Eli asiat, joita tiedämme vain itse, pimeät tai kirkaat salaisuudet, ovat omassa hallinnassamme niin kauan, kunnes ilmaisemme ne ympäristöön ja ne joutuvat muiden 'syyniin'. Silloin emme enää hallitse sitä, siitä voi tulla itsellemme kaaos, josta ehkä selviämme ja viisastumme (ja moni muukin siinä rinnalla) ja elämä voittaa. Tai hajoamme sen kaaoksen mukana.
Minusta tuossa on ainakin vinha perä.
Hoitotyössä minusta ainakin jokaisen, joka sitä tekee, tulisi tuo ottaa huomioon.
Joskus se myös "hirvittää" tämän kaltaisella foormilla, missä joku avautuu ja ihan kuka vaan, vastaa mitä vaan.
Ihminen melkoisen haavoittuvassa tilassa, jos ilmaisee jotain syvää muille.
En ainakaan itse lähde availemaan varta vasten mitään koskaan muilta, koska minusta silloin vastuu on ihan tavallisella taatelintallaajallakin hyvin suuri...
Mutta toisaalta... :
