seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Niin, edelleen, alkakoot ilmestyä.

Ja ihmettelen vieläkin miksi, jos ollaan samaa sielunperhettä/ sielunkumppaneita/ menneen elämän pari, ei voisi olla elämää kestävää ystävyyttä. Yritin sitä viimeisen kerran, en tiedä yritänkö enää.

**********************************************************************

Afterthoughts.. voihan olla että joku tuttavistani on sieluperheen osia, oli hän sitten Amman seuraaja tai joku meditaatio-opettaja tai evankelista.. en tiedä onko tässä omasta tulkinnasta kyse vaan.. kuka tuntuu jossain,tms. Silti mikäli vaikkapa enkelit tai unet antavat viestejä/ vastauksia, niitä pitää ajatuksella seurata. On se silti totta että esimerkiksi sisäistä yhteyttä/ telepaattista yhteyttä en juurikaan tunne kenenkään kanssa.

Ja. Lueskelinpa vanhoja tiedostoja mitä olen tallennellut ja sielläkin tuli vastaan Aikojen alussa tehdyt sopimukset. Ne olisi nyt hyvä muistaa.

[Julietta]

Tuntuu, että tuo sielunperhejuttu on Sinulle kuin Vanhan testamentin opetukset juutalaisille: kirjasta opittua asiaa. Täytyykö siihen ripustautua, vaikka se kuulostaa fiksulta?

Minulle on muuten opetettu, että kaksoisliekkejäkin tulee vastaan monta (ja on tainnut tullakin).

On lauantai-ilta. Jos haluat suhteen, joka on ylitse entisten, miksi et ole kohtaamassa ihmisiä?

[^^Queen Nefertiti^^]

Huhhuh, kai tämä kaikki pitää vielä toistaa.

Rakastan itseäni, olen henkinen, en ole ruma jne jne. Olen valmis kumppanuuteen, henkiseen kasvuun, muuttoon, elämänmuutokseen, elämän kestävään, sielunkumppanuuteen, ystävyyteen, sieluperheen löytämiseen jne jne ymv.

[Yulunga]

Mietin ihan samaa kuin Rauhis tänä aamuna. Minulla näitä ihmisiä virtaa elämääni, mistä olen ihmeissäni. Ok, rakastettua ei nyt ole, mutta sieluperheen ihmisiä on käynyt elämässäni - ja jokainen omalla tavallaan myös jäänyt elämääni.

Viimeksi pari päivää sitten. En odottanut mitään ja kahden päivän kuluttua tajusin, että olin itseasiassa ollut suuren henkiperhejoukkoni keskellä nämä päivät. Teemme samankaltaista työtä, mikä meidät yhdistää toisiimme. Ja sitten nämä kaksi ihanaa ihmistä! Ensimmäinen tunne oli, että olimme tunteneet AINA. Toinen heistä jopa sanoi sen minulle ennen kuin olin itse edes tajunnut että näin on. Olin vain nauttinut tunteesta. 

Olen ollut tosi tukossa viime kuukaudet, mutta jotenkin tavoitan tuon Rauhiksen kommentin. Että pitää rakastaa itseä muissa ja muita itsessä. No, tässä tapauksessa se on helppoa, koska koko 70 henkinen joukko tekee samaa maailmanparannustyötä... helppo nähdä itsensä heissä! Tuon joukon tapaaminen vaikutti minuun niin voimakkaasti, että aloin jopa hyväksyä sitä, että tuleva mieheni tulee astrohuoneen 10 taajuuksilta elämääni, kuten Rakkauden rastit kartalla ehdottaa.

Ehkä ihmisissä kannattaa etsiä mieluummin samankaltaisuuksia kuin erilaisuutta. Minä olen etsinyt sitä minua täydentävää ihmistä, mutta tajusin miten helppoa on olla samankaltaisten ihmisten kanssa. Ja toinen tärkeä asia minkä huomasin on HUUMORI! Mikä voima samankaltaisella huumorilla on yhdistää ihmisiä toisiinsa!

[^^Queen Nefertiti^^]

Olen kokenut jossain määrin yksinäiseksi esim yhteismeditaatiotilaisuuksissa tai Amman kekkereissä, koska siellä mietitään juuri korkeaa henkisyyttä, eli eivät ole mitään kumppanin bongauspaikkoja. Ja lopulta, en tiedä miksi en koe että he olisivat sieluperhettä, mutta voihan sitä yrittää kokea niin.

[Yulunga]

Amman kekkereissä, koska siellä mietitään juuri korkeaa henkisyyttä, eli eivät ole mitään kumppanin bongauspaikkoja.  

hei murunen! tässähän se ongelmakohta on!! Et sinä hakemalla mitään saa! Yritä unohtaa koko kumppaninmetsastys ajatus ja keskity sen sijaan elämään tätä elämää! Tämä on juuri se paradoksi, mistä "saat sen mistä luvut" kertoo (vaikka tiedän ettet pidä koko kirjasta...   )

[Yulunga]

Rauhis, pystytkö vieläkin konkreettisemmin ilmaisemaan kuinka lupaukset puretaan ja milloin/missä tilanteessa niitä on tehty?  :

[Julietta]

Vielä etsimisestä ja löytämisestä. Joko se etsiminen kannattaa totaalisesti lopettaa, tai sitten hakeutua paikkoihin, joissa voi tavata muita vapaita, täyspäisiä, sopivan ikäisiä sieluja.

Mielestäni Äiti Amman tilaisuus oli raskas, sinne oli sullottu liikaa ihmisiä ja jonottaminen stressasi järjestäjiä ja osanottajia... Amma itse oli ihana, mutta muuten sellainen massakokoontuminen on rasittava. Nettideittikin on rehellisempi vaihtoehto, jos kuitenkin on jonkin asteen haku päällä.

No nuo ovat kaksi ääripäätä... Matkoilla on kyllä helppo tavata ihmisä, mutta aika usein ne ihmiset ovat sitten jostakin kaukaisista maailman kolkista ja unohtuvat, kun lähdetään kotiin.

Mikä periaate sinulla (ja muillakin palstalaisilla) muuten on: jos sitä syvintä sielunkumppania ei löydy, kelpaako sitten joku muu? Vai oletko mieluummin yksin?

[^^Queen Nefertiti^^]

*Hei vaan kaikki


henkisen tilaisuuden massatungos ei ahdista minua, koska kaikilla on korkea ja rakkaudellinen värähtely. Pohdittuani asioita äsken, menin massaulkoilmatilaisuuteen, jossa on nyt noin 1000-2000 ihmistä. Minulle tuli melkein pakokauhu, ja tämä onkin uutta. Ennen järjestin tällaisia tilaisuuksia (nyt pienimuotoisempina) (ja seurustelin). Kun exä alkoi olla tilaisuuksissa jossa 50 000 ihmistä, ajattelin vain kauhulla massan painoa. Ja sieltähän ne ihmiset löytää vai?

Periaatteeni on se että olisin sen kanssa jota rakastan eniten, mutta kun harva tuntuu rakkaalta ystävältä saati romantt. kumppanilta. (nyt ei mielessä yhtäkään)

Tyypillistä, lähdin tilaisuudesta ja asuntoesittelystä jälleen yksin. Miettimään mihin tässä voisi energiansa käyttää. Bongailulla tarkoitan kai flirttailua; että silloin kun ollaan henkisessä aum-hommelissa ei ne mitään flirttaile, ja sitten kun tavallisia, en koe että ollaan aaltopituudella. Grr..

Täytyy miettiä onko minulla mitään lupauksia, mielestäni ei, olen 1.5 v exän jälkeen kokenut että joku rakastaa minua jossain, mutta missä. Oh well.. tarkoittaako etsimättömyys sitä, ettei saa edes toivoa tuntevansa syvää yhteyttä, säväystä kenenkään kanssa missään enää?

Itse asiassa teen just tätä kaikkea; liikun paikoissa, olen avoin, en etsi ravintoloista/netistä, en koeta muuttaa ketään enää mitenkään, annan olla, tulla ja mennä ja silti.. kaipaus niihin, joiden kanssa olisi se rakkaus.

Piti vielä tänään kämppää katsoessa muistella se kun vaihdoin paikkakuntaa, olin sielläkin yksin, kunnes hermostuin, ja tietty heti kun kumppani löytyi, halusin yhteen asumaan, nimittäin on alitajunnassa koko ajan se tunne, että tää ei tule olemaan minulle yksinkertaista. Eikä ollut asumuseron jälkeenkään rakastuminen helppoa, kun se päättyi äkkiä.

Matkalta sen sijaan löysin pisimmän 7v kumppanuuden, koska hän on ilmeisesti osa sieluperhettäni, se rakkaus tuntui 14 v jälkeenkin.

 

[Ippuska]

Eikä siksi,
jotta itse voittaisi jonkun omakseen,
vaan siksi,
jottei enää sulkisi sydäntään muilta.

[Ippuska]

...

Mikä periaate sinulla (ja muillakin palstalaisilla) muuten on: jos sitä syvintä sielunkumppania ei löydy, kelpaako sitten joku muu? Vai oletko mieluummin yksin?

Tällä hetkellä voin sanoa: olen mieluummin yksin 

[Ippuska]

...

Mikä periaate sinulla (ja muillakin palstalaisilla) muuten on: jos sitä syvintä sielunkumppania ei löydy, kelpaako sitten joku muu? Vai oletko mieluummin yksin?

Tällä hetkellä voin sanoa: olen mieluummin yksin 

Hiipii Ippuskan kylkeen kii,
naamioituneena
halinalleksi! 

(uups, kirjoitin ensin "halinasseksi"  )

Niin, yksin ... vaan ei yksinäinen.

    

Aina ON tilaa halinallelle 

[Julietta]

Itse vastaan kysymykseeni, että mulle 'riittää', että pystyn rakastumaan. En ole ollenkaan varma, että nykyinen mieheni on liekkisieluni (tai että kyseinen liekkisielu on edes tällä hetkellä inkarnoituneena maan päälle).

Pari kertaa olen luullut löytäneeni parisielun, mutta kun olen tutustunut ko. henkilöihin paremmin, jutut ovat olleet lähinnä surkuhupaisia.

Ehkä muut ovat parempia tapaamaan ihmisiä, mutta ainakaan minä en noin arkielämässäni tapaisi useinkaan varteenotettavia seurustelukumppaneita.

Ja tuttavapiirissänikin kaikki vanhemman iän (30+) liitot ovat lähtöisin ravintolasta tai netistä, itse asiassa valtaosa netistä. No yksi pariskunta tapasi koiraharrastuksessa.

Olenko liian pragmaattinen? Minulla vaan on tunne, että jos jäisi odottelemaan, että itselle täydellinen mies ruumiillistuisi noin vain, sitä ihmettä ei tapahdu vanhainkotiin mennessäkään.

Ja kun ap kuitenkin TAHTOO löytää jonkun, mitä väärää siinä sitten on, että etsii sieltä, mistä todennäköisimmin löytää (netistä). Onko se jotenkin hienompaa, jos etsii vain vähän ja syrjäkarein. Se on sitten toinen juttu, jos ei haluakaan suhdetta, mutta sellainenhan ei tilanne ole.

[Ikitosi]

Se miten itse kokee itsensä, ja miten toiset kokevat, on joskus ihan järkyttävän ristiriitaista.
Haluamme nähdä itsemme tietynlaisina, ja vain sitä kuvaa peilaamme maailmasta.
Vältämme näkemästä ei-toivottuja piirteitämme.
Jos kuva on eri, syytämme peiliä.
Ihan sama mitä kysymyksiä Jumalalle (=elämä) esitämme, vastaukset heijastuvat näiden peilien kautta. Mutta jos ne eivät ole mieleisiämme, ne, edelliseen lainalaisuuteen viitaten, tulevat helposti torjutuiksi.
Vaikka peili suorastaan suoraan huutaisi vastausta, sen voi silti ohittaa.

Elämän paradoksi on olla koko ajan läsnäolevaan hetkeen täydellisen valmis, ja silti keskeneräinen.
Sillä kaikki on just nyt ja näin tarkoituksenmukaista.

Asioiden, ja etenkin itsensä vallitsevan tilan hyväksyminen on kaikkien Jumalan vastausten takana.

[^^Queen Nefertiti^^]

Draivi, energia, aikaansaaminen on minusta vähän eri asia kuin säntäily. Todennäköisesti alitajuisesti odotan niin korkeaa sielun yhteyttä, että sellaista ei ole helppo saada. Ei se sitä tarkoita ettei elämässä muuten tapahtuisi. Ei ollut nyt tarkoitus puhua luonteesta vaan sielunyhteyksistä+sielun rakkaudesta.

February 18, 2007
Be prepared for a busy social life today. Get-togethers involving children or young people might take up a lot of your time, and you could have so much fun you'll be exhausted at day's end. Take things slowly! You'll enjoy it just as much, if not more. At some point you might find yourself entertaining everybody. The Moon-Jupiter square brings a lot of stories to mind - and a powerful desire to tell them!

Regardless of what you have on your schedule for this 9-Day, chances are you'll want to take it slow. While you're usually the most active one on the scene, One, the essence of this day can see you ease up. Take advantage of this to relax a little and to collect your thoughts. You may find you would prefer to hang out in a quiet setting with a good friend or romantic partner rather than winning the five hundred yard dash. Take the time to enjoy such activities.