Tämän kaltainen? Silmä

[edit] Paitsi värit just toisinpäin [/edit]

Olisko tolla kuumerkillä oinaassa jotain tekemistä unen kanssa?

Täällä myös mutta eipä tuo tunnu niin ihmeellisesti vaikuttavan, eniten kait siihen vaikuttaa silti se, miten osaa rentoutua ja päästää irti päivän tapahtumista, sekä keskittyä vain projisoitumaan astraaliin. Joskin en kiellä sitäkään, että usein "nukahdan" itse helposti

Mitä auroihin tulee, se on ihan kiva kyky, mutta sen pidemmälle siitä ei hyötyä ole, mikäli ei tiedä mitä niillä väreillä on merkitystä. Pidemmälle kun etenee, ne värit ikään kuin alkavat itse "puhua" tai väreillä tiettyjä tunteita ja "sanoja", jotka sitten enemmän merkitsevät. Auran näkemiseen olennaista on juuri se "ohi katsominen", koska usein mieli alkaa vaikuttamaan mitä enemmän johonkin yritämme "keskittyä". Itsessään tuo otsan keskellä oleva kipu ei välttämättä ajna-chakraan liity, mutta voi olla osa sen puhdistumista kylläkin. Usein säryt tiettyjen chakrojen kohdalla kertovat ainoastaan ko. paikan epäharmoniasta, ja polariteettien välisistä epätasapainoista. Selvänäköisyys liittyy enemmän ying-puolelle ajnassa, kun taas telepatia yang-puolelle. Muista "palkita" itsesi hyvistä saavutuksista joita henkisellä polullasi saavutat, ja näin niistä voi jatkossa tulla helpommin saavutettavia asioita. Joka puolella alkaa olla hieman tietoa kaikesta henkisyydestä, mutta aniharvoin ne tiedot joita näkee, on täysin vedenpitävästi tosia. Usein, ne ovat jonkun kirjoittamia, joka ei tiedä asioista paljoakaan, mutta haluaa jakaa omia kokemuksiaan (usein hyvin egoistisia ja jopa demonisia, jotka ovat enemmän vaarallisia kuin hyödyllisiä). On tietysti hyvä, jos on "Spiritual Discernment"iä sen verran, että tietää mikä on totta ja mitä uskoa, mutta muutoin suosittelen hakeutumaan johonkin koulukuntaan, joka osaa neuvoa, mitä tarvitset aidosti, ja mihin suuntaan kannattaisi mennä. Jos kyseessä on aito koulukunta, jota opastaa vielä elossa oleva henkinen mestari/guru, silloin on joku, jolla on jo suora yhteys Jumalaan, joka tietää varmasti mikä on oikein.

Aurojen väreistä vielä sen verran, että jos niistä kirlian valokuvista edes osa pitäisi paikkaansa, maailma olisi täynnä valaistuneita ihmisiä, eikä tätä "tasoa" enää ehkä olisi edes olemassa. Sun tapauksessasi tämä keltainen väri voisi tarkoittaa montaakin asiaa, mutta en tiedä miten värit juuri sinun kohdallasi "fyysisellä tasolla" manifestoituvat, joten en kommentoi sen enempää. Astraalitasolla taas värit ovat aivan eri juttu, ja siellä kaikki värit merkitsevät samaa asiaa.

Hauskoja oppimisen hetkiä oman itsesi tutkimisessa  

Mitä pidemmälle omalla henkisellä polullani menen, sen helpommin ymmärrän, että mielen"hallinta" on kaikkein tärkeintä kaikessa. Ettei anna sen egon puhua mitään omasta puolestaan, vaan että pystyy hiljentämään mielen liikkeet, jolloin Jumalan äänen alkaa kuulla. Tämä vaikuttaa kaikkeen, meditoimiseen, nukkumiseen, ja itse asiassa jokapäiväiseen elämäänkin, jos osaat välillä olla hiljaa ja kuunnella ääniä sisälläsi, oivallat juuri mitä milloinkin kuuluu tehdä. Vaikeaa? Ei suinkaan, se on helpoin mahdollinen juttu, mutta sinne päästäksesi on ensin oivallettava paljon muuta

Rakas pieni, koita jaksaa surusi keskellä. Toivon, että seuraava teksti saa sinut näkemään asiat korkeammasta perspektiivistä. Vaikka sillä hetkellä, kun kaikki suru meidät valtaa, emme koskaan näe mitään, mitä meille aidosti tarjotaan, tiedän kokemuksesta kun koko muu perhe on kuollut ympäriltäni tähän ikään mennessä. Vaikeaa on aina, mutta tarkoituksellisesti meille annetaan jatkuvasti haasteita ja mahdollisuuksia, emmehän muuten koskaan kehittyisi eteenpäin elämässämme. Esimerkiksi, jos oma perheeni ei olisi kuollut, en hyvin suurella todennäköisyydellä olisi tällä henkisellä polulla, jota nyt käyn läpi. Jokainen tapahtuma on ajanut minut siihen pisteeseen, että olen löytänyt elämäni parhaimman ja tärkeimmän asian, sekä tunnen lopulta kuuluvani edes johonkin. Sikäli mikäli uskot johonkin korkeampaan voimaan joka ohjaa meitä, niin muista aina, se mitä toivot varsin ponnekkaasti annetaan sinulle (without a doubt), mutta ole hyvin varovainen mitä toivot, koska se toteutuu varmasti. Esimerkiksi jos toivot muutosta elämääsi, niin älä ihmettele jos ihmisiä ympäriltäsi häviää ja/tai kuolee. Jos toivot enemmän rakkautta, älä ihmettele jos lähimmäinen ihmisesi jättää sinut (koska, jos hän ei pysty enemmän kanavoimaan rakkautta elämääsi, silloin hänen on poistuttava jonkun uuden tieltä). JNE.

Voi kuulostaa rankalta, mutta me saamme juuri sitä mitä haluamme. Jumalan rakkaus on rajaton, hän ainoastaan haluaa, että opimme kuulemaan vain sen millä on aidosti meille merkitystä. Onneemme emme tarvitse mitään ulkopuolista tekijää, vain ja ainoastaan että olemme itsemme kanssa hyvin onnellisia ja tyytyväisiä. Tilanteessasi auttaa parhaiten rukoilu, jos et koskaan sitä ole tehnyt, älä pelkää niin tehdä. Se ei ole mitään uskovaisille tarkoitettua, en muuten sitä itsekään tekisi. Muista myös rukouksissasi, että se mitä toivot, sen varmasti saat. Ei ikinä sillä tavoin kuin itse haluamme, mutta siten miten Jumala näkee sen parhaimmaksi. Aloita jokin uusi harrastus, mene joogaan tms. älä jää paikoillesi suremaan, koska se mitä oli 2 sekuntia sitten, ei ole enää ikinä uudestaan samalla tavalla. Et voi saada mennyttä takaisin, koska siitä hetkestä ei ole enää mitään opittavaa. Saattoi hyvinkin olla, että tällä miehellä ei olisi ollut tarjota sinulle enää muuta, ja uskon että ansaitset jotain paljon parempaa, mikäli hän ei sitä itse tajua sinulle tarjota. Luultavasti satutat vain itseäsi enemmän, jos satut hänet takaisin elämääsi "saamaan".

Voimia kovasti, ja jaksamista, tiedän että ajat ovat rankat, koska suuren suuria muutoksia on tulossa, niin meitä testataan niin paljon kuin suinkin mahdollista, ja vain vahvat jatkavat.

Parasta mitä sä voit itsesi (siis sielun) kannalta tehdä, on se, että muutat ajattelutapasi täysin. Eli, kun tuntuu, että kaikki menee huonosti, yrität katsoa ns. "ulkopuolisen todistajan silmin" mitä siinä tapahtuu aidosti. Kaikilla asioilla on merkityksensä, ja sielun kannalta katsottuna, ei ole olemassa mitään sellaista kuin kärsimys, vaan jokainen asia opettaa jotakin ja aina ne kärsimykset liittyvät mieleemme sekä egoomme. Jos jokin asia tuntuu erityisen pahalta, yritä katsoa sitä siten, että mitä tunteita se sinussa herättää aidosti, koetko samankaltaisuutta ts. peilautumista omiin tunteisiisi vai mistä se kärsimystunne johtuu. Kun tulet erittäin tietoiseksi tästä tuntemuksesta, pystyt katsomaan sitä ulkopuolelta ja sen jälkeen pystyt laskemaan siitä irti. Yritä nähdä jokaisessa asiassa positiivinen puoli, ei ole olemassa mitään pahaa kun asian vain oivaltaa siten. Aina sanotaan että maailma on täynnä pahaa jne, mutta todellisuudessa sekin on vain mielen ja egon harhaa. Jokainen ihminen, olipa sitten kyseessä raajaton puhe ja liikuntakyvytön yksilö, tai täydellisessä (urheilullisessa) sielun ja ruumiin voimissa oleva yksilö, on meille jollain tavalla malli ja peilaus siitä, mistä meidän pitäisi olla kiitollisia = Jumalasta. Ei ole olemassa mitään suurempaa rakkautta.

Voimia kevääseen, se on varmasti loistava 

Itse olin hetken kanssa, ja välillä oli paljon karmaa, mutta lopulta karman palettua (onko tää ees oikee suomenkielen sana ) loppuun, suhde päättyi. Näinhän se on jokaisen kohdalla, jos suhteella ei tämän inkarnaation kannalta ole enempää merkitystä, kuin esim. opastaa tietty ihminen oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, ei se myöskään kestä, vaikka vetovoima olisi miten kova. Omalla kohdallani tämä on tarkoittanut mm. sitä, että ihmiset ovat kuolleet kun ne ovat päässeet tiettyyn pisteeseen elämässään jne. Eli, riippumatta siitä mitkä kuviot kartoillanne ovat, jos rakkaus on olemassa, suhteella on merkitystä, eli anna palaa beibe koko sydämelläsi 

En jaksanut lukea koko ketjua läpite, sori vaan, mut vastaanpa silti Tämä sielunkumppani, mitä niin moni nykyään tuntuu etsivän, on hyvinkin aidosti olemassa, ja niitä usein on monta. Sielunkumppaneihin liittyy aina aiempi jäänyt karma, joka on jollain tavalla mahdollista joko polttaa pois, tai ainakin sielun jotain yrittää siitä oppia. Usein ne ihmiset, joihin tunnemme eniten vetoa, ovat niitä joiden sieluja olemme kaltoin kohdelleet, tai joiden kanssa on jotain jäänyt kokematta. Jokaisella sielulla on tietty oppimismäärä omassa elinkaaressaan ennen lopullista vapautumista, ja kunnes nämä kaikki on käyty läpi, palaamme uudelleen ja uudelleen tähän maailmaan, ja moniin muihin.

Jumalan rakkaus on rajatonta, ja täten myöskin sielun (joka siis on palanen Jumalaa, joka asustaa sisällämme). Näin ollen meidän täytyisi hiljalleen oppia, että kaikki se rakkaus mitä saamme osaksemme on merkityksellistä, ja vaikka se miten egoa vastustavalta ajatukselta kuulostaakin, niin jokainen on merkityksellinen ihminen omaan elämääsi, kun siihen osaat suhtautua oikein. Sielunkumppania ei siis ole olemassa vain yhtä kappaletta, vaan periaatteessa jokainen ihminen johon törmäät (mitä lähemmässä kontaktissa, sen parempi) on sielunkumppanisi, ja mitä avoimemmin tähän osaat suhtautua, sen varmemmin pääset tästä aiheutetusta karmasta eroon ja kehityt henkisesti omalla sarallasi.

Vastaankin vielä lopuksi alkuperäiselle kirjoittajalle sekä ensimmäiseen viestiin: Vaikka tunnet, että olet vaikea tapaus juuri nyt, luultavasti silloin kun tapaat sen, jonka kanssa sulle on jäänyt karmaa, tulee sinusta hänen silmissään helppo, tai voi jopa olla että olet silti hänenkin silmissään vaikea, mutta hän vain tietää miten käsitellä sinua. Näin ollen, ei kannata hylätä ketään ihmistä omasta elämästään, vaan antaa jokaiselle mahdollisuus, koska mitä enemmän avaudumme itse rakkauden kokemukselle, Jumalalle, sitä enemmän saamme sitä itse. Itse en myöskään tunne-elämältäni ole se mikään kaikkein helpoin ( ), ja siksi usein tulta vedänkin puoleeni (mm. äiti ja isoveli sekä nykyinen ihana rakastettuni ). Se, missä ja milloin seuraavan henkilön tapaat, ei ole meidän ymmärryskykymme käsitettävissä, joten eläkäämme vain tätä hetkeä täysin ja antakaamme rakkautta jokaiselle ihmiselle niin paljon kuin suinkin pystymme (tätä voi harjoittaa vaikkapa julkisissa kulkuvälineissä flirtin yms. muodossa, se saa jokaisen ihmisen tuntemaan olemassaolonsa tärkeäksi).

Kivat keskustelut Illuminatista vai luinkos mä väärin topicin?

Ainoa suuri ongelma tuossa "kirjasto-oppimisessa" on se, että mitään käytännönkokemusta sä et sitä kautta saa. Kirjaviisaita maailma on täynnä, mutta kukaan niistä valitettavasti ei osaa hyödyntää oppimaansa juuri mitenkään. Tekstissäsi on pointtia, mutta aniharvalle se valitettavasti nykytietoisuudella on mahdollista, saat olla onnellinen asemastasi. Kuten sanottua, ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tietä lopulliseen yhtymiseen Jumalan sydämeen. Egosta puhuessasi kaikkein olennaisinta on muistaa, että suurin ego on spiritual-ego, joka ei jätä sijaa sille että "minun oppejani ei hyväksytä", eli omalla kohdallasi kannattaa olla hyvin tarkkana ettet lipsahda vain sille polulle, sieltä nimittäin paluu takaisin on lähes mahdotonta. Ymmärrys Jumalasta on vasta lähtökohta elämälle, sen jälkeen koko elämä alkaa kuin uudestaan, kaikki aiemmin opittu menettää merkityksensä.

Ei yksikään henkinen polku ole mittatilauskenkä, se vain tarjoaa suuntaviivat siihen mihin on jokaisella (ihmisellä) potentiaaliset mahdollisuudet, käytännön oppiminen jätetään jokaisen omalle vastuulle täysin niillä tavoilla jotka ko. henkilölle sopivat. Sydämen (anahatan) ja sahasraran välillä on suora yhteys joka mahdollistaa tämän "aivosolun/-t" josta puhut. En usko että sinunkaan tapauksessasi yksin meneminen on ainoa vaihtoehto, se on mahdollisuus, mutta ei ainoa vaihtoehto.

Se ainoastaan oikeissa henkisissä poluissa onkin erona juuri noihin wannabe-lahkoihin on se, että ne eivät koskaan väitä olevansa ainoita oikeita, vaan tarjoavat eväät kokeiluun ja jos homma toimii sulle, niin se on just se oikea silloin. Yksin menemisessä on se ongelma, että jos et aidosti ole siihen valmis, niin se on tosi haastava polku kun ei ole ketään keltä kysyä jos tulee eteen haasteita; useimmat lankeavat näissä kohtaa, ja palaavat "normaalielämäänsä". Se on hienoa, jos on todella "munaa" mennä omaa polkuaan, mutta se ei ainakaan ole se helpoin vaihtoehto, enkä sitä hyvin helposti kenellekkään suosittele. Vain harvat ovat valmiiksi niin paljon tietoisia Jumalasta sisällään, että pystyvät sitä jatkuvasti kuuntelemaan ja toimimaan sen mukaisesti.

No ekaks varmaan kantsii miettiä ja kuunnella omaa sisintään, mitä se kaipaa. Toisekseen, sitten tietenkin sopivat hakusanat ja oma kaupunki ovat seuraava askel (paitsi tietty jos asustaa keskellä metsää, niin sitten vähän hankalempi). Turhat filtterit kantsii tietty kans ottaa omasta päästä poikkeen, ja kokeilla rohkeasti piittaamatta muiden asenteista ja käytöksestä. Voin mä jotain vinkata, mut luulen et julkinen mainonta ei täälläkään ole sallittua, joten YV:tä voi laitella mikäli enempi kiinnostaa, sekä tietty jotain perusteluita on kiva kuulla

Sen sijaan, että sä yksikses yrität jotain ymmärtää itsestäs, kantsisko oikeesti hakeutuu johonkin sellaiseen henkiseen koulukuntaan joka osais vähän opastaa sua paremmin?

..että ei sieltä ole kukaan tullut takasin kertomaan..

Eikö tosiaan?
Fox 8 News

Kait sä kuitenkin sen ymmärrät, että alkoholia juodessasi olet kaikkien maailman ihmisten kanssa samaan aikaan resonanssissa jotka myös juovat, ja täten kaikki ne tietoisuuden tilat (siis todella alhaiset sellaiset) tulevat todella paljon helpommin omaan sisäiseen universumiisi. Tästä johtopäätöksenä voitaneen vetää vielä lisäksi rikkaan rokaksi, että alkoholi alunperin todellakin tarkoitettiin vain jumalten juomaksi, ja hyvin harva sitä voi nauttia päätymättä resonanssiin satanististen voimapiirien kanssa, eli suosittelen hyvin varovasti etenemään sen vaikutuksen alaisena, mikäli jotain omaa kokemusta ja näkemystä aiot esille tuoda.