Äänestys
Kysymys: Mitä seuraavista asioista olet kokenut elämäsi aikana?
Näen auroja tai tunnen energiakenttiä - 364 (9.1%)
Näen unia, jotka toteutuvat - 513 (12.8%)
Muistan entisiä elämiä - 221 (5.5%)
Olen saanut apua tai opastusta enkeleiltä tai henkioppailta - 472 (11.8%)
Minulla on kokemusta kummittelusta - 383 (9.6%)
Olen kokenut hengellisen heräämisen - 277 (6.9%)
Minussa on henkiparantajan vikaa - 223 (5.6%)
Olen selvänäkijä tai meedio - 150 (3.7%)
Minulla on kokemusta telepatiasta - 506 (12.6%)
Pystyn tuntemaan muiden ihmisten kivut ja säryt - 210 (5.2%)
Olen nähnyt ufon - 108 (2.7%)
Osaan kommunikoida eläinten kanssa - 189 (4.7%)
Pystyn liikuttamaan tai hajottamaan esineitä ajatuksen voimalla - 24 (0.6%)
Minulla on ollut kuolemanlähikokemus tai olen irtaantunut ruumiista - 228 (5.7%)
Jotain muuta, mitä - 142 (3.5%)
Äänestäjiä yhteensä: 777

Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 34
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Yliluonnolliset kokemukset  (Luettu 305472 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Roseliini
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 18



Profiili
« Vastaus #15 : 22.10.2007 21:14:08 »

Itse rastitin ainakin energioiden tuntemisen, auroja en näe, tosin enkä aina tunne energioitakaan, chakrat ovat tällähetkellä niin tukossa kun olla ja voi, vain yksi chakra auki ja sekin on kurkkuchakra Sad.

Energioista tosin tunnistan vain kylmän ja lämpimän, kylmä on ärsyttävä tosin sitä tuntee niin harvoin ettei se haittaa, mutta lämmintä tunteekin paljon enemmän, muunmuassa bestis hohkaa lämpöä jonka saatan joskus aistia kolmen metrin päähän, ja nyt töissä on yksi työkaveri ruvennut hohkaamaan, oli hassua kun työkaveri oli ensiksi toisella sivulla ja sitten käveli toiselle sivulle ja lämpö siirtyi myös toiselle puolelle. Mutta yleensä kun bestis hohkaa niin silloin on kiva halata, tulee lämmin, ja bestiskin tykkää, se kun tuottaa energiaa niin paljon että luovuttaa miulle sitä ilomielin smitten, minä kun käyn säästöliekillä, näpit aina jäässä ja kesälläkin tuppaa jäätymään uglystupid2.

Kummittelusta en tiedä, tosin näin parivuotta takaperin meidän olohuoneessa mustan hahmon (varjoihminen), katsoin sitä suoraan parin kolmen sekunnin ajan ja se haihtui pois, en tosin pelännyt ollenkaan, katsoin vain että mikäs se tuossa on.

Ihan ihme hommaa  crazy2.

Halloween tulossa ja joku on syönyt miun Ankhin, ei kiva *mutisee*  tickedoff
« Viimeksi muokattu: 22.10.2007 21:16:12 kirjoittanut Roseliini » tallennettu
Lari
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 489



Profiili
« Vastaus #16 : 22.10.2007 21:56:56 »

Energioista tosin tunnistan vain kylmän ja lämpimän, kylmä on ärsyttävä tosin sitä tuntee niin harvoin ettei se haittaa, mutta lämmintä tunteekin paljon enemmän,

Mun mielestä kylmässäkään energiassa ei ole mitään ärsyttävää. Kun pyydän jokasolun terveyttä menen yleensä jäähän.

Rakkauden lämpöburner voi olla niin kova että tarvis melkein suihkuun mennä.  Smiley
tallennettu

Being the one is just like being in love. No one can tell you you’re in love. You just know it. Through and through. Balls to bones.
Olivia X
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 45



Profiili
« Vastaus #17 : 31.10.2007 11:06:01 »

Onpas kiva ketju  Smiley Näitä kokemuksia voisi kuunnella loputtomiin. Minulla on oma henkiopas tai mikä lie välillä paremmin kuultavissa, välillä loitommalla. Lapsena oli hyvinkin läsnä, kunnes komensin kauemmas että voisin ajatella itsekin, siinä kokoajan olalla keikkuu neuvomassa... Typerää, koska sittemmin yhteyttä oli hankala saada takaisin. Nyt se kertoo toisinaan selvemmin miten milloinkin kannattaa toimia, toisinaan ei mitään. Välillä on ajanjaksoja jolloin tulee jo ajatuksesta välitön palaute. Vähän niinkuin olisi tällaisia intensiivikursseja aika ajoin..

Yhden unen muistan, jossa kävin pitkät keskustelut kahden tyypin kanssa, käveltiin jossain kukkuloilla vanhan pitkän miehen kanssa joka hoiti puhumisen, ja lyhyen naisen kanssa, joka oli hiljaa ja juro, joskaan ei epäystävällinen, ja sain kuulla kaikkien tuttujen kuulumisia. Muistan etäisesti vaan kuinka kyselin, mitäs sille ja sille kuuluu, entäs tälle.. Puhuttiin jotain toista kieltä ummet ja lammet. Sitten kieli vaihtui äkkiä suomeksi ja rupesin tiukkaamaan tulevaisuuttani, mutta mies sanoi ettei saa kertoa. Yhden asian suostui kertomaan, kertoi vuosiluvunkin, mutta sitä ei sitten tosielämässä tapahtunutkaan. Ehkä juuri siksi että meni lipsauttamaan. Hitsi vie! Sitten niille tuli kiire ja häippäsivät ja minä heräsin.

Mitään selvännäköisyyttä kauas tulevaisuuteen en omaa, mutta asian ollessa käsillä, tai jonkun jo tapahduttua monesti tunnen sen voimakkaasti, ennen kuin mistään olen sitä kullut tai nähnyt. Joistain ihmisistä myös tunnen tavatessani, että tämä tulee olemaan jollain tapaa tärkeä minulle. Ja tapahtumista, että tällä on kauaskantoiset seuraukset. Mm. miehestäni tunsin, että missä hänet tapaan, ja kuinka kauan siihen on aikaa, n. vuotta ennen, ja sitten kun tutustuttiin, henkioppaani kysyi minulta että tämänkö sinä nyt varmasti haluat. Ja jos olet varma, niin kyllähän sinä sen saat. Vähän niinkuin oppaan mielestä parempikin olisi tarjolla jos jaksaisin odottaa.. 2funny Huumormiehiä.
tallennettu
pagan
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 52


Profiili
« Vastaus #18 : 04.12.2007 01:52:37 »

Noni, eka viesti, nyt tänne virallisille sivuille niin katotaan, mitä tästä tulee  Huh
Meinasin ekaks kirjottaa tonne reinkarnaatioketjuun, mut kun siä ei ollut oikein kenenkään kirjotuksia, niin en sit viitsinyt. Ja nämä kokemukset nyt kietoutuvat toisiinsa, että sopii tänne kaikki. Pakko purkaa edes vähän sydäntään, kun on tän viikkoa taas noiden eläinkidutusten takia ajautumassa sellaiseen pimeyteen, että ei oikein jaksais elää. Mut onneks ei tartte olla töissä, et saa maata vain lamaantuneena sohvalla, kun ei muuhun kykene.

No siis tuohon aiheeseen, niin minä näin, olisikohan ollut ehkä viime keväänä, oman elämäni filminauhan. Juuri sellaisen mistä varmasti lähes kaikki ovat kuulleet, että sanotaan ihmisen näkevän kun hän kuolee. Tai on kuolemaisillaan. Kun tämän muutaman vuoden vakavan depression takia olen joutunut uimaan todella syvissä vesissä, että tästä selviäisin, ja olin taas sinä päivänä kirjoittanut ja elänyt jotain ahdistavaa tapahtumaa lävitse, tai joku ihminen.... en muista sitä kyllä tarkasti, että mitä asiaa sinä päivänä olin käsitellyt, mutta sitten tuolla lähimetsän reunassa ulkoillessa minä yhtäkkiä vain näin.

Ja se mitä minä näin oli sellainen ketju tapahtumia ja ihmisiä omasta elämässäni, ja minä ymmärsin niistä tilanteista, tapahtumista ja ihmisistä, ja myös omasta itsestäni kaiken, täydellisesti kaiken. Jotenkin voisi kuvitella, että ihan kuin Jumala? näkee asiat. Ei siinä nauhassa ollut niitä ihmisiä ja tapahtumia koko elämäni varrelta, mutta sitten oli vielä kumma, että se pysyi siinä todella kauan, ja minä pystyin siirtymään tapahtumasta toiseen. Tutkailin ensin yhtä, ja sitten saatoin siirtyä toiseen ja siirtyä katselemaan edes takaisin niitä asioita.
Ja se oli hyvin surullista katseltavaa. Hyvin surullista. Se kaikki mitä minä olin luullut itsestäni, tai se mitä minulle oli joskus syötetty lapsuudessa ja nuoruudessa.
No sitten minä lopetin se katselemisen, kun olin jo saanut niin paljon tietoa ja ymmärrystä, kuin jaksoin sillä hetkellä sisäistää, tai ottaa vastaan. Alkoi väsyttää tosi paljon, ja sitten aloin miettimään juuri tätä tarinaa kuolemasta ja elämän filminauhasta, ja minä todella ajattelin, että kuolenkohan minä nyt. Ja menin sitten yhteen rinteeseen maate, kun olin niin väsynytkin, etten olisi jaksanut enää seisoa, ja jäin odottamaan, että tuleekohan se kuolema, ja ajattelin siinä maatessani sitä kaikkea mitä olin nähnyt.
No sitten oli mennyt varmaan kaksikymmentä minuuttia, ja voimani alkoivat palata, ja huomasin yhä olevani elossa, niin nousin siitä sitten ylös, ja lähdin talsimaan kotia päin.
Siitä on nyt yli puoli vuotta, ja se mikä siinä näyssä oli ehkä kaikista surullisinta, niin se on edelleen, ei niin voimakkaana, mutta jonkin verran ainakin. Ehkä siitä pääsee vielä joskus eroon, lopullisesti.

Että tällanen tarina  Huh
Oli toinenkin, mut nyt ei kyllä jaksa kirjottaa enempää....   Smiley kauris
tallennettu

"Suojelemme vain sitä, mitä rakastamme.
Rakastamme vain sitä, minkä ymmärrämme.
Ymmärrämme vain sen, mitä meille opetetaan."
                         Robert Dione, luonnonsuojelija
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5329



Profiili
« Vastaus #19 : 04.12.2007 08:42:43 »

Lainaus
Ja se mitä minä näin oli sellainen ketju tapahtumia ja ihmisiä omasta elämässäni, ja minä ymmärsin niistä tilanteista, tapahtumista ja ihmisistä, ja myös omasta itsestäni kaiken, täydellisesti kaiken. Jotenkin voisi kuvitella, että ihan kuin Jumala? näkee asiat. Ei siinä nauhassa ollut niitä ihmisiä ja tapahtumia koko elämäni varrelta, mutta sitten oli vielä kumma, että se pysyi siinä todella kauan, ja minä pystyin siirtymään tapahtumasta toiseen. Tutkailin ensin yhtä, ja sitten saatoin siirtyä toiseen ja siirtyä katselemaan edes takaisin niitä asioita.

Tällainen filinauha todellakin näytetään ihmiselle hänen kuoltuaan. Jokainen sielu tapaa kuolemansa jälkeen Neuvoston - ryhmän korkealle ehtineitä opettavaisia sieluja - joiden kanssa käydään eletty elämä läpi ja mietitään, mitä on tehty ja olisiko jotain voitu tehdä toisin. Eräänlainen yhteenveto siis eletystä elämästä. Sen aikana sielulle näytetään elämän tapahtumia, kerrotaan miten hän on niissä toiminut ja mitä hyvää hän on saanut aikaiseksi koskien omaa kehitystä ja muita.

Kaikki eletty ja koettu tallentuu universaaleihin Akaasisiin Aikakirjoihin. Se on sielujen kertoman mukaan valtava kirjasto, jossa on mm. jokaisen sielun henkilokohtainen kirja. Eräänlainen päiväkirja. Sitä pääsee tarvittaessa selailemaan niin halutessaan ja silloinkin elämäsi tapahtumat - ihan kaikista elämistäsi - näkyvät tuollaisena filminauhana, jota pysty kontrolloimaan. Kuuluuhan se sinulle. Moni sielu suuntaakin Neuoston tapaamisen jälkeen opiskelemaan itsenäisesti oman Akaasisen kirjansa pariin kasvaakseen taas henkisesti, mutta sielut, jotka eicät halua kirjastoon nyhräämään, saavat jättää kirjasensa sinne rauhaan. Cheesy Teko on vapaa!
tallennettu
*Kide*
Astroholisti
*****
Viestejä: 2401


oinas, asc jousimies


Profiili
« Vastaus #20 : 04.12.2007 12:12:54 »

Olipas hankalaa... Tälläiset asiat monasti vaan sivuuttaa, eikä jää pohtimaan;" hei! osaan tuotakin"  Smiley
Tunnen jossakin määrin energia kenttiä ja ihan pikkiriikkisen joskus nähdäkin niitä, mutta sellaisina vaaleina "haamukuvina". Muissa ihmisissä huomaan liikkeistä, asennoista ja olemuksesta toisinaan joitakin ns. kremppoja, mutta pidän sitä normaalina taitona jota jokainen pystyy harjoittamaan tahtoessaan... vaatii vaan mielenkiintoa ja aikaa  angel
Näen paljon unia (tullut varmaan huomattua  :Smiley), jotkut niistä ovat enteellisiä ja saatan seurata joskus tapahtumaa tietäen pitkälle mihin ja kuinka mennään... ihan en ole varma pidänkö siitä vai en  idiot2 tulee jotensakin outo olo...
Juttelen luonnossa (yksikseni sanoisi joku) ja tiedän tarvittaessani saavani apua myös... ja olen saanut vahvistusta, johdatusta pohdintoihini ja elämääni  angel
Minulla on sellainen aavistus, että olen ollut lapsena paljon avonaisempi ja muistan nähneeni kaikkea mielenkiintoistakin... keijuja, tonttuja, maahisia yms. jos nimityksiä näkymille kaivataan. Kasvuympäristöni vain hyvin tehokkaasti sai ruodittua moiset mielikuvitustuotteet hullujen puheina, jotka piti lopettaa  Sad Mutta kuinkas ollakkaan... olen paljon tyytyväisempi nykyään kun olen antanut itselleni luvan olla "hullu" ja pistää piutpaut muille tai heidän mielipiteille...  Cheesy
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5329



Profiili
« Vastaus #21 : 29.12.2007 09:57:41 »

Pelkoon ei ole mitään syytä! Ennen kaikkea tulee muistaa, että me olemme henkiolentoja, joilla on fyysinen keho ja fyysisiä kokemuksia (kuten nimi, perhe, tunteet, harrastukset jne.). Emme siis fyysisiä olentoja, joilla on henkinen keho ja henkisiä kokemuksia! Henkiset kokemukset, joista tässäkin ketjussa puhutaan, ovat meille luonnollisia asioita, paljon luonnollisempia kuin esimerkiksi syöminen ja nukkuminen, sillä henkiolennot eivät syö tai nuku! Fyysisen kehon tulee syödä ja nukkua. Saamme siis henkiolentoina fyysisen kokemuksen ruokailusta ja unesta.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että fyysistä kehoa ja sen tuntemuksia pitäisi laiminlyödä. Ei sen enempää kuin että henkistä kehoa tulisi laiminlyödä, kuten hyvin monet valitettavasti tekevät ja ihan vain tietämättömyyttään. Kaikki liittyy kaikkkeen.

Suosittelen sinua tutustumaan ihan ensiksi vaikkapa täällä Henkimaailman osiossa oleviin kanavointeihin. Kanavoinnit ovat viestejä, joita Korkeammat Henkiolennot lähettävät meille ihmisille tiedoksi. Jos viestit tuntuvat menevän yli hilseen, anna olla. Palaat niihin sitten myöhemmin.

Tulet kuitenkin huomaamaan, että Henkimaailma korostaa Rakkautta. Universaalia Rakkautta, jonka HYYYVIIIINN kalpea muoto ihmisten fyysisesti koettu rakkaus on. Ei tarvitse pelätä, että tulee hulluksi, kohtaa pahoja olentoja tai että muuta ikävää tapahtuu. Aloitat henkimaailmaan tutustumisen vaikka tutustumalla omaan suojelusenkeliisi ja oppaisiisi. Heistäkin löydät tietoa täältä Astron Henkimaailman puolelta hakutoimminnolla tai selailemalla järjestyksessään edellisiä ketjuja.

Suhtaudu kykyihisi ihan luonnollisesti kuin suhtaudut kykyysi kävellä, puhua ja nukkua. Eivät ne sen ihmeempiä ole, ruumiistairtautumiset ja enneunet Cheesy Oikeastaan ihmeellisempää meille sieluina on kaikki tämä fyysinen toiminta!
tallennettu
Chandra
Astroholisti
*****
Viestejä: 2755



Profiili
« Vastaus #22 : 29.12.2007 10:32:45 »

Kiitos tästä kirjoituksesta AthaMaarit! angel

En pelkää henkisiä kokemuksia kokemuksina,sillä mitään ikävää en ole kokenut,vaan pelkästään tuota rakkautta.
Pelkään ehkä enemmänkin tuoda niitä esiin siitä pelosta,että saa aivan höhlän leiman otsaansa. Grin
Kuitenkin ne ovat niin ihania,että niistä haluaisi kertoa,jo siinäkin mielessä,että löytyisi muita kenen kanssa näitä jakaa. smitten
tallennettu

Cheva
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 322


Aurinko härkä. Kuu kaksonen. Nouseva Leijona.


Profiili
« Vastaus #23 : 31.12.2007 13:04:31 »

Olen pikkulapsena, noin 3-4-vuotiaana meinannut useamman kerran tukehtua kuoliaaksi, kiitos keuhkojeni. Muistan hyvin, hyvin selvästi kun olin tummassa käytävässä, toisessa päässä valoa, toisessa pimeää.
Valo tuntui houkuttelevalta, pimeys pelottavalta, joten lähdin kohti valoa. Ehdin yhden askeleen ottaa kun pimeydestä tuli ns. "sähkövirta" kipinöi sinisiä pisteitä ja vetäisi minut pimeyteen. Tunsin kylmyyttä.

Kai se oli rajakokemus. Muistan ja tunnen sen hyvin selvästi, vaikka olin kovin nuori. Kylmyys saattoi johtua siitä, että äiti aina laukotti minut pakkaseen kartanolle kun löysi minut sinisenä. Kylmyys supistaa keuhkorakkuloita, jolloin hengittäminen helpottuu.
tallennettu

A ttitude
B efore
I ntelligence
(http://www.nafithat.com/vb/images/smilies/zzzr07.gif)

Nyt on menneisyyden päätepiste.
herkkärapu
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 48



Profiili
« Vastaus #24 : 01.01.2008 23:30:56 »

minulla on erittäin paljon yliluonnollisia kokemuksia. olen vaistonnut monesti kun jotakin pahaa tapahtuu, olen nähnyt (jotakin, en tiedä mitä..ihmisiä?) peilin kautta, olen tuntenut kuoleman, olen kokenut paljon telepaattisia asioita,olen tuntenut ja nähnyt monestikkin jonkun? läsnäolon.

tämän takia olen kauhea palkuri,pelkään pimeää,pelkään kaikkea mitä vain on. ja vain siksi että pelkään näkeväni taas jotain yliluonnollista ja luulen tulleeni hulluksi.

hullua vai mitä. mutta samalla niin hiton pelottavaa. Sad


 rapu
tallennettu

kovan kuoren alta löytyy pieni haavoittunut herkkä tyttö.se minä olen.
Martta
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 7


Profiili
« Vastaus #25 : 11.02.2008 02:03:04 »

Minullakin on jonkin verran kokemuksia hengistä. Osa näistä on tapahtunut niin sanotusti juuri ennen nukahtamista ja osan varmaan voi valveunillakin selittää... Mutta sitten on kuitenkin asioita, joista olen täysin varma, kuten näin kesäaamuna keittiössä olessani 16-vuotiaan pojan juoksevan olohuoneen poikki makuuhuoneeseen ja kuulin jopa askeleet. Ainoa kerta jolloin olen nähnyt selvästi silmilläni, muut ovat olleet yleensä hengen läsnäolon aistimista tai nähnyt jonkun hahmon seisovan sängyn vieressä. 

Tämän takia minäkin olen ja pelkään vieläkin hieman pimeää, mutten niin paljoa enää kuin pari vuotta sitten, jolloin tapasin poikaystäväni, joka on onneksi osannut auttaa minua käsittelemään näitä asioita ja loppujen lopuksi nämä asiat eivät ole edes yliluonnollisia. Smiley

Mukavaa oloa kaikille!
tallennettu
Lilli
Supermoderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 3542



Profiili WWW
« Vastaus #26 : 19.02.2008 17:23:10 »

Kummittelusta tuli vielä mieleeni...

Onko muilla kokemusta siitä, että syntymättömät lapset "kummittelesivat", toisin sanoen tavalla tai toisella ilmoittaisivat, että he ovat tulossa tänne fyysiselle tasolle temmeltämään? Itselleni on käynyt näin pari kertaa, eikä kyse ole edes omista lapsista, niitähän minulla ei edes ole.

Ensimmäisessä tapauksessa lapsi on ilmoitellut itsestään niin lapsen äidille kuin minullekin n. vuosi ennen syntymäänsä, toisessa tapauksessa ilmoitusta tuli siinä vaiheessa, kun raskaus oli jo alkanut, muttei vielä todettu.
tallennettu

Aurinko Kaksonen, huone 12, Kuu Härkä, huone 11, AC Rapu, MC Vesimies

www.horoskooppi.com
Blanka
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 15


Profiili
« Vastaus #27 : 25.03.2008 08:31:34 »

Minulla on kaikista näistä kokemuksia.
Asiat ovat niin jokapäiväisiä ja tuttuja etten enää ihmettele mitään.
Ystäväni joka on itsekin selvänäkötaipuvainen ja selvätuntevainen, ihmettelee kuinka tyynesti otan kaiken.

En kauheasti viitsi puhua näistä asioista.
Henkisissä piireissä on kateutta ja niinkuin joku sanoi, se mielletään usein brassailuna. Siitä syystä vaikenen usein  Lips Sealed

Olisi se mielenkiintoista puhua näistä asioista.
Joskus itseäkin hämmästyttää, miten tyynesti sitä ohittaa olankohautuksella kaikenlaiset asiat.

Syntymättömät lapset ovat metkoja. Omani ilmottautui minulle kahta vuotta aiemmin kun syntyi.
Ja hän on itsekin vahva näkijä; leikkii henkimaailmaan siirtyneiden kanssa.
Karvat nousi minullakin pystyyn kun hän kertoi keitten kanssa leikkii.
Muutoinkin mikään ei jää ohitse tämän lapsen "silmien".

Selvänäkö, tunto ja kuulo on rasittavia.
Joskus kaihdan ihmisten seuraa pelkästään sen takia, etten halua tietää mitään ylimääräistä.
Kiire ja hälinä hermostuttavat, vaikka kuinka suojaisi.

tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5329



Profiili
« Vastaus #28 : 25.03.2008 16:14:34 »

Lainaus
Selvänäkö, tunto ja kuulo on rasittavia.
Joskus kaihdan ihmisten seuraa pelkästään sen takia, etten halua tietää mitään ylimääräistä.
Kiire ja hälinä hermostuttavat, vaikka kuinka suojaisi.

Ihan sama täällä! Aina ei ole kivaa tietää asioita, joita toinen ei ole tarkoittanut tiedättäväksi. Ja miten helposti huomaa ihmisten todeliset tarkoitusperät, vaikka päällisin puolin esitettäisiin jotain muuta.
Minun pitää joka päivä saada istua hetki rauhassa tekemättä mitään tärkeää ja polttaa kynttilöitä. Matkoilla on tietysti eri asia, silloin pitää nauttia itse matkasta sekä ystävän seurasta! Nykyinen työpaikkani on hyvin hälyisä, kun teen töitä ala-asteella ja lapset ovat niin herkkiä, että he tuntuvat sekoavan ihan raunioiksi pienemmästäkin ärsykkeestä, joka lisää työilmapiirin rauhattomuutta ja saa kaikki voimaan huonosti. Käsittämätön rooli päällä, mutta heti, kun pahimmankin luokkahirviön kanssa jää kaksin, tästä tulee todellinen enkeli. Opettajat juoksuttavat paikasta toiseen ja hyvä kun syömään ehtii. Kotiin tullessa pitäisi jaksaa kiirehtiä tuota sarjista eli minun toista työtä eteenpäin mahdollisimman ponnekkaasti ja välillä meinaa vaan palaa käpy ihan kokonaan. Tänään oli ainakin niin masentava päivä jo noin muutenkin (masennun hirmu helposti liiasta häiriöstä ja rutiineista).
tallennettu
Almah
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 157


-The wealth of the soul is the only true wealth.-


Profiili
« Vastaus #29 : 25.03.2008 19:27:49 »

Täytyy minunkin sitten tänne jotain selitellä...

Lapsena tiedän nähneeni ihmisten aurat ja puhuinkin usein ihmisistä esim. "se keltainen täti" tjms. ja siinä sitten olivat vanhempani ihan huuli pyöreinä, kun toinen jotain värejä aina hetteli kehiin vaikkei tällä ihmisellä ollut mitään keltaista koskaan ollutkaan.. Nooo, onneksi vanhempani pitivätkin minua aina vähän omanlaisenani, joten sain elää omassa maailmassani.

Äitini säikytin joskus lapsena kertomalla, että hänen kuollut isänsä oli käynyt luonani yhtenä yönä juttelemassa (En ollut koskaan nähnyt hänen isäänsä koska tämä oli kuollut äitini ollessa nuori tyttö. Eikä isoisästäni ollut kuviakaan kuin mummoni laatikoissa, joita en siis ollut koskaan aiemmin nähnyt).. Äitini ei ensin meinannut tätä edes uskoa, vaan piti puheitani taas ihan omituisina, mutta jokin mielenkiinto hänelle heräsi, koska alkoi kyselemään isänsä ulkonäöstä, ja ensin luulikin minun hettävän ihan arvalla oikeita vastauksia esim. isänsä hiusten väristä. Mutta kun meni kysymään, että millaiset vaatteet tällä oli ollut päällä meni kalpeaksi kuin lakana kun kuuli vastaukseni... Isällään oli kuulemma ollut juuri ne vaatteet päällään kun hän oli kuollut.

Aina olen nähnyt unia paljon ja niiden kautta tiennyt tulevia tapahtumia. Tosin joskus nekin menivät jo sen verran vaikeaselkoisiksi, etten enää aina ihan ymmärtänyt niiden merkitystä. Siinä teini-iän aikaan.. Mutta niissä enneunissa oli aina sellainen erilainen tunnelataus, joka tavallaan aina herätti minut tulkitemaan ne unet..

Nyttemmin uneni ovat mielestäni tulleet tähän päiväminääni ja nukunkin nykyään kuin tukki, joten en enää kovin paljoa unia edes näe. Ne enteet ja aavistukset tulevat nykyään niin etten aina edes tiedä, että onko ne enteitä, ennen kuin olen tilanteessa jossa jo tiedän mitä pitää seuraavaksi tehdä, joten ne ovat jo niin osa minua etten oikein osaa niitä edes selittää..

Vaikka en enää nykyään auroja näe, niin aistin todella vahvasti kaikki tunteet ja energiat ympärilläni.

Enkeleitä / henkioppaita minulla on  smitten Eihän tämä elämä olisikaan niin hauskaa ja ihanaa, ellei niitä päästäisi elämäänsä...

Viimeisin kokemus minun täytyykin teille kertoa..
Eräs lapsuudenystäväni oli päättänyt lopettaa tämän maallisen taistelunsa oman kätensä kautta, vaan hänen yrityksensä jäi sillälailla vajaaksi, että hän ei kuollutkaan heti siihen paikkaan, vaan jäi sairaalaan odottamaan elintoimintojen loppumista.. Tunsin hänen hätänsä.. Pyysin enkeleitäni hänen luokseen pitämään häntä kädestä kiinni ja näyttämään hänelle turvallinen ja rauhallinen tie esiripun taakse. Kun tämän ystäväni lähdön hetki tuli, niin sillä samaisella kellon lyömällä koin todella rauhallisen ja onnellisen olon, tiesin, että nyt ystäväni on löytänyt tiensä kotiin ja voi jatkaa matkaansa sillä puolen rauhassa. Sanoin silloin ääneen tälle ystävälleni heit, ja että vielä me tapaamme.. se sai minut hymyilemään..
Seuraavana päivänä sain tiedon, että tämä ystäväni oli lipunut pois juuri siihen aikaan kun sain enkeleiltäni tämän viestin, että kaikki on nyt hyvin.

Minulle tämä kaikki on periytynyt ilmeisesti isäni äidin kautta, jolla on ollut myös aina vahva yhteys "yliluonnolliseen".

Myös omat lapseni molemmat ovat hyvin henkisiä.. Poikani leikki pienempänä Mikaelin kanssa, ainakin hänen omien sanojensa mukaan.. Ja myös hän on puhunut erivärisistä ihmisistä Wink

Tyttärelläni taas on vahvat unet Smiley

Niin, miestäni unohtamatta.. Vaikka hän aina sanookin kaiken tällaisen olevan "huuhaata", niin kummastipas vaan hänkin näitä enteitä näkee..mutta miehet ovat aina miehiä Grin
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 34
  Tulostusversio  
 
Siirry: