^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #15 : 06.01.2007 19:08:18 » |
|
Mutta kun muututaan niin paljon, että ensin ollaan sängyssä, puheväleissä, välitetään ja sitten ei mitään merkitystä toisella. Tavallaan NYT juuri tässä pisteessä se on minullekin vapauttavaa, en välitä heistä, mutta suhteiden kuohussa se tuntuu julmalta, tarpeettoman sellaiselta.
"Hänen rakkautensa minuun ei ole koskaan vähentynyt. Hän vain hyväksyi sen, ettei hän ole minulle se, mitä etsin... ja ystävyytemme on kaikesta huolimatta syvää. "
Lucky you! En voi sanoa samaa.
Tuota muutosta ehkä tarkoitan, että miten se toinen ennen niin tärkeä suljetaan KOKONAAN pois. Miten se merkitys voi mennä ihan täysin? Ja se poissulkeminen aletaan jossain vaiheessa suhteen loppua aika äkillisesti, joskus jopa ilman syytä(ni). (Tämä oli vuoden 2006 lopputilanne kaikkien ennen niin rakkaiden kanssa, kaikkien)
nimim Uranus sq Moon
|
|
« Viimeksi muokattu: 06.01.2007 19:10:46 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #16 : 07.01.2007 11:44:52 » |
|
Olen alkanut ymmärtämään, miksi jotkut eivät halua olla tekemisissä joidenkin toisten kanssa; se on sen jonkun ihmisen seurassa tuleva epämiellyttävä tunne, jota ei halua elämäänsä.
Joskus tuskallinenkin tietoisuus siitä, että sen tietyn, ehkä muuten ihan kivankin ihmisen kanssa tekemisissä oleminen, ehkä ihan vaan hänen läsnäolonsa, olemuksensa, sanansa tai jokin eleensä aiheuttaa toistuvasti sen väristyksen.. Jonkin henkilökohtaisen kivun, esim torjutuksitulemisen, riittämättömyyden tai ahdistuksen -tunteen..
Ja se toinen ei välttämättä ollenkaan ymmärrä tai millään tavoin edes tiedosta, mitä tai miten sen tekee, vaikka asiasta olisikin puhuttu.
Sehän voi tietenkin juontua jostakin aiemmasta kokemuksesta, ja olla joku juttu, joka pelottaa, tai mitä ei vielä kykene kohtaamaan... Joka tapauksessa siinä aktivoituu sellainen primitiivinen itsesuojeluvaisto, joka saa välttelemään sellaisen tunteen aiheuttavaa ihmistä. Eikä siinä välttämättä tarvitse olla mitään sen henkilökohtaisempaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #17 : 07.01.2007 12:14:20 » |
|
Niin, tai haluttomuus kasvaa henkisesti. Olen jännässä pisteessä; kaikki pelkäävät kanssani kasvua, mutta siltikään en halua olla sellainen joka uskoo ihmisten muuttuvan kun vähän reikitetään. Hmm.. tässä tapauksessa oli kyse muutoksesta parempaan, siis tässä kommentissani. Eli tuosta syystä minäkään en halunnut heidän aiheuttamaansa EPÄMIELLYTTÄVÄÄ tunnetta. Kun välit menee poikki, ne menee. Heistä vapautuminen poisti just tuota sotkuista pimeää tunnetta, mistä sawotarkin sanoi minulle yv:nä että "näkyy sellainen likainen kuva, parempi ettet ole tekemisissä." > hyvä, vapaa olo ennen sotkuja-juuri tältä tuntui mm matkallani. Leffa vaan muistutti menneistä. Ihmiset siis muuttuu, mutta kenties erilaisiksi, ei välttämättä henkisemmiksi. He vaihtavat pelinsä kohdetta.
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.01.2007 12:19:34 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #18 : 07.01.2007 12:23:43 » |
|
Se itsesuojeluvaiston aktivoiva tunne voi olla myös paine ja vaatimus kasvuun - että toinen odottaa kehitystä ja muutosta ja henkistymistä ja ... koko ajan pitäisi kasvaa, olla enempi ja parempi... Se on rasittavaa. Sellainen karkottaa varmasti vapaammille vesille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #19 : 07.01.2007 12:25:51 » |
|
Ei, vaan toinen ON henkisesti kehittynyt. Se seura on ilmeisesti vaativaa, vaati jotain tai ei. Eikö vapautta ole juuri henkinen vapautuminen? Sitähän monet ei käsitä. Toivon ettei tarvitse toistaa 2006 viestejäni tänne. Kaikki exäni OLI halukkaita kasvamaan henkisesti ainakin alussa, ainakin jonkin aikaa, ennen kuin palasivat vanhaan elämäänsä. Eli sitä halua oli kans.
Yritän koko ajan olla sopivan alhaalla tasolla, ettei vaan olis liian vaativaa.. hohhoijaa.. ja yhtaikaa eräät väittää että rakkauskehot ja parisuhdemuutokset on nyt just tulossa..
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.01.2007 12:29:00 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #20 : 07.01.2007 12:45:25 » |
|
Yritän koko ajan olla sopivan alhaalla tasolla, ettei vaan olis liian vaativaa.. hohhoijaa.. [/i] Itsensä himmaaminen on tuttua - koettaa antaa toiselle pärjäämisen mahdollisuus Mutta se ei ole rehellistä, koska silloin et ole oma itsesi, vaan yrität miellyttää, ja ihmiset vaistoavat sen, ja se saa olon tuntumaan epämukavalta ennenpitkää molemmista.. Se on alentavaa molemmille. Sen sijaan, kun olet oma itsesi vahvuuksinesi ja heikkouksinesi, hyväksyen oman keskeneräisyytesi, ja keskityt omaan kasvuusi, voit hyväksyä toisenkin sellaisena ja sellaisessa kehitysvaiheessa, kun hän on, ja antaa sille toiselle vapauden olla vastuussa omasta kasvustaan - sillä vain omasta vapaasta tahdostaan voi kasvaa. Ja jokainen valitsee itse miten ja millaiseksi haluaa kasvaa.. Jos sinä olet kehittyneempi, voit olla esikuva johon pyrkiä. Mutta seurattavaksi esikuvaksi sinut kelpuutetaan vain kun olet oma loistava itsesi rehellisesti, himmaamatta itseäsi tai toista. Kohdista pyrkimykset ja odotukset ainoastaan itseesi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #21 : 07.01.2007 12:49:32 » |
|
En suoraan sanoen halua kasvaa henkisesti nyt enempää, vaan hoidella bisneksiä ja odotella mitä elämä tuo.
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #22 : 07.01.2007 13:30:14 » |
|
En suoraan sanoen halua kasvaa henkisesti nyt enempää, vaan hoidella bisneksiä ja odotella mitä elämä tuo. Sinulla on vapaus tehdä just niinkuin tahdot
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Pikkusisko
Vieras
|
|
« Vastaus #23 : 07.01.2007 14:12:19 » |
|
Jos sinä olet kehittyneempi, voit olla esikuva johon pyrkiä. Mutta seurattavaksi esikuvaksi sinut kelpuutetaan vain kun olet oma loistava itsesi rehellisesti, himmaamatta itseäsi tai toista. Kohdista pyrkimykset ja odotukset ainoastaan itseesi. ja kuinka moni mies kestää naista, joka on esikuvallinen..?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #24 : 07.01.2007 14:18:27 » |
|
Miehet ei kestä mitään ja minä en miehiä. Hyvä diili!
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #25 : 07.01.2007 19:12:25 » |
|
ja kuinka moni mies kestää naista, joka on esikuvallinen..?
Kaikki me olemme esikuvia toisillemme, kuka missäkin asiassa, 'hyvässä ja pahassa'. Tarvitsemme esikuvia, koska opimme katsomalla, kuuntelemalla, matkimalla ja yhdistelemällä. Itseriittoisuus, se ettei tarvitse ketään, on omien tarpeiden torjuntaa. Sen juuret saattavat juontua lapsuuden "Oleppas reipas"-kokemuksiin, jolloin on pitänyt pärjätä, ei ole saanut tarvita, on pitänyt osata jo. On vaikea myöntää olevansa heikko, tarvitseva, osaamaton; keskeneräinen.. Mutta vain sen hyväksymisen kautta avautuu mahdollisuus maailman kohtaamiselle, uuden omaksumiselle, kasvulle. Jokainen valitsee esikuvansa tiedostaen tai tiedostamattaan. Kenenkään esikuvaksi ei voi väkisin ryhtyä. Ainoastaan hyväksyä oman esikuvan tarpeen, valitsemalla hänet huolellisesti ja huolehtimalla omasta esikuvallisesta käytöksestään, voi päästä jonkun tietoiseksi esikuvaksi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #26 : 08.01.2007 13:35:39 » |
|
Sellainen joka ei pitkässä juoksussa kuulu kanssasi yhteen, toki poistuukin kuvasta, enemmän tai vähemmän mukavasti. Sen opin kun rakkaus loppui, siis "jokin muuttui". Kun toinen muuttuu, sinun tunteesi muuttuu. Siis sinäkin muutut.
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2007 13:43:13 kirjoittanut ^Soul´s Adventure^ »
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
Ikitosi
|
|
« Vastaus #27 : 08.01.2007 15:43:56 » |
|
Kaikki muuttuu... Tunteetkin toki muuttuvat. Tunteiden nimenomainen tarkoitus on syventää ymmärrystä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
^^Queen Nefertiti^^
|
|
« Vastaus #28 : 14.01.2007 08:21:18 » |
|
Kieltämättä tämä asia on aiheuttamassa lievää kauhua, koska joka suhteen lopussa oli kuitenkin se rakkaus. Miten uskoisin että seuraava ei vain muuttuisi kesken kaiken? Viimeinenkin sanoi "ei minulla ole mitään juttelua vastaan, en vain välttämättä tiedä mikä muuttui." Se "ystävyys" jälkeenpäin oli tekohengitystä. Taisin lukea vain sellaiset kirjat onnelliseen kohtaan asti kuin "Astrology and past lives". Siinä he vain tapasivat ja olivat onnellisia. Nyt pitäisi uskotella itselleen että "koimme jotain mitä piti kokea, karmaa" tms. Olisi jo vähän yksinkertaisempaa touhua. Niissä kirjoissa ei yleensä lukenut "toinen oli kehittyneempi ja toinen juoksi pois."..
|
|
|
tallennettu
|
You become GRATITUDE for ALL that THE UNIVERSE provides. It becomes obvious to You that ALL OF THE UNIVERSE GIVES AND CONTINUES TO GIVE IN LOVING PERFECTION exactly what you ask for, because THE UNIVERSE LOVINGLY PROVIDES FOR YOU ALWAYS! BECOME LOVE!
|
|
|
*yildirim*
|
|
« Vastaus #29 : 14.01.2007 10:58:32 » |
|
minä ainakin uskon että tosi rakkautta on olemassa,eikä sitä sikkoin todellakaan ainakaan kilometreinä lasketa.yulungan kanssa olen aika pitkälle samoilla linjoilla...joskus kannattaa osata päästää irti vaikka kuinka rakastaisi jos homma ei toimi.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|