Juu on, ihan parasta kevät meininkiä 
Mun lempi vuodenaika on just tämä huhti-touko, aivan vain fiiliksen takia.

Mä en omalla kohdalla ihan vielä näe pimennyksiä...taitavat olla liian lähellä.

Pimennyspäivänä tosin oli kumma kohtaaminen, mystinen velho tuli vastaan kesken työpäivän, sanoi mm. että en saa pitää kynttilääni enää vakan alla (henkimaailman asioissa) ja mun täytyy alkaa uskoa että ansaitsen, ja vaikka mitä. Energia oli kaikkein jännin juttu siinä kohtaamisessa.

Eiköhän tuo selviä aikanaan, mitä toivat, näkyvää vai näkymätöntä.

Eikun hei! Mä irtisanouduin yhdestä duunista! Tosin, koska  pakittaa, en ole onnistunut vielä keskustelemaan esimiehen kanssa asiasta 

Kiitos nikki pohdinnasta.

Mä en edellenkään oikein osaa...tai pysty sanomaan tästä oikein mitään.

Sanaton.

Suomihan ON kiusaajien maa, jossa heikompaa saa, ja jopa kuuluu sortaa...katsotaan nyt vaikka sisällissotaa, tämän päivän asenteita tai politiikkaa.

Karma jota kannamme, sukupolvelta toiselle jää..kö?
Koska saavutetaan lakipiste? Joskushan se on kovakalloisimmankin opittava?

Jostain blogista luin, että joku hehkutti  yhtymää erityisen onnen aikana.

Näinköhän vaan?

Mä luulisin sen olevan silkkaa kaaosta, jossa kuitenkin pystyy luovimaan jos on joustava, ei takerru mihinkään ja kykenee tekemään suht nopeita liikkeitä. Onnekkuus koskee lähinnä ehkä sitä, että pärjäät hienosti kaiken eteentulevan keskellä...tai ei käy sitä pahinta, mihin mahkut olis

Mulla tämä pari nousulla, 41 v. kokemuksella arvelen.

Edellinen pakittava  toi vain
 sujuvuutta...toivottavasti tämäkin 

Avioliitto 
Mun ei ehkä tarvi sanoa mitään muuta siitä, kuin että oon hyvin    näissä asioissa,    , DC  ja mitä kaikkea.
     ?

  kyllä uskoo ikuiseen rakkauteen, mutta ei avioliittoon.

Mun näkemys parisuhteista on muutenkin hyvin...no, uniikki 

     MC
Viime vuoden  paluulla...

Taisin keksiä mitä se toi.

Minä olin strateginen.
Sitähän se. Toimin työkuvioiden suhteen suunnitellusti, tein täys käännöksen, ja nyt ei tarvitse pelätä, vaikka kaikilta viedään kaikki. Ainoa uhka on burnoutti.

Hevospeleihin palaaminen olis kova juttu.
Mulla on alan ammatti ja osaisin kouluttaa niitä, ai että kun tulis hyvin, ja ennenkaikkea kivasti toimeen 

Minä oon miettiny että onko    myös cyperhyökkäyksiä, sähköistä ja tietoteknistä sotaa? Näitähän nyt on tuntunut jatkuvasti olevan siellä täällä.

Luonteensa peilaa ja kohtaa vissiin itse kukin nyt joka puolella, sitä on todella ilmassa!

Itse komentelen esimiehiäni, taistelen teinien oikeuksista taistelemalla opetussuunitelmaa vastaan, ja mulla ei ole enää jarruja ollenkaan!
Härtsyygeli, kontrolloimatta kusessa ihan just 

Hieno kuulla, että juttu on kääntynyt positiiviseksi 

Pidä astiakaappi kuitenkin mielessä, jos vaikka tulee tarve 

Hyvää matkaa, mihin ikinä oletkaan menossa, ja kertoile kuulumisia joskus 

Enhän minä tiedä sen paremmin kuin sinäkään, onko se totta vai ei.

Mutta sun tunteet varmastikin ovat täysin totta, ja tulevat tätä kautta käsittelyyn.
Se on hieno ja tärkeä asia  

Koita muistaa, että hän on koko ajan osa sinua, oli missä vain  

Ja jos ajatukset pyörivät hänessä ahdistavan pakkomielteisesti, niin ala aina hänen tullessa ajatuksiisi miettiä jotain tylsää ja turvallista...vaikkapa sitä, minkälaisia astioita sinulla on kaapissa? Minkä värisiä? Mihin tarkoitukseen? Missä järjestyksessä?
Jos pystyt pitämään ajatukset siinä, aivosi oppivat ettei sitä ensin ajattelemaasi asiaa ole ollenkaan syytä ajatella, aivan samanlainen juttu, kuin astiat kaapissa  

Tsemppiä.

Ehkä hän on tulossa takaisin elämääsi?
Rai sitten lähtenyt tuonpuoleiseen...
Oikeastaan se on sinulle yjsi ja sama asia...olette aina yhtä, joka hetki, kaikkialla 

Rauhoitu. Elä omaa elämääsi ja koita olla hukkumatta tähän juttuun.
Kaikki selviää aikanaan...ja vaikka ei selviäkään, niin tasaantuu ainakin.

Aivan varmaa on se, että sinä tulet oppimaan jotain tärkeää.
Rohkeasti matkaan, mieli avoimena, ei ole mitään hätää...olet tässä ja nyt ja hän on aina kanssasi 

Ohhoh, yllätyshäät  
Nehän ovat tietenkin...no, yllättävät  
Onnea vain kovasti.

Minä muistan myös katsoneeni jonkun elokuvan, jossa maamiinoja poistettiin...hyi.
Ja tulee mieleen joku Rambo tms. jossa niitä oli myös.
Minä sinisilmä luulin että kansainväliset sopimukset olisivat ne jo tähän mennessä kieltäneet...tai no, vaikka olisivatkin, niin eihän Venäjä sellaisista piittaisi.

Vaikka Venäjä on iso mörkö, niin ei se pehmonalle ole NATO:kaan, siihenkin on syytä suhtautua epäilevästi....ja varsinkin, jos Trumpista tulee presidentti   Kahdesta pahasta pienempi...tai ainakin kaukaisempi se vain on.

Juu, samaa mieltä...mikään ei toimi, kaikki on mätää ja kietoutunut sakeaan byrokratiaverkostoon...ei se auta kuin polttaa ja rakentaa uudelleen koko systeemi. Miten se sitten tapahtuu...jää nähtäväksi.

Muoks*
Ohhoh.

Mulla on  21 ja 23  ja  1  ....
Selittänee tätä, kun transiitteja katselee...
Mutta mä oon nyt saanu yhteydenottoja vanhoilta ystäviltä, ja soitin itse yhdelle...ainoa perheen ulkopuolinen ihminen, joka on kestäny mua jo vuodesta 11. Ystävyys itseasiassa alkoi tällä forumilla 
Hänen kanssaan puhuttuani tajusin, miten hyvää tekee puhua samalla aaltopituudella olevan ystävän kanssa! Mulla on ystäviä aivan liian vähän....ja se johtuu mun suorasta suusta. Yks toisensa jälkeen hyvänäkin pitämäni ystävä on ghostannu mut vuosien varrella tosta noin vain, kun olen möläyttänyt jotain. Ei yritystä keskustella, pois vain mitään sanomatta.
En ollut edes tajunnut kantavani tuotakin kipua!

En koskaan tarkoita pahaa, päin vastoin, mutta puhun aivan liian suoraan, terävästi ja syvälle.

Viisaus, arvaamattomuus, vahvuus ja suoruus kuulemma pelottaa, sanoi yksi. Siksi ghostaus ilmeisesti.

Hrrr.
NATO aiheuttaa kylmiä väreitä. Aina.

Kah, oisko edesmenneellä rakkaalla ollu antaa sulle jotain pureskeltavaa, jota et ole vielä pureskellut?
Tiiäppä.

No, mun kohdalla se on lähinnä, että mistä en haluaisi sanoa suoria sanoja 
Tai että pitää olla sanomatta niitä suoria sanoja. Jos kaiken sanoisin kuten mielin tai näen, niin hopsansaa, missähän sitä oltaisiin?
Ihan oon ikäni harjotellu, että tulis vähän maisteltua ensin, ennenkö sanoo...miettiä mitä sillä sanomisella voi saavuttaa, vai onko parempi olla hiljaa?
Jos oikeasti haluan, niin yleensä sanon, että ei mulla ole hirveästi sellaisia asioita, joista haluaisin sanoa, menny jo 

Mutta jos nyt jotain niin töihin liittyvää tasa-arvoista kohtelua, naisilta ei kysytty ja setämiehet teki, kuten parhaaksi katsoivat, ja nyt on homma hankala hoitaa...siitä sanon, jos sen puntaroin tarpeeksi painavaksi asiaksi esimiehelle viedä.

Niistä kuivista silmistä....
NATO on ainakin tässä jossain kohtaa Norjassa harjoitellut silputuspommien käyttöä...tarkoitus häiritä tutkaa ilmeisesti.

Alumiinia, lasikuitua, metallia yms. hippusina ilmaan...halkaisija voi olla satoja kilometrejä.

En tiiä, mutta että oisko?

Joo, makeaa, ja  huone 5 ap.


 

Mikään ei kyllä ole niin kaunista ja herkkää kuin nukkuva lapsi 

Toivotin myös aamulla miespuoliselle työkaverille hyvää naistenpäivää...ihan tieten, onhan tuo miestenkin onneksi!
Ja voi olla, että tykkään vähäsen hämmentää 

Sain myös kukkakimpun. Ulkolainen vanhempi herrasmies osti niitä ison kasan ja jakeli naisille lentosuukkojen kera.
Enkä edes hakannut kukkia mössöksi, tai pitänyt miehelle saarnaa naistenpäivästä 
Olihan se aika hurmaavaa, kyllä ärmätti joutui myöntymään