Mistähän taas alkaisin? Hmmm... no vaikkapa tästä (väliviivat yhdyssanain hahmottamisen helpottamiseksi, eivät ole peräisin devanaagariitekstistä, jolla sanskritia enimmäkseen kirjoitetaan):
Joogasiddhien* eli (enimmäkseen) "yliluonnollisten" kykyjen (vibhuuti) ohjeet/tekniikat annetaan MaharSi Patañjalin yoga-suutra -opuksen kolmannessa osassa, nimeltä vibhuuti-paada. Perusteekniikka on nimeltään saMyama (suomalaisittain: sañjama/~sajjama, nasaalilla j-äänteellä). Se koostuu ekasta kolmesta suutrasta (trayam ekatra saMyamaH).
Ensimmäinen noista kolmesta männöö näenikkäästi:
desha-bandhash cittasya dhaaraNaa (~deesha-bandhash tshittasja dhaaranaa). Ultrakirjaimellinen käännös voisi olla vaikkapa: paikka-sitominen mielen [on (nimeltään)] dhaaranaa. ChatGPT kääntää näin:
Tiivis suomennos
Dhāraṇā on mielen sitomista yhteen paikkaan.
Hieman täsmällisempi käännös
Dhāraṇā tarkoittaa tietoisuuden rajaamista ja kiinnittämistä määrättyyn kohteeseen tai alueeseen.
Mikä on "desha" ns. joogalentosuutran (aakaasha-gamanam: aakaashaan meno) ekassa puoliskossa:
kaayaakaashayoH saMbandha-saMyamaat...(kaajaakaashajoos sambandha-sajjamaat...)?
Se on melkoisen abstrakti jutska: kehon ja aakaashan ("tyhjyyden"**) suhde!
(Lisäys) Empä aiemmin tullut ajatelleeksi että otsakkeessa on vain a-vokaaleita (sekä lyhyitä, hrasva, että pitkiä, diirgha), lukuunottamatta duaalin genetiivin (saptamii: seitsemäs [taivutusmuoto]) päätettä -yoH ; jos dvandva-tyyppisessä samaasassa on kaksi komponenttia, se taipuu kaksikossa eli duaalissa.
* TM:ssä
Sidhi, yhdellä d-kirjaimella, jotta se voidaan "tavaramerkitä"??
** Vähänkin hiukkasfysiikkaa tuntevat tiennevät että ns. aine koostuu käytännössä 99,99999...-prosenttisesti "ei-mistään"!
