Miekin nyt kirjottelen tänne ku sattu niin hassu tapaus tänään. Kävin hautasmaalla viemässä ystäväni haudalle kynttilän ja aikani siellä palloilin. Lähdin sitten lopulta kävelemään autolle ja tuli tunne pienestä pojasta ja huomio kiinnittyi erääseen hautakiveen. Hautakivi oli vanha, ja siinä oli useampi muistolaatta lumen peitossa. Puhdistelin sitten yhden laatan lumesta ja siinähän olikin noin puolitoista kuisena menehtyneen pojan muistolaatta. Oli tunne niinkuin poika istuisi hautakiven päällä(en tiedä miksi pieni poika, ei kuitenkaan ihan vauva enää)että minäpäs istunkin täällä. Sanoin sitten että istu vaan, mutta älä palelluta varpaitas
En muutakaan keksiny. Sitten lähdin ajelemaan kotiin, kiva tunnelma oli.
Ei oo tällasia ennen ollu, lähinnä kaikenlaisia unia, etiäisiä ja aavistuksia.
Näytä kirjoitukset
