vaan tietää miksi se on tollanen? Himassa kun tapeltiin sillon pari tuntia sitten, niin se huusi mulle taas jotain vanhempien kunnioittamisesta. Sanoin, että kunnioitan ihmisiä, jotka kunnioittaa mua. Se huusi taas jotain, en muista mitä, mutta sen jälkeen sanoin, että ensimäisen kerran kun se läppäs mua, niin siitä asti mä olen arvostanu sitä yhä vähemmän ja vähemmän ja vannoin, että seuraavan kerran kun se koskee muhun, mä lähen eikä mulla oo enää äitiä. Se katto mua ja nauro sillee ilkeesti ja kysy että mihin mä muka menisin. Otin takkini ja painuin ovesta ulos sanaakaan sanomatta ja nyt istun tässä serkkupojan läppäriä näpytellen. Oikeestaan mä en haluais edes korjata tätä mun suhdetta mutsiin vaan pikemminkin korvata sen ihmisen jollain toisella. Ei voi edes sanoa, ettenkö olis yrittäny kaikkeeni. Mä kävelin puolitiehen ja vähän ylikin, mut mutsi ei tehny elettäkään. Mietin välillä et kumpi meistä on se keskenkasvuinen kakara, joksi se mua haukkuu. Voisinkin kysyä, että miten se määrittelee sanan "kakara", kun jo eskarista asti on kaiken joutunu ite tekemään. Toisin kuin velipoika (kyllä, sisaruskateus on suuri). Muistan kun pienenä ihailin aina äitin tekemiä maalauksia ja piirroksia, joita meillä kotona roikkuu seinillä. Nykyisin kun katon niitä, niin huomaan niissä kaikki pienetkin virheet ja mitä olisi voinut tehdä toisin. Lizzy: Mulla on ollut tapana ajautua siihen "väärään" seuraan, mutta kun niihin porukoihin pääsee sisälle, niin se ei olekaan kummoisempaa. Tämä on nyt ehkä vähän ronskisti sanottu, mutta paremmaksi mä tunnen oloni erään 'narkkari'kaverini seurassa kuin kotona. Tigrinum: Se pois lähteminen on mulla aika vakio noissa riitatilanteissa kun multa loppuu usko siihen, että mutsi ymmärtäis mitä yritän sanoa. Tosin, jos tätä ajateltaisiin pelinä, mitä tämä ei kyllä ole, ja poislähtö olisi minun siirtoni niin mutsin osalta se on täysin kumottavissa sillä, että sitä ei kiinnosta mihin mä lähden ja mitä tekemään. "Kyllä routa porsaan kotiin ajaa" se sanoo aina faijalle kun faija pyytää sitä estämään mua lähtemästä. Pari päivää kun oon poissa ja koulusta soitellaan kun ei oo näkyny niin mutsi käskee faijan soittaa mulle että tulisin kotiin. Kotona sitten ollaan hiljaa niinku mitään ei olis tapahtunu, parhaassa tapauksessa mutsi v*ttuilee jotain päätöntä.. Nyt päätinkin, että lähden serkun kanssa niitten mökille, enkä tule kotiin ennenko mutsi soittaa ja pyytää anteeksi - tai edes ylipäätään soittaa itse mulle. Jos törmään tuohon mainitsemaasi kirjaan niin luen varmasti. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
, in 
in 
in 
, in 
in 
in 
, in 
, in  Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Tiigris
|
 |
« Vastaus #1683 : 02.06.2008 21:53:02 » |
|
En tiedä miksi, mutta haluaisin vain halata koko maailmaa..
Vaikka aamulla oli vähän levoton olo eikä päivälläkään niin mahtava, niin nyt...

Kävin tunnin reippaalla kävelyllä tuolla ihanassa metsässä. Oli näköjään jo sen verran myöhä, että muita lenkkelijöitä ei enää juuri tullut vastaan. Tuo metsä on hyvin vanha, puut ovat korkeita ja paikka on korkealla.. Näköalapaikalta näkee koko kaupungin, tarpeeksi kaukaa. Kuljin polkuja ristiin rastiin ja tuuli yltyi. Taivas oli täynnä siniharmaita pilviä, ilma oli mukavan raikas ja puhdistava.. Välillä pysähdyin ja jäin kuuntelemaan, miten miljoonat puunlehdet pitivät kohinaa tuulessa..
Luonto on yksi parhaista ystävistäni.. Aurinko saa hymyn huulelle, sade huuhtoo ikävän pois, tuuli saa ajatukset lentämään. Voi miten kiitollinen olenkaan tälle ystävälleni. 
Kiitoksia tästä päivästä.  Halaus jokaiselle, joka tarvitsee sitä. Ja kauniita unia. 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
mirka222
Vieras
|
 |
« Vastaus #1684 : 02.06.2008 21:54:10 » |
|
Lionheart, eikö sun isä vois tehdä asialle jotain, ainakin tulla väliin, jos homma käy fyysiseksi? Vai onko hänkin "tyrannin" tossun alla? Äitisi ei arvosta sua, vaan pitää sua "alempana" lapsena, jonka täytyy totella ylempiään..Kuulostaa aika vanhanaikaiselta, mutta yllättävän yleiseltä kasvatusmetodilta..Mikä on äitisi aurinko, kuu ja nouseva? Totteleeko veljesi mukisematta? Onko hän yhtä voimakastahtoinen tai voimakas persoona kuin sinä? Jos olet perusluonteeltasi voimakastehtoinen  , se on uhka äitisi valta-asemalle ja sinut on "nujerrettava" mahdollisimman pian..Tuo kasvatustyyli ei sovi  luonteelle..Näkisin, että hänen tulisi aidosti kuunnella sinun ajatuksiasi ja mielipiteitäsi ja tehdä kompromisseja ja muistaa KEHUA pienistäkin asioista  ..Vasta silloin voisit todella arvostaa häntä ja "muuttuisit" ns. "kiltiksi" lapseksi..Tulimerkithän näyttävät kyllä, jos perheessä on jokin vialla, he eivät alistu marttyyrimaisesti tilanteeseen, vaan kapinoivat vastaan...Tuo narkkariporukoissa liikkuminen on yksi keino...Minä raivosin, huusin, nakkelin ovia isäpuolelleni AINA, vaikka äitini yritti tukahduttaa tunteeni ja käski olla sanomatta mitään vastaan..Aika ristiriitainen tilanne: pitäisi totella mukavaa äitiä, mutta samalla pitäisi puolustaa myös itseä paskamaiselta isäpuolelta..Isäpuoleni ei ole koskaan hyväksynyt minua omaksi "lapsekseen"..Hän ei ole näiden 20vuoden aikana ostanut ainuttakaan lahjaa enkä ole kuullut ainuttakaan kehua häneltä..Pätkäisisi kuulemma jos olisin hänen OMA lapsi..Omille lapsilleen hän puolestaan on valmis ostamaan vaikka kuun taivaalta eikä välitä, vaikka lapset olisivat täysin hunningolla..Usko vaan, tuo poismuutto tekee hyvää..Olin ihan taivaissa,kun pääsin 18 vuotiaana omaan kämppään..Sain olla rauhassa eikä kukaan moittinut mun kävelytyylistä, kavereista tai siitä että en ollut kotona tarpeeksi usein tai kun olin kotona sain kuulla, että olin kotona liikaa..Rahahuolet ovat sivuseikka, Suomessa kyllä pärjää ja elää, vaikka olisi työtönkin..Köyhyys ei ole mitään verrattuna vuosi kausia kestävään henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan..Kannattaa kuitenkin varoa, ettei itse omaksu samanlaisia tapoja, mitä nuo "ääliöt" ovat kotonaan viljelleet..Nuo tavat saattavat tulla salakavalasti pikku hiljaa esiin eikä itsekään välttämättä ensin huomaa, että toteuttaa samoja malleja kuin vanhemmat...Tiedostamalla, nekin saa muutettua..Voi käydä myös niin, että rupeaa aivan päinvastaiseksi kuin omat vanhemmat..Liian "löyhä" kuri ja liika salliminen ei kuitenkaan ole sekään hyväksi...Ajan myötä kannattaa yrittää pästää katkeruudesta irti, se vain syö voimia itsestä...Heidän tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta niitä voi yrittää ymmärtää..Mullakin nousee silloin tällöin kauhea ahdistus ja viha kun olen kylässä vanhemmillani ja isäpuoleni aloittaa saman paapatuksen mulle tai äidilleni, mutta tiedostan nykyään nuo tunteet ja yritän hyväksyä ne. Tiedän, että isäpuoleni ei siitä muutu miksikään, joten mun on turha haaskata ajatuksiani ja energiaani häneen..Poistun nykyään yleensä paikalta tilanteen alettua..Voi jee, kuulostan ihan joltain saarnaaja mummolta  Kirjoittaminen ei ole kyllä vahvin puoleni! Toivottavasti tästä oli jotain apua  Onneksi sinulla on lähellä kuitenkin rakastavia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Lionheart
|
 |
« Vastaus #1685 : 02.06.2008 22:18:37 » |
|
N222: Kiitos. Todellakin oli apua. Mutsi on siis  ,  ja  . Meillä  -veljeni ei tarvitse totella - hänellä kun ei ole rajoja tai sääntöjä ja hän on mutsin oma pieni enkeli. Velipoika saa mennä ja olla kuten huvittaa, mikä näkyy hänen fyysisessä ja henkisessä kehityksessä. Mä siis otan itse paineita veljeni kehityksestä, vaikka omakin on vielä kesken. Mutsilla on vaan se asenne että "anna se ny tekee niinku tekee, pojat on poikia". Nämä mun ja mutsin riidat johtuvatkin yleensä siitä, ettei mitään tasa-arvoa mun ja veljeni välillä ole hitustakaan. Isä ei sano mutsille koskaan vastaan, vaikka mutsi olis kuinka väärässä. Faija vaan poistuu paikalta. Kuten sanoit, mä kannan ylpeydellä  -merkkiäni ja vois sanoa, että oon tyypillinen merkkini edustaja. Oikeastaan mun on tähän enään mitään turha sanoa, toit viestissäsi esille melkein koko homman pääpiirteissään. Oon miettiny, että astunko mä tosissaan liikaa mutsini varpaille huomauttaessani, ettei nyt oikeen mee nallekarkit tasan ja että välillä vois hoitaa sitä äidin roolia kokonaisuudessa, ei vaan sen ruuanlaiton muodossa? Ja tulipa mieleen, ettei mutsi ole muuten vielä edes vilkaissut mun päättötodistustani. Leijonana kaipaan tunnustusta suorituksistani, lapsena kaipaan edes jonkinlaista välittämistä tai huomiota. Onhan se sentään mun oma äiti.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
, in 
in 
in 
, in 
in 
in 
, in 
, in  Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Lionheart
|
 |
« Vastaus #1686 : 02.06.2008 22:29:39 » |
|
julyette: Kiitos neuvostasi. Mutsilla tosiaan on tarve saada päättää koko perhettä koskevista asioista ja hän sanoo aina viimeisen sanan. Silti mä en haluis uskoa, että kuinka sitä voi olla niin.. No niin, taas se miksi? Mulle on voinut vaan pinttyä päähän se elokuvien stereotyyppi mamma, joka hoitaa kodin ja lapset, kuuntelee kun on murheita ja laittaa eväät aamulla vamiiksi, pesee pyykit ja melkein elää perheelle. Meidän mutsi tulee himaan neljältä, joskus tekee ruokaa ellen minä ole tehnyt, jossei jaksa niin syödään saarioisen mikropizzoja. Sitten se ottaa tunnin unet ja herättyään alkaa tehdä omia touhujaan. Koskaa ei oo aikaa vaikka istuiskin vain pihakeinussa tupakalla. Siihen kun menee viereen ja alottaa vaikka että "arvaa mitä mulle kävi tänään koulussa.." niin sieltä tulee heti että "mee muualle siitä hossottamasta".
Koko touhu saa mut niin kyyniseksi ja kovaksi. Se negatiivinen energia tarttuu ja mä en halua välittää sitä itseni kautta muihin.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
, in 
in 
in 
, in 
in 
in 
, in 
, in  Punainen Solaarinen Lohikäärme
|
|
|
|
Arkiviisu
Vieras
|
 |
« Vastaus #1687 : 03.06.2008 07:09:34 » |
|
Heippa Astrolaiset,
Pahoitteluni mainosten ilmestymistä. Yritimme viimeiseen asti pitää sivustomme vapaana mainonnasta, mutta koska suurin osa sivuston käyttäjistä käyttää vain maksuttomia palveluita ja foorumia, meillä ei ollut enää muuta mahdollisuutta rahoittaa sivuston ylläpitoa. Käytämme kuitenkin mainoksistamme saamamme rahat myös sivuston jatkuvaan kehitykseen ja uusiin ilmaispalveluihin, sekä palvelimemme tehostamiseen, jotta sivuston toiminta jatkuisi jatkossa vielä tehokkaampana ja mielenkiintoisempana.
Mainosten laadusta:
Mainokset käyttävät tietynlaista kaavaa mitatakseen, mitä bannereita ihmiset painavat mieluiten. Järjestelmä kierrättää ensimmäiset pari kuukautta erilaisia mainoksia eri ryhmistä ja sen jälkeen päättelee, mistä astrolaiset olisivat eniten kiinnostuneita. Kun järjestelmä on saanut tarpeelliset tiedot, se näyttää pääosin mainoksia tai mainosryhmiä, mitä on eniten klikattu. Täten pystymme mainostamaan sivustolla niitä asioita mistä sivuston käyttäjät olisivat mahdollisesti eniten kiinnostuneita.
Kesäterveisin Toni Astro.fi Ylläpito
HEIPPA ~KIITOS Toni ;  Nyt se sitten saatiin  tai ainakin minulle loksahti kohdalleen - kun tuli tätä " sisäpiirin tietoa"  sen verta kun sitä " kuuluu antaa" eli sopivasti taustatietoa tapahtuneille muutoksille - eli esmes SE että " tietyn ajan pyörii noita mainoksia" ETTÄ ei ole juuri nimenomaisesti valittuja  Tarkennan vielä omalta kohdaltani ETTÄ en mitenkään pidä itseäni " henkisesti hienostuneena" ihmisenä kenen hipiä olis herkkä ja arka  tai että jotain " erityishuomioimista vaatisin" VAAN jotain muuta(kin) on tässä asiassa ollut pohdittavana - kuten aiemmin kirjoitinkin. Omalta kohdaltani monet kysymykset sai nyt vastauksen joten ei ole syytä tämän enempää asiaa ruotia - totta on että " talo elää tavallaan ja vieras tulee ajallaan"  ja silleen ...  Sou uskon että alkuhärdellien jälkeen asiat ja fiilikset asettuu kohdalleen " ihan issekseen"  ja jossain vaiheessa vielä ihmetellään ETTÄ " miten sitä tultiin toimeen ennen uudistunutta Astro.fi ja ~foorumia  " ja parempi kuitenkin Astro. fi ja foorumi mainosten kera - kuin ei ollenkaan Astro.fi ja foorumia  ETTÄ kiitos Seppo, Ylläpito, Modet ja me - nautitaan kesästä ja tästä " Astropesästä"  ~Aaviisunen
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 03.06.2008 07:12:57 kirjoittanut Aaviisuinen »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
mateve
|
 |
« Vastaus #1688 : 03.06.2008 07:13:38 » |
|
Lionheart  Oletpa sinä ottanut vahvan suorittamisen tässä elämässäsi. Sinulla on samoja merkkejä äitisi kanssa ja äidin ja tyttären välillä on AINA kilpailuasetelma. tunteiden vuoristorataa, oletko koskaan kysynyt tai pystynyt puhumaan äitisi kanssa minkälainen hänen ja äitinsä suhde on ollut? Usein tahtoo "ketju" jatkua sukupolvesta toiseen, jos ei katkase itse sitä. Tuntuu että äitisi on myös saanut osakseen lapsena samanlaista kohtelua, joten ei hän osaa muuta. Olet saanut hyviä neuvoja jo muilta mutta omakohtainen kokemus on ollut että tällaisen ihmisen kanssa ei voi puhua pakottamalla, ellei hän itse anna siihen mahdollisuutta. Itselläni oli äitini menneiden elämien "vihollinen", olin tehnyt jotain hänelle ja hän "kosti" sitä minulle. MUTTA hän myös teki palveluksen, sain voimaa suojella itseäni, sekä sain hyvät opetukset millaiseksi en varmaan haluaisi tulla ja olla lapsilleni. Rakkaudella on piilossa olevaa voimaa, rakasta äitiäsi, siunaa häntä ja kiitä, tulet huomaamaan miten autat häntä muuttumaan ilman vastarintaa. Sinulle rakastavia energioita ja älä hukkaa kultaista sydäntäsi....
Mateve
|
|
|
|
|
tallennettu
|
mateve
|
|
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
 |
« Vastaus #1690 : 03.06.2008 10:05:35 » |
|
On aina helppo sanoa MUILLE, mitä sinä välität noista ihmisistä siinä - he ovat teidän näytelmässänne tärkeitä. Itsellä taas on muut. No omassa elämässä ei ole väkivaltaa.. muut kysymykset..
|
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 03.06.2008 10:23:43 kirjoittanut ***Wild Star*** »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
Neela
|
 |
« Vastaus #1691 : 04.06.2008 07:44:46 » |
|
Huomenta tupaan!  Kahvia, teetä ja aamupalaa tarjolla. Voi sinua Lionheart, vasta juhlit kesälaitumille pääsyä. Tekee varmasti hyvää karistaa cityn pölyt tassuista ja ottaa vähäksi aikaa etäisyyttä.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Hyvin menee, mutta menköön 
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
 |
« Vastaus #1692 : 04.06.2008 08:03:12 » |
|
Eikö elämä ole pakko ottaa seikkailuna? Seikkailuna työhön, bisneksiin.. jopa tunne, ja sielun polku ovat seikkailua?
Vai olenko väärässä? Koko ajan voi tapahtua yllätyksiä suuntaan tai toiseen, iloisia tai suruisia. Nyt elämä tuntuu olevan ok, jännitystäkin piisaa.. kunhan ei siis mene ihan tosissaan tunteeseenkaan.
Vai onko henkinen elämä ja sielun kasvu jotenkin hyvin vakavaa?? Ei kai?
|
|
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
|
*Kide*
|
 |
« Vastaus #1693 : 04.06.2008 08:13:10 » |
|
Huomenta ystäväiseni, pitkästä aikaa  KOulutyö on imaissut minut syvälle syövereihin ja kun hetki lepoa tule suoduksi itselleen, painun pehkuihin  Lionheard -olen sanaton  ja todella pahoillani puolestasi... mutta ennen kuin luin sinun kirjoitusta äidistäsi, olin päättänyt syleillä sinua peruskoulun loppumisen johdosta  Muistan tunteen, kun sieltä laitoksesta ulos pääsi ja myös kaikesta huolimatta hienoilla arvosanoilla. Ole ÄÄRETTÖMÄN ylpeä siitä, se on jotakiin joka ei koskaan sinulta huku tai pois oteta ja se on täysin sinun saavutus  Tuohon äitisi tilanteeseen suhtaudun samoin kuin muut, hae apua. Se ei ole nöyrtymisen merkki, vaan todellisen vahvuuden... vahvuuden jolla voit tehdä suuria muutoksia myös isäsi ja veljesi suhteen. Uskoisin, että pidemmän päälle myös veljesi maksaa kalliin hinnan tuollaisesta epätasapainoisesta kasvatuksesta Ystävättäreni lapsi oli sinun ikäinen, kun marssi sosiaalitoimistoon ja vaati saada apua, kun ei kertakaikkiaan tullut toimeen isänsä kanssa. Mitään fyysistä tilanteessa ei ollut, mutta perheen elämä oli yhtä suurta huutoa koko ajan ja perheen pienimmät siitä eniten kärsi  Shokki tietty tämä liike oli perheelle, mutta nyt vuosien jälkeen kaikki ovat sitä mieltä, että se pelasti monella tapaa heitä. Jopa suhteet ovat isään parantuneet ja voi sanoa; loppu hyvin, kaikkia hyvin. Sosiaalitoimisto siis hommasi asunnon ja toimeentulon, kun aloitti ammattiopinnot ja oli alaikäinen  Ole vahva ja äläkä vain pyri pitämään muurejasi yllä, siinä mihin ne ovat minimissään ehkä joutuneet jäämään. Sinä olet fiksu ja älykäs nuori, pärjäät paremmin ilman tuota henkistä väkivaltaa  Ikä ei ole este saada apua! Vaadi sitä!
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
kengururotta
|
 |
« Vastaus #1694 : 04.06.2008 09:06:06 » |
|
Huomenta!  ihanaa kun tänään on iltavuoro niin sai nukkua vähän pidempään, en silti viitsinyt kovin myöhään nukkua että kerkee käydä kaupassa yms... Töissä tulee aina äkkiä kova nälkä,tänään ostan kyllä sellaiset eväät että.  Kurkku on jostain syystä kipeytynyt heti töiden aloittamisen yhteydessä, ja aivastelen siellä monta kertaa päivässä kun olen,sit kun tuun kotiin niin en enää aivastele. Tuntuu inhottavan kuivalta ja käheältä kurkku,kun nielaiseekin niin sattuu. Aina mulla on kans joku paikka kipeenä.  Tasan viikon päästä haen koiranpentuni kotiin.  Sain onneksi töistä vapaata sen päivän,ja onneksi isosiskoni tulee koko kesäksi kotiin ja lupasi auttaa pennun hoitamisessa ja kouluttamisessa.  Kävin muuten eilen pitkästä aikaa ratsastamassa, oi että oli mahtavaa! Ratsastin kahdella eri hevosella. Alankin käymään siellä nyt useammin. Mutta nyt syömään ja kehittelemään hiuksille jotain, aurinkoista keskiviikkoa kaikille!! 
|
|
|
|
|
tallennettu
|
Nouseva Leijona Aurinko Neitsyt Kuu Kalat Merkurius Neitsyt Venus Leijona Mars Kaksoset
|
|
|
|