seuraava »

[Kuuhilda]

Asioiden hoito on kamalaa   

Toi on niin rasittavaa, kun levoton nukkuja vihdoin nukahtaa, ja sitten joku mekastaa jotakin ja taas Byäääääää
Minä otin ovikellonkin pois, koska sitä kilistettiin aina just sillon kun tyttö oli nukahtanut. Pöh.

[Tiigris]

Joo, tai sitten itse tiputtaa jotain kolisevaa ja rämisevää lattialle vahingossa yrittäessään olla mahdollisimman hiljaa...Tai kompuroi äänekkäästi portaissa tullessaan hipsutellen yläkerrasta alakertaan. Joku norsu posliinikaupassa-syndrooma iskee heti päälle  .. (kirjoitin ensin posliini norsukaupassa  )

Hah, olin vähän tyhmä kun sanoin miehen serkulle tos kun ne oli kahvilla et en tajua miten ihmiset aina onnistuu soittaan mun kännykkään sillä hetkellä kun vauva on nukahtanu syliin 2 sek aikasemmin ja siitähän se sit herää heti... Niin se kysy multa et niin kai sä oot sit koittanu pitää sitä puhelinta äänettömällä  joo, kiitos vinkistä! Toi ei Oikeasti ollut tullut mulla mieleenkään. 

Semmosta.

Oon vähän allapäin, mut kai se tästä. koitan unohtaa sen  .n ja jatkaa elämää niin etten odota sen yhteydenottoa... Mulle kertoo aika paljon se et halpisjoulukortti, nopeella käsialalla kirjoitettu tuotu postilaatikkoon. Ennen hän sentään olisi halunnut kasvotusten ojentaa sen mulle. Pointti ei nyt ollu se et loukkaannuin rumasta kortista. Vaan et huomaan jälleen ettei hän halua tulla käymään täällä.

Mulle riittää jo. Se et aina on jotain muuta tai kiire. Ja se et mä kyselen melkein aina koska nähdään. En muista koska hän ois pyytänyt mua jonnekin, niinkuin ennen teki. En ymmärrä miksi hän on niinkuin kaikki ois niinku ennenki. Mä tykkäisin paljon enemmän sellasesta meiningistä että sanotaan suoraan, jos ei ole enää tahtoa hengailla yhdessä. Sit ainakin tietää mitä toisen päässä liikkuu, eikä koko aika mieti että kuvittelenko kaiken vai onko se vaan oikeesti ollu viimeset 9kk tosi kiireinen.

[faerie]

Joo, tuollaiset velvollisuuskaverisuhteet on välillä hieman rasittavia. Varsinkin kun joillakin ihmisillä on taipumusta takertua....
Olen fiilistellyt koko päivän ja ihmetellyt kulunutta vuotta. Tasan vuosi sitten julkaisin esikoisteokseni ja viettänyt päivän ihmettelyyn, miten vuosi onkaan minua muovannut ja miten olen muuttunut, hyvään suuntaan tietenkin.

[Kuuhilda]

Esikoisteos.
Se on aika vaikuttava, ja kaikenlaista herättelevä sana Painavakin. Ja ainakin ylpeä 

[faerie]

  Se on. Ei ole lapsia, niin voin puhua esikoisestani kun puhun siitä kirjasta!
Aaton aatto. Pitäisi lähteä siskolle kauppaan, kun palaavat häämatkaltaan tänä yönä. Kuinkahan selviän siitä kauppahärdellistä.

[Tiigris]

Joo, tuollaiset velvollisuuskaverisuhteet on välillä hieman rasittavia. Varsinkin kun joillakin ihmisillä on taipumusta takertua....

Onneksi ei ole velvollisuus olla kenenkään kaveri, jos kokee et joku takertuu omaan makuun liikaa. Sitten kuuluu tehdä selväksi et sä takerrut muhun nyt liikaa. Sehän se niiden ihmissuhteiden ongelma on jos toinen ei sano mikä on vialla.

Kannattaisko sun kysyä siltä, että mitä on meneillään?

Olen kysynyt aika monta kertaa, eikä oikein mitään ole koskaan meneillään, hänellä on aina vain ollut hirveä kiire. Aina kun tavataan niin hän aloittaa sillä samalla syyllisyyslitanialla;
 -Voi voi siitä on niin ja niin pitkä aika kun me ollaan nähty, mut kun on aina töitä ja sitä ja tätä ja tota... ja mä en oo vieläkään hoitanu vauvaa, tiiäthän et mä hoidan sitä kyllä, joku ilta tai viikonloppu et saatte miehen kanssa yhteistä aikaa...
Minä: no niin, kun mä oon pari kertaa soittanut sulle kysyäkseni et olisitko silloin tai silloin tullut, mut et vastannu. Ja olen koittanut saada sua käymään täällä useammin et vauva tottuis suhun ja oppisit ruuan teon ja syöttämisen niin voidaan paremmin mielein sit jättää vauva sulle hoitoon..
-Joo no kun olin sillon töissä/kampaajalla/mutsin kanssa shoppailemassa/tallilla/miehen kanssa käymässä Turussa/siskon kanssa/työporukan kanssa melomassa .... (eli siis puheiden perusteella hänellä on aikaa tehdä vähän kaikenlaista ja monien eri henkilöiden kanssa) no, pitää alkaa käymään useammin!

Ollaan käyty tuo keskustelu varmaan 6 kertaa.  Enkä mä totta puhuen usko et hän koskaan tulee vahtimaan meidän vauvaa. Mä päätin nyt antaa ajan kulua ja hänen pitää muhun yhteyttä omasta alotteesta sen verran kuin tahtoo. Mulle tää ystävyys merkitsee joiltain osin melko paljonkin, niin en tunne tarvetta ns. pistää välejä poikki. Luulen vaan et vauva on hänelle vähän liikaa.

[Tiigris]

Tarvis vaan alkaa rakastamaan itseään niin paljon, ettei muilla ihmisillä ois niin paljoa väliä. Mutta se on vaikeampaa kuin luulis. Rakkaus itsessäänhän on hyvin yksinkertaista; senkun rakastaa ja hyväksyy. Mutta, sitten tulee todellisuus vastaan. 

Onnittelut täältäkin esikoisteoksen vuosipäivästä. 
Mun eikoisteos on 4-vuotiaana kirjoitettu ja kuvitettu maailmankiertolenkki, missä on makkaran kuva kannessa ja sivuilla seikkailee kaksi pupua. Omena putosi päähän, hops, lukee jollain sivulla. Omenapuun alla istuu pupu ja omena tosiaan on ilmassa pupun pään yläpuolella.... Jos etsitte tätä teosta kirjakaupasta esim. viime hetken joululahjaksi,  : niin valitettavasti se teos ikäänkuin loppuunmyytiin jo julkaisuvuonna. 

[Kuuhilda]

Onnittelut täältäkin esikoisteoksen vuosipäivästä. 
Mun eikoisteos on 4-vuotiaana kirjoitettu ja kuvitettu maailmankiertolenkki, missä on makkaran kuva kannessa ja sivuilla seikkailee kaksi pupua. Omena putosi päähän, hops, lukee jollain sivulla. Omenapuun alla istuu pupu ja omena tosiaan on ilmassa pupun pään yläpuolella.... Jos etsitte tätä teosta kirjakaupasta esim. viime hetken joululahjaksi,  : niin valitettavasti se teos ikäänkuin loppuunmyytiin jo julkaisuvuonna. 

 

[Kuuhilda]

Elämä on kyllä mielenkiintoista...ihmiset ja ihmisten väliset suhteet...miten oudosti ne voivatkaan mennä? Ja miten nopeasti asiat muuttuvatkaan? Mielipiteet ja tunnemaailma ja kaikki...kummallista on, mutta ehkä se on vain rikkaus joka on annettu, että minä voisin sitä ihmetellä, tarkastella ja oppiakin siitä jotain  

Hyvä Elwyn että oli mukava reissu ja kiva palata kotiin Laiskasta myyjästä huolimatta...

[Kuuhilda]

Varmaan aikamoinen ryysis kyllä. Sanovat, että kaksi on kuollut menoliikenteessä...missäs ne olivatkaan...ylöjärvellä ja jossain lounaassa muistaakseni 
Onneksi ei tosiaan tarvitse matkustaa minnekään, vaan saa olla kotona, ja kun kaikki on jo valmista, niin ihan rauhassa tässä ollaan.
Huomen aamulla vielä hakemaan voita tai siis jotain sen tapasita, voita kun ei meitillä täällä Suomessa ole.

[Kuuhilda]

Kuuntelin tuossa joku aika sitten radiosta juttelua yksinäisten ihmisten joulusta. Minulla ei nyt sellaisesta ole puhettakaan, mutta varmaankin tulee sellaisia jouluja, kun lapset ovat muualla 
Mitä silloin voi tehdä, jollei ole ketään jonka kanssa sitä joulua viettäisi? Muuta kuin vetää niin kauhean kooman ettei muista mitään kun herää siitä vasta ensivuoden puolella? Tälläistä on Suomessa paljon.
Onkohan isommisssa kaupungeissa esim. joitain baareja auki, jonne yksinäiset voivat mennä? Entäs sitten yksinäiset vanhukset?
Muutenkin kaikki kurjuudet ja onnettomuus kärjistyy tässä joulun aikaan, ei se välttämättä ole herkkua sellaisillekaan, joiden ei tarvitse olla yksin.
Pitäisi olla niin lämmintä ja auvoisaa ja hellää ja kaunista ja hyvää, mutta voi, kun ei sitä sitten olekaan.

[Tiigris]

Mä jouduin käymään kaupassa just tässä illalla kun mulla alkoi vihdosta viimein sellaiset ihme naisten hommelit, joihin en ollu yhtään varautunu 
Jännää et ne alkoivat kolme viikkoa synnytyksen jälkeen, mut pillereitten lopetuksesta meni 3kk kunnes alkoivat... Kyllä noi pillerit siis pistää hormonit vielä pahemmin sekaisin kuin raskaus ja synnytys!! 
Ihanaa kun on menkat, kiitos niistä Jeesukselle 
Mä pakkaan huomenna mun miehet + älyttömän määrän tarvikkeita autoon ja huristellaan järvisuomen ytimeen järvien ja metsien maille...
Elikkä mukavata sitä itseään kaikille! 

[Päivi]

http://www.jacquielawson.com/viewcard.asp?code=3215995871006&source=jl999 ihana virtuaalikortti.

Omat fiilarit on taas maassa, mutta ehkä näitäkin fiiliksiä tarvitaan että osaa taas iloita paremmista. Riideltiin ukon kanssa, oli itte hukannu tavaransa ja munhan vika se oli ja sain kuulla kuinka paska taas oon, en vittii ikänä mitään tehä, en käy töissä (kuopus täytti viikko sitte 3, olin siis himassa) ja en koskaan siivoo (6 pvää putkeen siivosin ja jouluaterian tein illaks, vaikka yli viikon oon menny 4h:n yöunilla). Alkaa vaan keittään ja nostaan kierroksia.

[Kuuhilda]

Toi on ironia persiistä  Tutulta kuulostaa.
Miksi valittaa sille toiselle, joka ei ehkä oikeastikaan jaksa tai ehdi niitä siivouksia sun muita hoitaa?
Varmaan se ottaa pattiin, mutta ei tuolla valituksella saada aikaan kun kurjuuksia. Hohhoijaa.
Tsempiä, kyllä se siitä taas 

[Tiigris]

ironia, no, itse tiedät tekeväs paljon... Miehet ei aina tajua...
Jotkut miehethän kuvittelee et äitiyslomalla olo on jotain oikeen auvoisaa lomailua. Ihan kauheeta ku joltain vauvapalstoilta saa jatkuvasti lukee miten miehet haukkuu naisia laiskaks ja saamattomaks jos ne ei siivoo kotia tms sillon kun mies on töissä...

Huoh. Ei täälläkään mitkään hyvät fiilikset kun vauva on pienessä kuumeessa, kiukkunen ja vääntänyt itseensä selkää kaarelle taivuttaen pään ihan taakse koko illan. Kai toi hampaan tekeminen taas pahentaa noita refluksivaivoja, toi kaarelle taivuttaminen on yleensä meillä liittynyt siihen refluksikipuun. Tai mä tosiaan toivon niin, että toi ei ois mitään neurologista tms. Viime aikoina vauvalla on väsyneenä ollu sellasia puistatuksia aika paljon. pitäiskö mun olla teidän mielestä huolissaan. Mä välillä mietin et mitä jos se saa tosta sen lääkkeestä jotain neurologisia sivuoireita mitkä ilmenee noina puistatuksina.  En tiiä ajattelenko taas liikaa vai onko noi ihan normaaleja juttuja..