Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Jos vaihtaisit olomuotoa...  (Luettu 5257 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kairos
Vieras
« : 18.03.2007 02:15:19 »

Pidän ihmisenä olemista verraten rajoittuneena olomuotona.

 Huh

Jopa niin pelkistyneenä,
että tarvitsemme jonkin suuremman kontrolloimaan itseämme,
koskapa olemme näinkin supistetussa olosijassa
tavallaan kuin poissa itsestämme ja/tai kuroutumia.

Mutta minkälaisia vaihtoehtoja ihmisenä olemiselle sitten löytyy?

 :Smiley Undecided

Minkälaisena näet itsesi viettämässä ikuisuuttasi?  angel

Onko sinulla virtaava keho; onko sinulla laisinkaan kroppaa?
Oletko yhtä nopea kuin ajatus - enemmänkin? Oletko kuin liekki?

Soitko värillistä valoa rytmiesi sykkeellä?

Oletko milloin mitäkin?
Oletko kaikkialla vaiko siellä täällä?

Ja kuinka sen oikein teet?  Shocked


- Please, saahan tätä jo vihdoin, viimein... tiedustella, oi saahan???

 Smiley
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 18.03.2007 02:25:12 »

Minulle tuli tästä ihan ensimmäisenä mieleen sellainen seikka, että astraalikehomme, osa sielustamme joka jää pysyvästi henkimaailman puolelle vaikka synnymmekin tänne, muuttuu ja kehittyy kanssamme koko ajan (ja korjatkaa, jos muistan tuon sielunosan nimen väärin! Se ei varmaan ole astraalikeho, mutta en muista tarkalleen mikä se oli nimeltään).

Tuolle keholle kehittyvät mm. enkelin siivet. Osamme toimii yhtenä oppaanamme ja meillä on mahdollisuus tavata häntä. Häntä voisi kuvata "fyysisen muodon saaneeksi intuitioksemme" Smiley
Minun sielun osaseni näyttää pieneltä, keijukaismaiselta tytöltä, jolla on pitkät, oranssit, kiharat hiukset, pisamia sekä vihertävät vaatteet.

Minulla tuntuu olevan myös toisenlainen sielullinen osanen. En ole nähnyt häntä koskaan, mutta tuo osa minua on hyvin lähellä fyysistä kehoani ja saan tuosta sielun osastani ihan konkreettisia fyysisiä kokemuksia. Kuvailisin sitä tällaiseksi valkeanharmaan väriseksi, kasvottomaksi kokonaisuudeksi. Sillä on kaksi siipiparia - yhdet tavalliset, melko suuret lapaluiden kohdalta lähtevät siivet, sekä ihan alaselästä lähtevät, mmustaan kääntyvät, ohuet ja hivenen "takkuiset" siivet, jotka ovat perässäni kuin kaunis laahus. Hartioilta tällä sielun osaltani lähtee eräänlaiset "piikit". En tiedä mitä ne varsinaisesti ovat, mutta minulla oli fyysisesti tässä tasossa todella kovat kivut ja ahdistunut synnytystuska, kun nuo "piikit" kasvoivat paikoilleen. Olen miettinyt ovatko ne oikeasti sarvimaiset piikit vaiko siiven alut.
Tunnen myös siivet sekä piikit fyysisesti vähän samaan tapaan kuin chakrojen pyörimisliikkeen. Tunne, jonka tunnen jos niin haluan, mutta joka ei häiritse kuitenkaan millään tavoin.

Jos taas mietitään miltä mie näytän sielullisesti, ihan yhtenä kokonaisuutena niin, ettei sieluni ole jakaantunut osiksi (osa sieluistamme asustaa myös vaihtoehtoisten todellisuuksien maailmoissa, esim. maapallolla, joka vältti kokonaan Toisen Maailman Sodan). Luulen, etten varsinaisesti näytä miltään. Olen vain valkoinen hahmo, josta näkyvät ääriviivat, jos sitäkään. Aineeton ja fyysisesti näkymätön. Voisin ilmaista itseäni ihan minkänäköisenä tahansa, valita fyysisen ulkonäköni ja vaatetukseni vapaasti - päättää siitäkin, näytänkö lapselta vai aikuiselta, mieheltä vai naiselta. Tai näytänkö ylipäätään ihmiseltä Grin Minun käsitykseni mukaan sielu voi ottaa ihan millaisen ulkomuodon se itse haluaa, kunhan se ehtii kehityksessään tuollaiseen vapaan transformaation tasoon.

« Viimeksi muokattu: 18.03.2007 02:27:15 kirjoittanut AthaMaarit » tallennettu
*yildirim*
Astroholisti
*****
Viestejä: 1922



Profiili WWW
« Vastaus #2 : 18.03.2007 10:08:13 »

kaikkeahan aina kysyä saa ja joskus jopa pitääkin...hienon aiheen valitsit ainakin omasta mielestäni.

no minä haluasin ainakin olla jotenkin ilman tätä ihmiskehoa. sellaista suurta voimaa ja värien loistoa.

samanaikasesti kuitenkin sellainen henkinen hahmo joka voisi tuoda apua ja parannusta sitä tarvitsevien elämään.

haluaisin näkyä sellaisena uteisena hieman jopa läpinäkyvänä hahmona ja olla jossain lähellä tuota suurta alkulähdettä..

muttä tämä kaikkihan on vain jotain sellaista että jos itse saisin valita juttua...sitähän ei sitten taas tiedä mihin sitä oikeasti seuraavassa elämässä inkarnoituu...odottaa innolla mitä tuleman pitää..
tallennettu

Rakkauden enkeli
Vieras
« Vastaus #3 : 18.03.2007 14:52:32 »


Minkälaisena näet itsesi viettämässä ikuisuuttasi?  angel

Onko sinulla virtaava keho; onko sinulla laisinkaan kroppaa?
Oletko yhtä nopea kuin ajatus - enemmänkin? Oletko kuin liekki?

Soitko värillistä valoa rytmiesi sykkeellä?

Oletko milloin mitäkin?
Oletko kaikkialla vaiko siellä täällä?

Ja kuinka sen oikein teet?  Shocked


- Please, saahan tätä jo vihdoin, viimein... tiedustella, oi saahan???

 Smiley

"Lähtee liitelemään". Näen itseni kirkkaana, puhtaana ja kauniina "valo-olentona". Voin olla milloin mitäkin. Valoa, väriä, naisen hahmossa yms. Olen kaikkialla, sekä siellä, että täällä, mutta ennenkaikkea ja ensisijaisesti olisin "kotona" Jeesuksen luona ja muiden mestareiden kera.  smitten angel Miten sen sitten oikein teen? En tiedä, se vain tapahtuu...
tallennettu
Jasca
Vieras
« Vastaus #4 : 19.03.2007 16:13:52 »

No kun kerta kysyt ihan ikuisuudesta, niin siellä sitä vaan ON. Siispä muut kysymykset aloituksessa ovat tavallaan turhia, koska ei ole aikaa eikä matkaa, ei kuumaa eikä kylmää tms. dualismia, lineaarisuutta tai yhtään mitään rajallisuutta. Koska on kaikkialla, ei tarvitse mennä mihinkään. Koska ei ole aikaa, ei tarvitse "katsoa kelloa". Koska kaikki ON, ei tarvitse luoda uutta. Siispä kutimet nurkkaan ja oleilemaan. Se ei ole tyhjyys vaan se on kaikki. Tavallaan mielestäni olemme jo nyt pisara tuosta ja kaikki on yksi, mutta dallaillaan nyt täällä kokemusmaailmassa. Kuulostaako kovin tylsältä lillua vaan?   Grin
tallennettu
Valo
Vieras
« Vastaus #5 : 20.03.2007 00:07:35 »

Luulen että vaihtaisin olomuodokseni lämpimästi sykkivän valon, kuten aurinko on, käväisisin myös kuun siniharmaan kelmeyden puolella.
tallennettu
Freyja
Vieras
« Vastaus #6 : 20.03.2007 00:12:51 »

minä tahtoisin hajota niin pieniksi haituviksi etten enää tiedä olevani olemassa
tallennettu
Kairos
Vieras
« Vastaus #7 : 20.03.2007 00:33:54 »

minä tahtoisin hajota niin pieniksi haituviksi etten enää tiedä olevani olemassa

Entä, jos kokoontuisit niin suureksi, kaiken kattavaksi,
ettei jäljelle jää mitään muuta kuin "sinä joka olet"...
 
- Etkö silloin olisi jumalankaltainen?

Yksi kysymys tästä nousee: tarvitseeko jumala jumalan?
Ainakin jumala näkyypi kovasti tarvitsevan itselleen...ihmistä.

Nimittäin kun kokijaa (ihmistä) ei ole,
sitä, mikä on todellista (= ilman kokemustakin itsestään selvyyttä itselleen),
ei oikeasti/väärästi olekaan! 

Kuinka siis tietäisinkään olevani olemassa,
jos olen kaikki mahdollinen, sisältäen myös sen mahdottoman...

Shocked angel

Eikö se ole "pienen ihmisen" (ihmishiukkasen  Wink ) osana
- kysyä itselleen jumalaa; hakea itseään jostakin suuremman ja pienemmän välimaastosta?

Minusta ikuisuus voi olla mitä tahansa, jopa "ei mitään".
Mutta hohdokkaaksi ikuisuuden tekee jatkuvuus:
ilman alkua on... ilman loppua.

 Smiley
« Viimeksi muokattu: 20.03.2007 00:36:08 kirjoittanut Kairos » tallennettu
Freyja
Vieras
« Vastaus #8 : 20.03.2007 00:40:59 »


Yksi kysymys tästä nousee: tarvitseeko jumala jumalan?
Ainakin jumala näkyypi kovasti tarvitsevan itselleen...ihmistä.


vaikuttaisi sille että Jumala tarvitsee ihmisen ...

mistä tekeekin mieleni HUUTAA MIKSI JUMALA HALUAA JUURI MINUN KAUTTANI KOKEA KAIKEN SEN PASKAN MITÄ TÄSSÄ MAAILMASSA ON?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?

(ANTEEKSI KAIKILLE RUMA KIELENKÄYTTÖNI)
« Viimeksi muokattu: 20.03.2007 00:43:32 kirjoittanut Freyja » tallennettu
Lari
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 489



Profiili
« Vastaus #9 : 20.03.2007 13:11:26 »

1. Pidän ihmisenä olemista verraten rajoittuneena olomuotona.  Huh
2.Jopa niin pelkistyneenä, että tarvitsemme jonkin suuremman kontrolloimaan itseämme, koskapa olemme näinkin supistetussa olosijassa tavallaan kuin poissa itsestämme ja/tai kuroutumia.
3. Mutta minkälaisia vaihtoehtoja ihmisenä olemiselle sitten löytyy?
4. Minkälaisena näet itsesi viettämässä ikuisuuttasi?  angel
5. Onko sinulla virtaava keho; onko sinulla laisinkaan kroppaa?
6. Oletko yhtä nopea kuin ajatus - enemmänkin? Oletko kuin liekki?
7. Soitko värillistä valoa rytmiesi sykkeellä?
8. Oletko milloin mitäkin?
9. Oletko kaikkialla vaiko siellä täällä?
10. Ja kuinka sen oikein teet?  Shocked
11. - Please, saahan tätä jo vihdoin, viimein... tiedustella, oi saahan???
 Smiley
Kokeilen vastata näin numeroilla suit sait sukkelaan  Smiley
1. Minä en pidä, vaan tämä on paras olomuoto maanpäällä
2. Ihminen vain yleensä luulee että tämä olomuoto on jotenkin jumissa. Vaan eipä olekkaan, enkä tarvitsekkaan sellaista henkimaailman ohjaajaa kuin jotkut käyttävät. On vain Ykseyden hallinta ja siinä kaikki.
3. Mielestäni ei löydy muita vahtoehtoja olla.
4. Sitä en ihan vielä näe
5. Jokaisella on virtaava keho ja tunnen sen selvästi. Kroppa/keho tulee pysymään niinkauan kunnes haudataan.
6. Normaali nopeus maallisesta näkökulmasta ja energiallisesti hitusen nopeampi kuin ajatus. Olenko kuin liekki? Hmmm... mielenkiintoista... Voi sen ehkä niinkin tarvittaessa nähdä. Liekkikin on vain sitä energian virtaa ympärillä.
7. Tottakait soin värejä ja valoja paljon. Jokainen soi
8. Joo. Ihan mitä vain
9. Joo. Ihan missä vain. Harmikseni kolmas silmä ei näytä kaikkia paikkoja missä olen.
10. Tavallaan se kaikki tehdään ajatuksissa todeksi, jolloin kaksi maailmaan päällekkäin yhtyvät ja kykenet kokemaan sen kaiken. Ja se kaikki on ihan mitä vain.
11. Joo, hyviä kysymyksiä.
Tuhat hymyä annan sinulle ilmaiseksi  Smiley
tallennettu

Being the one is just like being in love. No one can tell you you’re in love. You just know it. Through and through. Balls to bones.
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: