Joo.
Toista kotimaista täytyy vaalia, tottakai.

Entäs sinä?

Ei miulla mitään asiaa ole, kunhan tulin toteamaan että on se hyvä että etten yritäkkään skeptikoille mitään markkinoida, jos muutama värikäs vaate saa aikaan moisen hörhöleiman.

miksi ihmeessä sillä Kaijalla oli niin hihhulit vaatevalinnat Ihan vain niiden skeptikkojen silmillä katsoen... "Hipit hilijaa" kuten Lipponen sanoo Itse Valtiaissa.

 
Nimimerkillä oranssi, vihreä ja lila mekko päällä. Erehdyttävästi muistuttaen Senegalin lippua aika-ajoin.

Hallitseva planeetta on siis mielestäni askendantin hallitseva planeetta. En tiedä, onko tuolla merkillä sinänsä merkitystä?!

Omalla kartalla  Hallitsija siis 
  löytyy yhtymästä  iin ja  iin  merkistä, mutta  n huoneesta.
Eli onko se hallitseva planeetta nyt  tuon nousu : an vai  : än kautta...?

Siinä kuvitelmassa että nousun mukaan, mutta korjatkaa toki.

Pitkälle samoilla linjoilla nikin kanssa. Henkinen kasvu voisi olla myös tiedostamista, tai tietoiseksi tulemista. Tunteistaan, käytöksestään, itsestään, haasteistaan jne. Ei siis välttämättä mitään vain luostarissa opittavaa, vaan ihan arjessakin ilmenevää tietoisuuden syvenemistä.

Antaa kuulua vaan.

Miulle taasen tuo  maailma on oikein kotoisa. Ja epäilemättä vielä niitä ikäviä puoliakin on kertynyt kiitettävästi: Saamattomuus, itsepetos, päämäärätön häröily, addiktiot, vellominen....
Onhan noita. Indiima kyseli niitä positiivisia näkökulmia tuohon  laatuun, joten voin yrittää:
Voima. Aivan valtava voima. Vesimassojen voima.
Syvyys. Pohjaa ei näy, mutta jostain ne kuplat tulevat...
Unohdus. On vain osa suurempaa kokonaisuutta. Molekyyli kiinni toisessa samanlaisessa ja samanlaisessa, kellumassa. ERITTÄIN lohdullista.

Salaisuudet menee kyllä miunkin puolesta ihan  piikkiin,
mutta tuo  on kieltämättä kiehtova. Varmasti sillä on kääntöpuolensa, mutta täytyypä todeta että parhaat asiat elämässäni ovat jollaintavalla  heiniä.

Edes joulupukki  ei pääse samalle lähtöviivalle puhuttaessa elämän sisällöstä, luomisvoimasta ja rakkaudesta.
Konkreettisesti tuo  edustaa alitajuntaa. Ja oi, se maailma on rakas.

^Onhan siinä vieressä aika erilaiset merkit, noille sisäplaneetoille...

Ja kuitenkaan  ei ole se kaikista karuin tyyppi. Välttämättä. Edes  ei pehmennä tuntemaani  ihmistä. Tosin hällä myös 

Tyttö myös  ja 
Pienestä iästään huolimatta tuntuu ymmärtävän säästämisen päälle. Jakaa auliisti myös omastaan, mutta vain silloin kun aloite lähtee puhtaasti hänestä itsestään.

Pedagogiset suuntaukset, joissa on oma kantava voima ja sisältö puhuttelevat. Montessorista mieleen on jäänyt materiaalin/oppimisvälineiden merkitys. Näiden pohtiminen on suorastaan intohimo.

asteikolla 4-10, kuinka hörhö olet?

[itsetietoisuus]

^^ Olen kuullut muutamien    12. huoneessa ihmisten kertomuksia tuosta sijainnista. Vähältäpiti tilanteita, joista ovat kuin ihmeen kaupalla selvinneet. Kummallisia onnenkantamoisia tilanteissa, joissa yleensä ei ole vaihtoehtoja. Onnettomuuksilta välttymistä, mutta toisaalta myös hyvin rikasta sisäistä elämää ja kiinnostusta elämän näkymätöntä puolta kohtaan...
  taas jalostaa missä ikinä onkaan. Saattaa erakoittaa tuolla 12 huoneessa. Voi teettää töitä elämän alkupuolella, mutta myöhemmin jalostuu voimavaraksi. Vastoinkäymisten ansiosta, tottakai. Aika erilainen teema tietysti näillä. Toinen laajentaa, toinen rajaa.

Hyvin Jupiternikkona tuosta onnesta sen verran että Hannu Hanhi en ole, mutta tiukoissa paikoissa yleensä selviän kuin ihmeen kaupalla. Niin ja kyky tarkastella jotain asiaa itsessään ikäänkuin ulkopuolelta, itsetietoisuus, on yllättävän luontevaa, ja jostain syystä yhdistän sen juuri tuohon  -laatuun.

Koska ihmiskunta kulkee vasta nyt kohti korkeampaa minätietoutta. Tahto ei ole vapaa.

Mitä rooleja sinulla on?

Miulla  on yhtymässä    omassa huoneessaan, eli ysissä, sekä    ja 


Omaan Jupitermaiseen tapaansa... :

^ Vaippoja, siteitä, leivinpapereita, tiskirättejä, kauppakasseja, suodatinpusseja, nenäliinoja. You name it. Miksei ihmissuhteitakin.

En käytä vaihtoehtohoitoja säännöllisesti. Onko akupunktio vaihtoehtohoitoa? Jos on niin sitten kait epäsäännöllisen säännöllisesti kyllä.


Mitä ajattelet kivusta?

Löysin vintiltä upean retrokankaan. Ilmeisesti 60 -luvulta. Todennäköisesti Tampellaa. Isoja päivänkakkaroita kuosissa. Väreinä vihreä, oranssi ja valkoinen.
Annoin sille uuden elämän ja tein tytölle hameen. Vetskari takana ja vyötärökaitale sekä kellottava helma.
Aika ihku siitä tuli.


Kestoiletko?

Selviän ilmeisesti massiivisella  ja  painotuksella.
Mitä näitä märehtimään. 


Mitä epäedullista aspektia tai kuviota sinä syytät vastoinkäymisistä?

http://www.brandos.fi/el-naturalista/iggdrasil-nw097-pgrain-black/a17891


Punkkua vai valkkaria?