Mää en halua olla enää vahva. Mielellään en ikinä.
Haluan hoivaa, rakkautta, apua, lämpöä, välittämistä, hellyyttä ja hyvyyttä.

Mun täytyy lopettaa tuohon vahvuuteen nojaaminen, oon tehnyt sitä aivan liian paljon. Siitä sairastuu.
Jos vahvuus on vahvuus, niin ei kai se muuten voi ollakaan, mutta tää pitää vaihtaa!

Kirjoitin johonkin näin. Ja tajusin, että tuo on presiis alasolmu  yläsolmu  ihmisen suunta.

Eli kompassi toimii!

Mää katselin koko perheelle tuossa joku aika sitten, kovin  henkistä näyttäisi olevan kaikilla.

Oma a.p on vielä sen syvemmin tulkitsemati, tais  siellä olla jotain positiivisen näköistä työelämään mahdollisesti?

Eli en oo ainoa joka kokee tän näin.
Nurinkurista hommaa 

  peruuttaa väärin päin? 
Siis asiat tuntuvat selviävän ja järjestyvät, ja jos joku meneekin pieleen, niin siitäkin selvitään helpolla, ja se on lopulta vain hyvä juttu?!

Jaaha.

Vilkasin ens vuoden karttoja....itsellä     ,   huone  2 0

Tyttärellä   huone 1    

Poikien kartoilla       ja      , molemmilla   nollassa,   ja  

Poikien karttoja kattoin eka, ja kyllä tupsahti mieleen että mitähän on kaverin kartalla joka joutuu lähtemään
 sotilaallisiin toimenpiteisiin? Oli siellä kaikkea muutakin ikävästi poikittain, kuten vaikka  

Toki   täysi-ikäistyy ja   menee armeijaan anyway.   on hankala tuplahärkä...oon sen koko elämän odottanu että se joutuu armeijaan, joutuu tekemään kuten käsketään.

Tuo etulinjasopimus (siltä se kuulostaa) USA:n kanssa allekirjoitetaan kivasti siihen väliin kun  peruuttaa 

Lunta tupaan, ja kattelet vaan....ei pysty laskemaan tai laittamaan ovea kiinni, niin juuri 

Hemmetin  , pakkoko sen on aina peruuttaa    Tietää yleensä rahan menoa ja turhautumista.

No, toivottavasti ei hirveästi tule härpäkkeitä rattaisiin.
 Ainakin yksi kommunikaatioon...ja nimen omaan aiemmin käytyyn kommunikaatioon liittyvä häppening tulossa torstaina. Liittyy kyllä reissua ja sopimuksiakin.

Hyvää liikennelakkoa meille vaan, toivottavasti pääsevät maaliinsa.

Joo.

On myös tuo fiilis, että muutos ja loikka eteenpäin tulee kyllä, odota vielä ja katsele. Vaikka se ahdistaakin.

Oviaukko on nenän edessä, mutta iso kivi edessä vielä. Se kyllä vierii pois...enkä edes tiedä mitä huoneessa on.

Oltiinkos me Meryem saman ikäisiä? 40 mukissa?

Onnea nikki tyttären tyttärestä 

Kiva nähdä sinua, ja sun ihania tulkintoja

Meryem,
mä samaistun aika lailla tuohon sun kirjoitukseen...just ennen tänne tuloa mietin, että minä se vaan junnaan paikoillani, ympärillä ihmiset edistyvät asioissa, saavuttavat unelmiaan tai sitten jotain ihan muuta...minä junnaan!
Taivaskin tarjoilisi vaikka mitä apuvälineitä vaikka mihin, mutta jönks jönks vaan, mitään ei tapahdu.

Meni se.

Mua hirvittää kaikkein eniten, että näistä siirtolaisista, jotka tulevat pääosin Afrikasta ja Lähi-Idästä, tulee sellainen massa, jota eri tahot voivat käyttää, kuljettaa, tökkiä, torjua ja uhata milloin missäkin, milloin mistäkin syystä. Aiheutuu selkkauksia ja inhimillistä kärsimystä. Tiedä vielä mihin se kumuloituu...keskitysleirejä siellä täällä ihmisille, joita kukaan ei halua 

Jos en ihan väärin muista, niin taisin aloittaa työn varhaisjaossa kun oli tuo  :aspect_con:MC

Tämä!!!

Mä juuri olen saanut silmien aukaisun tähän asiaan.

Mulla taas mikään ei tunnu miltään.
Hyvinkin korostelevia juttuja menossa kartoilla, osuu ja sattuu, mutta...siinähän tulevat ja menevät 

Tai sitten vaan oon niin Neptunuksissani, etten tajua mistään mitään 

Juu, siis tuo    DC mies oli juurikin narsku. Vallankäytössä ei tietenkään ole koskaan mitään hyvää.

Tuo    DC ei kestänyt niin  pitkään, että osaisin sanoa, mistä siinä oli kyse.

  DC on ainakin iloa ja miellyttävyyttä, nautinnollista ja leikkisää energiaa.

Kyllä. Ei sitä voi yleistää, että onnellisen lapsuuden viettäneet saisivat vaivattoman elämän, ja lapsena kompastelleet olisivat tuomittuja koko loppu elämänsä.
Mutta vaikutusta ei voi kiistää, eikä saisi kiistää.
Ihan yhteiskunnallisellakin tasolla tämä tulis huomioida ja hyväksyä paljon paremmin. Kaikki eivät ole samalla lähtöviivalla, vaikka jokaiselle se maali on mahdollista saavuttaa.

Tulee mieleen se kuva porkkanoista. Toisella on komea naatti mutta pieni juuri, ja viereisellä toisin päin.

Menestys voi olla muutakin kuin ulos päin näkyvää. Ja tätä täytyis itsekin osata nyt jo oikeasti arvostaa. Ei sitä kukaan muukaan osaa arvostaa, jos sitä ei tee itse.

Oon kuullut usein, että tää voima myös näkyy musta. Ja sekin on aiheuttanut sitä turhautumista. Mikä voima, miksi mä en osaa käyttää sitä kuten kuuluis?
Mutta oon ollu niin väärässä. Verrannut muihin, vaikka mulla on ihan uniikki oma matkani, kuten kaikilla.


Aika kannatteleva ajatus tuo elämäntalo vahvassa palatsissa