seuraava »

[sideman]

Vähän taustafaktaa: Joogassa siddhi*-tekniikoita kutsutaan yleisnimellä saMyama. Tekniikka, jota Maharishi Mahesh Yogi halusi kutsuttavan termillä joogalento (yogic flying) kulkee yoga-suutra -opuksessa nimellä aakaasha-gamanam (avaruuteen meno). Se on puhtaasti mentaalinen tekniikka, perustuen tietyn sanajonon hiljaiseen toistamiseen. Se muistuttaa ehkä jossain määrin esim. urheilijoiden mentaaliharjoituksia, vaikka en olekaan perillä siitä miten ne tarkkaan ottaen tapahtuvat.

Noh, yogatattvopaniSat (yoga-tattva-upanishad, YTU) esittelee vähän karkeamman tason tekniikan "joogalennon" kehittämiseksi. Se perustuu vuorosierainhengitykseen maatrain eli aikamittojen suhteessa 16 - 64 - 32 (jos oikein muistan), puuraka (sisäänhengitys) - kumbhaka (pidätys) - rechaka (uloshengitys). YTU käyttää pitkällisen harjoituksen ensimmäisestä vaiheesta termiä kampa (tärinä, vapina, tutina, vähän Niilo Ylivainion tyyliin?), seuraavasta vaiheesta taas daardurii (sammakkomainen [hyppely]) ja viimeisestä bhuumi-tyaaga (maankamaran hylkääminen, tjsp).

Koska bhuumi-tyaaga (BT) on selvästi havainnollisempi kuin aakaasha-gamanam, käyttäkäämme tässä yhteydessä sitä kuvaamaan levitaatiota, tai mitä lie.

Itse en ole viime aikoina juurikaan harrastanut BT:a. Syitä tuohon ovat ainakin nämä: fysiologiset esteet, esim. nivelkierukan repeämän  mukana tullut vaikeus istua edes sukhaasanassa eli helpossa risti-istunnassa, saamattomuus, se, että vanhassa talossa on huonot äänieristykset ja se että BT-harjoitus näyttää nopeuttavan karman kypsymistä huomattavasti; tämä on ongelma varsinkin silloin jos "pinossa" sattuu olemaan toteutumisvuorossa ns. huono karma. Tämä viimemainittu tuli melko selvästi esille jo pian vuodenvaihteen 1978/79 suuren TM-sidhikurssin jälkeen. Yksi perhe esim. kielsi isää harjoittamasta TM-sidhi** -tekniikoita, kun ilmeisesti alkoi tapahtua kaikenlaista negatiivista? (Radhakrishnan, Intian entinen presidentti taitaa mainita Bhagavad-giitaa -kirjassaan, että mitä pidemmälle henkinen harjoitus etenee, sitä kivisemmäksi polku tuppaa tulemaan?)

Varsinkin 80-luvulla kun oli kaikin tavoin nykyistä paremmat edellytykset harjoittaa siddhi-tekniikoita, huomasin monesti yöllä että olin nukkunut tosi sikeästi, koska tyyny tuppasi olemaan vähän kuolan kostuttama. Kuolaaminenhan lienee parhaita konkreettisia merkkejä parasympaattisen tonuksen voimakkuudesta, vai miten tuo nyt pitäisi ilmaista? Siis autonomisen hermoston rest-and-digest -tilasta?

Viime aikoina on tullut heräiltyä sekä keskellä yötä että myös turhan varhain aamulla, esim. klo 5.30:n aikoihin. Jos noin varhain herään, on useimmiten takana vain muutama tunti yöunta kun olen night owl; menen useimmiten maate vasta klo yhden tienoilla.

Monet unihäiriöistä kärsivät tuntuvat valittavan että jos herää liian varhain, on lähes mahdotonta saada enää unen päästä kiinni. Minun peruskikkani on lukea interlineaarista Raamattua (alkuteksti, sen alla melko karkea translitteraatio ynnä enkkukäännös) yrittäen ottaa selvää siitä mitenkä hepreankielinen alkuteksti vastaa englanninkielistä käännöstä. Se useimmiten pistää haukottelemaan jo alle sivun lukemisen jälkeen. Tai sitten luen viron punaista sanakirjaa yrittäen bongata hauskoja vironkielisiä vastineita suomen sanoille. Teksti on kyllä vähän turhan pientä pränttiä seniorille.

Varsinkin jos herään 5:n ja 6:n välillä ja unta on tullut palloon alle 5 tuntia, käytän joskus sovellettua joogalentoa, eli makuulla jalat hieman koukussa funtsin suutraa ohjeen mukaan. Silloin huomaa hyvin kuinka refleksimäinen tuo sammakkopompun aiheuttava jalkalihasten äkillinen liike on. Se tulee vähän samalta tuntuvasti kuin polven patellaarirefleksi lääkärin sitä kopauttaessa vasaralla. (Tosin nykyiset pillerinpyörittäjälekurit tuskin koskaan ehtivät testaamaan tuota refleksiä??)

Joidenkin joogan auktoriteettien mukaan tuo äkillinen liike kertoo "kuNDali-käärmeen" shaktin, kuNDaliniin, noususta; yogakuNDalyupaniSat (yoga-kuNDali-upanishad) "kundaliinijoogan katekismus"(?), käyttää ilmausta: Rjvii [~ ridsvii] kuNDalii bhavet [bhaveet]: k. suoristuu (suoraksi tulee [kun se normaalisti on kolmella ja puolella kiepillä välilihan tienoilla]).

Kun tuota tekee muutaman minuutin, useimmiten nukahtaa melko nopeasti melkein kuin olisi jonkin nukutuspistoksen tai vastaavan saanut, ja uni tuntuu tavallista selvästi syvemmältä, koska normaalisti herätessäni oli miltei välittömästi pirteä kuin peipponen, mikä kertonee melko kevyestä unesta. Jos on syvää unta saanut kunnolla, on käsittääkseni aamulla vähän tokkurainen olo jonkin aikaa, monilla ehkä jopa niin kauan kuin kestää aamusumpin kofeiinin vaikutuksen alkaminen?


* Wilsonin sanakirja: määritelmät1 ja 11 vastaavat ehkä lähinnä siddhi-sanan denotaatiota tässä kontekstissa:
1 Fulfilment, accomplishment, the entire completion of any undertaking or attainment of any object.
11 The supposed acquirement of supernatural powers by the completion of magical, mystical, or alchemical rites and processes.

** Yhdellä d-kirjaimella kai siksi että voidaan käyttää tavaramerkkinä?

[sideman]

bhuumi-tyaagan harjoitusohjeet ja muuta siihen liittyvää alkukielellä, 16 - 64 - 32 -maatran ohje boldattuna:
R^ijukAyaH prA~njalishcha praNamediShTadevatAm |
tato dakShiNahastasya a~NguShThenaiva pi~NgalAm || 36||
nirudhya pUrayedvAyumiDayA tu shanaiH shanaiH |
yathAshaktyavirodhena tataH kuryAchcha kumbhakam || 37||
punastyajetpi~NgalayA shanaireva na vegataH |
punaH pi~NgalayApUrya pUrayedudaraM shanaiH || 38||
dhArayitvA yathAshakti rechayediDayA shanaiH |
yayA tyajettayApUrya dhArayedavirodhataH || 39||
jAnu pradakShiNIkR^itya na drutaM na vilambitam |
a~NgulisphoTanaM kuryAtsA mAtrA parigIyate || 40||
iDayA vAyumAropya shanaiH ShoDashamAtrayA |
kumbhayetpUritaM pashchAchchatuHShaShTyA tu mAtrayA || 41||
rechayetpi~NgalAnADyA dvAtri.nshanmAtrayA punaH |
punaH pi~NgalayApUrya pUrvavatsusamAhitaH || 42||
prAtarmadhyandine sAyamardharAtre cha kumbhakAn |
shanairashItiparyantaM chaturvAraM samabhyaset || 43||
evaM mAsatrayAbhyAsAnnADIshuddhistato bhavet |
yadA tu nADIshuddhiH syAttadA chihnAni bAhyataH || 44||
jAyante yogino dehe tAni vakShyAmyasheShataH |
sharIralaghutA dIptirjATharAgnivivardhanam || 45||
kR^ishatvaM cha sharIrasya tadA jAyeta nishchitam |
yogAvighnakarAhAraM varjayedyogavittamaH || 46||

[.....]
alpamUtrapurIShashcha svalpanidrashcha jAyate |
kIlavo dR^iShikA lAlA svedadurgandhatAnane || 57||
etAni sarvathA tasya na jAyante tataH param |
tato.adhikatarAbhyAsAdbalamutpadyate bahu || 58||
yena bhUchara siddhiH syAdbhUcharANAM jaye kShamaH |
vyAghro vA sharabho vyApi gajo gavaya eva vA || 59||
si.nho vA yoginA tena mriyante hastatADitAH |
kandarpasya yathA rUpaM tathA syAdapi yoginaH || 60||
tadrUpavashagA nAryaH kA~NkShante tasya sa~Ngamam |
yadi sa~NgaM karotyeSha tasya bindukShayo bhavet || 61||
varjayitvA striyAH sa~NgaM kuryAdabhyAsamAdarAt |
yogino.a~Nge sugandhashcha jAyate bindudhAraNAt || 62||
tato rahasyupAviShTaH praNavaM plutamAtrayA |

Copilot ei suostunut kääntämään tuota sana sanalta tekijänoikeussyitä mutta laati referaatin siitä:

36–43: Pranayaman tekniikka
Kuvataan:

iḍā ja piṅgalā -nadien sulkeminen

hidas sisäänhengitys

kumbhaka (pidätys)

hidas uloshengitys

mātṛ‑laskenta (16–64–32)

neljä harjoituskertaa päivässä

asteittainen eteneminen 80 mātṛyn asti

44–46: Nadi-shuddhin merkit
Kun nadit puhdistuvat:

keho kevenee

hehku lisääntyy

ruoansulatusvoima kasvaa

keho laihtuu

joogi välttää ruokaa, joka estää joogaa

50–56: Kevala-kumbhaka* ja sen merkit
Kun kevala-kumbhaka syntyy:

mikään ei ole vaikeaa kolmessa maailmassa

keho hikoilee → hierotaan

keho alkaa täristä

syntyy “sammakkohyppy” (dardurī)

joogi voi liikkua padmāsanassa

lopulta keho nousee maasta (levitaatio)

joogi saa yli-inhimillisiä kykyjä

mutta ei saa näyttää niitä muille

57–62: Kehon muutokset
Joogi:

virtsaa ja ulostaa vähän

nukkuu vähän

ei haise pahalta

tuoksuu hyvältä bindun säilyttämisen vuoksi

välttää seksuaalista aktia, koska se kuluttaa bindua

*(Lisäys) kevala-kumbhaka (pelkkä-pidätys?) tarkoittaa luultavasti samaa kuin yoga-suutran caturthaH praaNaayaamaH [~ tshaturthaf praanaajaamahaa, neljäs praanaajaama], eli hengityksen spontaania lakkaamista pitkähköksi aikaa. Kommentaattori Bhoja-deva muistaakseni selittää sen jotenkin näin: stambha-ruupo gativicchedaH [scil. praaNasya]; siis (hengityksen) pysähtymistä muistuttava(?) liikkeen keskeytyminen, tjsp. 70-luvulla joidenkin TM-harjoittajien hengitys näytti pysähtyvän spontaanisti jopa miltei minuutin ajaksi, jos oikein muistan.