|
*Alkmene*
Vieras
|
 |
« : 01.05.2007 10:37:40 » |
|
Näin keväällä, kun itse olen aivan innoissani siitä, että voin alkaa kuopsutella, ruopsutella, istutella, suunnitella ja toteuttaa oma puutarhaani, niin tulipa mieleeni, että miten te muut? Saatteko te iloa omasta pikku(tai isommastakin) puutarhastanne tai vaikka oman pikkuisen parvekkeen sisustamisesta ja siellä kasvien kasvattamisesta iloa ja intoa elämäänne? Itse olen aina suunnitellut ja istutellut ja "sisustanut" omia mahdollisia pihojani ja parvekkeitani. Sellainen into oikein kuplii sisällä ja lisäksi joinain hetkinä vain kierrän ja katselen, istun ja nautin ihan jokaisella solulla siitä kauneudesta. Näin keväällä tulee joka aamu kierrettyä kaikki penkit ja seurattua, mitä sieltä nouseekaan. Itse en ole tähän pihaan vielä paljoa saanut näkyviin "oman käden jälkeä", koska muutimme tähän vasta viime loppukesästä. Mutta suunnitelmia ja intoa riittää.. Köynnöksiä, pensaita, perennoja, ruusuja lisää, kirsikkapuu, aitoja, portti... ja pieni "japanilainen puutarha osio". Parvekkeelle vein äsken suuren peilin, joka peilaa suuria mäntyjä ja taivasta. Ikään kuin silläkin puolella olisi nuo avarat maisemat.  puutarhaterapiaa..  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
 |
« Vastaus #2 : 01.05.2007 15:02:35 » |
|
Kyllähän se puutarha, piha tai parveke antaa iloa ympäri vuoden, mutta kyllä tässä keväässä/kesässä on jotain taikaa, siis ainakin omalla kohdallani. Tilasin juuri pionin taimia ja etsiskelen niitä vanhoja kunnon pensasruusuja. Harvat enää taimistoilla tai varsinkaan puutarhamyymälöissä, ovat aitoa vanhaa kantaa. Johonkin vanhaan pihaan kun pääsisi alkuja hakemaan. Minä kun olen muutellut sen verran, niin yleensä ehdin aina vain "perustaa" puutarhan ja sitten en sitä koskaan näe rehevyydessään. Joskus olen ajanut ohi jonkun entisen pihani ja kyllä se vain on ilahduttavaa nähdä, miten pikku taimeni ovat tulleet suuriksi ja reheviksi ja koko pihan olemus on muuttunut. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #3 : 01.05.2007 15:04:54 » |
|
Entäs muuten katsotteko ja suunnitteletteko te puutarhaanne/pihaanne Feng shui lasien läpi? |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #5 : 01.05.2007 19:44:14 » |
|
Rakastan kevättä ja sen mukanaan tuomia töitä... nytkin tulin juuri "kasvihuoneestani", jossa kasvatan kaikki kesäkukat siemenestä itse ja monia monivuotisia myös. Ajattelin juuri siellä ollessani että maailman paras tuoksu on sateen jälkeinen maa ja varsinkin santa ja kivet  Tuo tuoksu nousee poteistani, koska olen laittanut hienoa hiekkaa mullan pintaan pitämään homeen kaukana...jostakin kuultu juttu, nyt koe käytössä  Pihamaani oli pelto ja siitä aloitettiin... joka vuosi huokailen, kuinka piha on aina vaan parempi ja parempi... Harrastan myös pihallani isoja linjoja, sillä kivet ovat minulle rakkaita Viime kesänä hyräilin koko alku kesän;"äidin kasvimaalla, raparperin alla sammakolla koti oli kultainen..." ja sain hymyjä perääni. Sitten tuli aika kun aloimme kaivaa suihkulähteelle paikkaa... kaivannossa oli suuri kivi ja päätimme nostaa sen pois. Kun kivi saatiin maasta ylös, repes kaikki nauramaan! Kivi oli suuri sammakko  Rupinen selkä ja selvät kropan linjat, jopa päässä oli silmän paikat luonnostaan. Se halusi pois maasta, siksi minua laulatti  Kaikista hauskinta on se, että lähteeseen olin tehnyt raparperinlehdistä betoni kaukalon, johonka vesi nousee ensin ja siitä valuu isoon altaaseen takas : Pihallani on myös eri tiloja, osa vielä muotoutumatta mutta kuitenkin... Jokaisella on oma funktio; lasten alue, grilli tila, oleskelu, työskentely, kodinhuolto, hyötypuutarha yms. puutarhani /pihani on suuri Iisakin kirkkoni, henkireikäni, paikka johon olen tunkenut irtojuureni peruskalliota myöden Tänne rakentaessa, löysin pitkästä heinästä ruusun oksia. Hoidin maasta rikkaruohot, leikkasin, lannotin ja paransin maan. Ruusu oli juhannusruusu, joka nyt kukkii aivan hullun tavalla joka vuosi. Ruusun keskellä on iso kivi, jonka päälle olen hakenut enkeliparia (?) ja tähän paikkaan tahdon myös päästä kuolemani jälkeen, tuhkana |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #6 : 01.05.2007 19:55:04 » |
|
Minä olen pikkuisen tässä huokaissut helpotuksesta, että minulla on nyt pieni rajattu piha. Välillä kun on ollut isompi ja kerran tosiaan sellainen maalaispiha, missä rajoja ei edes ollut, niin ryöstäytyi tuo puuhastelu hiukan liian laajalle. Jospa nyt pysyisi tämä "puutarahstelu" näiden rajojen sisällä. Kivet on tosiaan ihania ja olenkin tässä miettinyt, että mistäpä niitä saisi muutaman tähän pihaan lisää. Kuuluuko enää jokamiehenoikeuksiin kantaa tuolta metsästä kiviä omaan pihaan...  Feng shuita en suoranaisesti puutarhassa käytä, mutta katselen kyllä tuota pihaa "sillä silmällä". Tekisi mieli jotain pientä "suihkulähdettä", lähinnä siis altaatonta, sellaista vaikka pyöreää kiveä jonka reunoilta vesi valuu alas, mutta kun tuossa on tuo luonnonkin vesi ihan näkyvillä (meri), niin tuntuu aika turhalta ja "teennäiseltäkin" moinen toisaalta. |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #7 : 01.05.2007 21:52:58 » |
|
Minustakin tuo Jaspiksen kertoma kuulosti vallan "paratiisinomaiselta" Ihan tuli kaikki omat puutarhan puuhastelut (puutarhastelut) mieleen. Ajattelin, että jos saisin napattua nyt osasta pihaa kuvan, kun olen vasta vetänyt yhdestä kohtaa nurmen mullalle ja sitten kun saan siihen kyhättyä sen mitä ajattelen, ottaisin toisen kuvan ja voisin tännekin laittaa kuvat ja näyttää mitä puuhastelen. Pitänee lähteä tuonne rantaan katselemaan niitä kiviä... pitäisi vain ostaa ensin kottikärryt tai lainata jostain... Voisi kyllä olla ehkä hieman oudon näköistä jos tuosta lähden tuonne kottikärryjen kanssa kulkemaan..  |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
|
|
*Alkmene*
Vieras
|
|
« Vastaus #9 : 01.05.2007 22:31:09 » |
|
Elämänilo;
On se hienoa, että taloyhtiöissä aina joskus on joku, joka viitsii puuhastella yhteisen viihtyvyyden eteen, ellei talkoohenkeä sitten löydy.
Paljon näkee näitä yhteispihoja, mistä pienellä työllä saisi kovinkin viihtyisiä.
Itse asun rivitalossa ja tämä yhteinen alue on aika ankea ja hoitamaton.
Naapurin rouvan kanssa kyllä hiukan ollaan suunniteltu jotain ruusuaitaa yms
Mutta saapi nähdä saadaanko aikaan.
|
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
maarita
|
|
« Vastaus #10 : 01.05.2007 22:56:11 » |
|
Täällä myös yksi 'puutarhastelija'. Minullakin on ollut monenlaista pihaa. Enemmän luonnonvaraista kuin suunniteltua. Sitten olen jossakin pihassa jatkanut entisen omistajan jälkiä. Nykyisen pikkuruisen pihani sain oikein paperille suunnitella, kaarevine kukkapenkkeineen ym. Mutta eihän puutarha ole yhtäkään kesää samanlainen, aina sieltä jotakin häviää, jolloin joutuu miiettimään, että mitäs tilalle. Mutta kiviä pitää olla. Itse kävin niitä autolla. Muovi vaan auton takakonttiin ja uusille kyläteille. Niiden vieriltä löytää uskomattoman mukavasti kaikenkokoisia kiviä. Samoin tietysti soramontuilta. Kasvun ihmeen seuraaminen ihastuttaa joka päivä. Aivan kuin siinä mielikin kasvaisi ja saisi elämänvoimaa. Olin viikon poissa kotoa ja viileistä ilmoista huolimatta kaikki penkeissä olevat kukat ovat venyneet pituutta huimasti. Yrttimaasta haaveilen, mutta sellaista ei tähän pihaan taida mahtua. maarita |
|
|
|
|
tallennettu
|
*Aurinko, Venus ja Neptunus Neitsyt
*Nouseva Vaaka
*Kuu, Saturnus ja Uranus Härkä
*Merkurius, Pluto ja Ceres Leijona
*Mars Kauris
*Jupiter Oinas
*Chiron Rapu
*Maya, Sininen Magneettinen Kotka
*Kiinalainen Jänis
|
|
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #12 : 02.05.2007 08:11:02 » |
|
Hei ystävät kalliit... kivien ottaminen valtion mailta on sallittua, mutta em. kalliota ei saa rikkoa. Myöskään luonnonsuojeluelueelta ei saa ottaa mitään mukaansa, se on rangasitava rikos. Yksityisiltä mailta ei sitten saa enään ottaa irtokiviä, risuja, oksia, sammalta,pajuja yms. mukaan, ne eivät kuulu jokamiesoikeuden piiriin.
Luvan kysyminen on joskus hankalaa, kun ei tiedä kenen maa, mutta kaupungin karttaosastolta olen muutaman kysynyt ja saanut tiedon ja kannattaa kysyä, osa maanomistajista on hyvinkin tarkkoja näissä asioissa Elämänilo- eikös ole hassua, kuinka jotakin uutta joskus kovastikkin vastustellaan? Sinunkin työ pihalla on varmasti nostanut taloyhtiön ulkoista imagoa ja asukkaiden viihtyvyyttä Hienoa, että jaksat  Kuulostaa paratiisilta! Ja tuo sammakkoprinssi kaikkea valvomassa. Oletkos antanut suukon?
Mutta tuota viimeistä lausettasi jäin pää kallellaan miettimään...
Kiitos, en ole pussannut... tiedä mitä tuo nykyinen kunkku sanos kilpailijasta Mitä jäit miettimään? Tahtoohan jotkut mereen tahi metsään... Sitä en tiedä, onko laillista Suomessa? Mutta ehkäpä sitten joskus... Kiviä muistokseni en tarvitse, enkä paikkaa, jossa suvun "täytyy" käydä. Ne muistaa, jotka tahtoo... No, mutta se siitä Puutarhani ja varmasti monen muunkin, on yksinkertaistettuna vain paikka jossa purkaa energiaa ja luovaa hulluuttaan, nähdä kätensä jäljet ja nauttia onnistumisista (ja epäonnistumisista) Kyllä hieman täytyy viirata päässä  kun hikeä, tuskaa, rahaa ja vertakin on vuodatettu töitä tehdessä Viime kesänä paukahti selkä kivetystä väännettäessä ja sitä edellisenä jäi sormi kiviaidan kivien väliin ja murtui  Tekevälle sattuu Ja se mitä takas saa... sitä ei voi sitten mitata millään tämän maailman mittayksiköllä |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 02.05.2007 08:28:21 kirjoittanut Jaspis »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
Pallaskissa
|
|
« Vastaus #13 : 03.05.2007 08:55:02 » |
|
Minulla on nyt ensimmäistä kertaa aikuisiällä ihan oma pikkuinen puutarha, tai kaksikin, etu- ja takapihat rivitalossa. Vilken tur, puutarha (eli se "takapiha") rajoittuu viheralueeksi kaavoitettuun metsään, etupiha on avoin ja sitä kautta on kulkuväylä asuntoon, mutta kun autotalli sijaitsee tuossa talon edessä, ovat kummatkin pihat hyvin yksityisiä ja suojaisia . Vaikka jo vuosia on sormia syyhynnyt päästä maata tonkimaan (ja pienimuotoisesti sitä on tehtykin viherkasvien ja ruukkupuutarhoinnin muodossa), niin nyt olen yrittänyt pitää malttia Tähän kun muutettiin syksyllä, täytyy antaa maan ensin näyttää, mitä sieltä puskee! Kahden vanhan omenapuun ympärille istutin kyllä syksyllä valkoisia narsisseja ja lehtolaukkaa Tänä keväänä nuo laiminlyödyt puuparat leikattiin radikaalisti (kävi oikein "puidenhoitaja"-ystävä), seuraavan kerran niihin saa kajota vasta kahden vuoden kuluttua. Minulla on visio Puutarha on aika varjoinen (koilliseen), ja nurmikon sijasta maata peittää sammal. Ja siellä on suuri kivi! Ihanteellista materiaalia sellaiseen englantilaistyyppiseen raunio/metsäpuutarhaan, mahdollisimman helppohoitoisia ja "villin" oloisia istutuksia, paljon sipulikukkia ja pensasaitojen juureen varjossa/puolivarjossa viihtyviä perennoja. Lehtosinilatvaa, varjoliljoja, kuunliljaa kenties? Etupuolelle (lounaaseen) tulee yhden perennapenkin tilalle piskuinen ryytimaa, kyllähän kissan keittiönoituudelle täytyy aineksia omasta pihasta löytyä! Ainoa, mikä harmittaa on tilan puute, eli yrttejä lukuun ottamatta ei juurikaan hyötyviljellä. No, puutarhan metsäiseen reunaan muuttivat "pioneerit" Alvar ja Aino, ja jos he viihtyvät niin pensasmustikkaa laitetaan lasten iloksi lisää  Kyllä, tästä saa iloa ja energiaa! Tosin sisältä meinaa loppua pöytätila kun kaikenlaisia taimipotteja on joka rakosessa PS. Omenapuista leikatuista oksista otin kukkanuppuisimmat sisään, nyt täällä kukkii ihastuttavasti! |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: 03.05.2007 08:57:30 kirjoittanut Pallaskissa »
|
tallennettu
|
|
|
|
|
*Kide*
|
|
« Vastaus #14 : 06.05.2007 20:36:36 » |
|
Ymmärsin miettimisesi siis oikein Kiitos, kun vastasit Tarkoitan, että eikö pääasia että rakennamme puutarhamme itsellemme ja läheisillemme hyväksi olla siinä nyt! Ja olet oikeassa, näinhän tuo on ja tulee olla Ajatukseni ei ole päällimäinen eikä alituinen, mutta pistimpä rehellisesti mitä olen joskus tuumannut... ajatuksena tykkäisin fyysisen kehoni tuhkan auttavan nimenomaan ruusua kasvamaan, kukkimaan... minähän kun olen silloin ihan muualla missä lie... |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|
