seuraava »

[Mika-Matti]

Niin: milloin onkaan kyse vinoilusta, milloin taas silkasta suoristelusta?   :

Olen havainnut, että jatkuva "exäily" on jonkinlaista reviirin merkkausta.
Ja tuoksuna ollessa...

Minulla ei ole "exiä", sillä haluan irrottautua heistä,
jotka ovat jo jatkaneet elämäänsä eteenkinpäin
päästyään/päästäkseen minusta
eroon.

Enkä halua leimata muita "exikseni", sillä koen sen molemminpuolisena vähättelynä.
Kun näet jokainen suhde on ainutkertainen ja ainutlaatuinen
- siispä myös ainutarvoinen.

Eikä edes päättynyt - jos ajattelemme olevamme ikuisia
ja niiden "korvamerkittyjen exien" myös.

Ehkäpä jonain päivänä, jossakin universumissa,
koemmekin jatkoa hakkaus... eikun rakkaustarinallemme.

   

[Ippuska]

Mistä minä sitä sitten ammennan, jos minua kohdellaan välinpitämättömästi?

Tuollaisessa tilanteessa/tilassa itse ammennan Luojani armahtavasta ja absoluuttisesta Rakkaudesta   

[Ikitosi]

Totta puhut Kaarina, itseni kautta maailmaa katselen
Jokaisessa tilanteessa tulisi keskittyä siihen, mitä Kaikkeus viestittää minulle, mitä minä voin tästä oppia, eikä niinkään, kuten kehittymättömälle ihmisluonnolle tuntuu olevan ominaista, mitä tuon toisen tulisi oppia, nähdä tai tajuta...

Tämäkin tapaus nosti esiin monia teemoja - itsekullakin
Eräs niistä on välinpitämättömyys - joka on siis minun mielestäni pahinta - se, ettei välitetä (energiaa, jonka väli(tys)kappaleita täällä ollaan), ettei pidetä väliä: liian lähellä olevaa on vaikea nähdä.
Objektiivisuus on vaikea laji, etenkin itsensä suhteen, siksi niin mieluusti tarkastelemme peilejämme muka_objektiivisesti, vaikka todellisuudessa olemme aina itse myös se subjekti. Kaikki ilmaisumme keroo meistä itsestämme. Peiliteorian toimivuudesta käytännössa mainittakoon tässä hyvänä esimerkkinä pari lainausta, joiden sisältöön en siis tässä nyt ota kantaa

Minähän olen rakastava enkeli.. miten paljon teitä kaikkia rakastankaan..  miten paljon olen kysymyksistänne välittänyt ja neuvonut.. tuntemattomia. Ehkä sen on aika loppua. Kyllähän se kuluttaa energiaa, auttaa avioerojen, ymv yli. Kun tietää miltä se tuntuu, alkaa helposti tukea muita. Tai jos joku tuntee psykopaatin, kuunnella sitä sitten. Miksi? Eihän minun tarvitsisi. Mutta kun olen välittänyt!   Jopa psykopaatista! Jopa hänen henkisestä kehityksestään - tuntuu uskomattomalta näin jälkeenpäin. Mistä minä sitä sitten ammennan, jos minua kohdellaan välinpitämättömästi? Se onkin ihmeellinen kysymys.

Ja pari lausetta myöhemmin:

Mitä jos se oletkin sinä, joka on luonut itsestään mielikuvan rakastavampana kuin oletkaan?

Peilissä siis siis näkyy kuka?

Valo ei pääse pallon sisään, jos se on joka puolelta peilipinnoitettu.
Sisälleen ei voi nähdä, jos torjuu. Kun torjut jotakin, torjut itsesi.
Defenssi on vastakohta hyväksynnälle, joka on rakkautta.
                     

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin, sitähän juuri tarkoitin Ippuska, että ei ole kuin sisäinen voima, joka auttaa kestämään, mutta se ei nähtävästi enää ole tarpeeksi henkinen tälle palstalle, vai.

M-M, sinähän olet alkanut kovasti antaa noottia. Mitä sinä tiedät elämästäni ja tilanteista, mitä exät aiheuttavat? Koska sinun teoreemasi ovat ratkaisseet yhtäkään todellista kysymystä?

Nimittäin pelkkä kaikesta irtoaminen ja henkeily ei käytännössä ratko jonkun omalaatuista käytöstä.

[Mika-Matti]

M-M, sinähän olet alkanut kovasti antaa noottia. Mitä sinä tiedät elämästäni ja tilanteista, mitä exät aiheuttavat? Koska sinun teoreemasi ovat ratkaisseet yhtäkään todellista kysymystä?

Sanani ainakin vaikuttivat.
Se riittää minulle.

Ja kysynkin nyt teiltä kaikilta,
miten todellinen rakastettu pääsee elämäänne,
jos otatte vastaan ainoastaan tulevia exiä
ja pidätte heistä exinä kiinni lokeroimalla heitä ex-kategorioihinne,
joita kenties käytättekin kohteluttaaksenne itseänne?

Oma tilanteeni nyt vaan on sellainen,
etten juuri tällä haavaa lokeroi itselleni exiä.
En näet halua kohdella ketään exänä
vaan kumppanina tai ainakin kanssakulkijana.

Ja kyllä, olen havainnut, että exättömän-teoreema käytännössäkin toimii vastauksena
elämässä esiin nouseviin kysymyksiin siitäkin,
ympäröinkö vai enkö ympäröi itseäni noilla manipuloivilla "exillä".

 

[Ikitosi]

Menneisyyteen kietoutuminen, exäily, kuulostaa todella elämän vastaanottamisen välttämiseltä.

       Ihminen kas kun toimii noin kolmivaiheisena energiakanavana
                    vastaanotto - prosessointi - ulosanti
Terveen ja tasapainoisen elämän salaisuus on olla avoin putki molemmista päistä, jolloin
energia virtaa lävitse sellaisella voimalla, että se vie kaikki tukkeumat mennessään.
Sen jälkeen ulosanti ei enää saastu vanhoista shiteistä.

Jos pyörittelee edes yhtäkin samaa ajatusta monta kertaa mielessään, siinä edistymättä,
                           on syytä valpastua;
          umpiomielessä eläminen luo erillisyyden harhaa.

[Sanna]

Miehet jotka ovat olleet ja menneet elämässäni ovat minun ELÄMÄNIMIEHIÄ,
Heiltä olen oppinut jokaiselta jotain, ja että nyt osaisin rakastaa miestä joka on minun lopuelämän mies,
ELÄMÄNIMIEHET heitä minä rakastan koska olivat minun opettajiani, opin riitelemän, mököttämään jne. ja lopulta kuntelemaan, k ja antamaan anteeksi,
nyt voin ja osaan käyttää näitä taitoja oikein, ainakin yritän.

[Mika-Matti]

Menneisyyteen kietoutuminen, exäily, kuulostaa todella elämän vastaanottamisen välttämiseltä.

       Ihminen kas kun toimii noin kolmivaiheisena energiakanavana
                    vastaanotto - prosessointi - ulosanti

Kaunis kiitos - lauseesi antoivat herättäviä oivalluksia tällekin päivälleni.
Olen liikaa toistanut "vastaanottoa ja ulosantia" - on ihanaa suoda itselleen aikaa ja tilaisuuksia prosessointiinkin, vaikka se näyttäisi ulospäin silkalta...    .

Terveen ja tasapainoisen elämän salaisuus on olla avoin putki molemmista päistä, jolloin
energia virtaa lävitse sellaisella voimalla, että se vie kaikki tukkeumat mennessään.
Sen jälkeen ulosanti ei enää saastu vanhoista shiteistä.

Vastasyntyneillähän sanotaan wielä olevan sekä juuri- että kruunuchakra täysin auki.

*heittäytyy babyksi*  = 

Jos pyörittelee edes yhtäkin samaa ajatusta monta kertaa mielessään, siinä edistymättä,
                           on syytä valpastua;
          umpiomielessä eläminen luo erillisyyden harhaa.

   >>>    Olen kiitollinen sinulle! 

[Mika-Matti]

Miehet jotka ovat olleet ja menneet elämässäni ovat minun ELÄMÄNIMIEHIÄ,
Heiltä olen oppinut jokaiselta jotain, ja että nyt osaisin rakastaa miestä joka on minun lopuelämän mies,
ELÄMÄNIMIEHET heitä minä rakastan koska olivat minun opettajiani, opin riitelemän, mököttämään jne. ja lopulta kuntelemaan, k ja antamaan anteeksi,
nyt voin ja osaan käyttää näitä taitoja oikein, ainakin yritän.

Fiksusti ajateltua ja jotenkin niin miestä ylentävää että!  :

[Ippuska]

Miehet jotka ovat olleet ja menneet elämässäni ovat minun ELÄMÄNIMIEHIÄ,
Heiltä olen oppinut jokaiselta jotain, ja että nyt osaisin rakastaa miestä joka on minun lopuelämän mies,
ELÄMÄNIMIEHET heitä minä rakastan koska olivat minun opettajiani, opin riitelemän, mököttämään jne. ja lopulta kuntelemaan, k ja antamaan anteeksi,
nyt voin ja osaan käyttää näitä taitoja oikein, ainakin yritän.

En voi muuta sanoa, kuin: Samat sanat 
 

[helen]

Minä en kyllä puuttuisi , ja alkaisi seuraavia
varoittelemaan.
Esimerkki ihmisillä on poikkeuksetta h.....vetin hyvät
näyttelijän lahjat.
seuraava uhri ei kuitenkaan uskoisi omasta "kultakimpaleestaan"
moista. Pitäisi sinua kateellisena/mustasukkaisena
ole kiitollinen ,että pääsit eroon

[^^Queen Nefertiti^^]

Mielenkiintoinen mies saa tulla maisemiin ihan koska tahansa, en estä. >Ehkäpä minä pystyn analysoimaan edellisiä suhteita, menneitä elämiä, tulevia, zoomaamaan, etääntymään, ilman että mikään estää mitään.

Miksi tuo minun exieni maininta niin kovasti palstalaisia häiritsee - eikös aika monella ole ollut näitä? Onnellisempaa oli toki ennen ketään heistä. Pitäisikö mainita enemmän aihetta seksisuhteet tai jotain? Mistä pitäisi kirjoittaa?

Psykopaatin ajattelussa saattaa olla jotain samaa kuin valaistuneella: näkee, että ihmiset ovat illuusioita, tunteineen, eikä heitä välttämättä tarvita. Jos joku ego tarvitsee tällaisen kokemuksen, psykopaatti voi sen antaa. Sittenpä vasta elämä mielenkiintoiseksi muuttuu. Sitä luui tietävänsä itsensä ja miten rakastaa. Sitten kun aukeaa monta muuta ulottuvuutta itsessä samalla kun näkee kaiken tunnetoiminnan illuusiona.. huii..

terkut vaan maailmalta.