Sain oinaan ja härän (vaihtamalla yhtä vastausta josta molemmat kävivät) ja olen    .

[12. huone]

12. huone 
 
  
  

10.huone
   

Oinas-miehistä omalla kohdallani sen verran, että ex-avomies oli Oinas ja toimi tosi hyvin kaveripohjalla, mutta se siitä sitten.

Sama on muuten Jellonissa: tulen tosi hyvin toimeen Leijonien kanssa, mutta sitten siellä yksityispuolella sänkykamarissa ei toimi...

Siinä asiassa parhaat ovat -yllätys yllätys -  ja 

Minulla on ihan samat kokemukset niin Leijonasta kuin Oinaksestakin. Minulla ja kun sinullakin on  ja    niin luulisi, että samoja mieltymyksiä olisi, mutta minä en kyllä kalojen kanssa ole koskaan tullut kovin hyvin toimeen, eikä kaurismiehiä oikein ole osunut kohdalle. Sen sijaan tosiaan rapu-miehet viehättävät, kenties juuri tuon    takia. 

En kyllä näe auroja, vaikka kuinka haluaisinkin. Olen yrittänyt opetella, mutta nyt se on vähän jäänyt. Kerran tuijottelin käsiäni ja olin näkeväni niissä sellaista mintunvihreää (olen joskus kuullut, että aurassani olisi tuollaista sävyä muutenkin), mutta en tiedä onko se vain sellaista "perussumua", jota syntyy kun silmät väsyvät vai oliko se tosiaan aurani väri.

Minusta silti tuntuu, että aistin ihmisissä kyllä intuitiolla jotain värähtelyjä ja vastaavia. Joskus kuvailen ihmisten antamia väristyksiä/värähtelyjä väreinä ja tunnetiloina. Joillain ihmisillä on tosiaan todella "raskas ympäristö" ja heidän lähellää on raskas olla. Samoin joidenkin ihmisten lähettämät värähtelyt ovat todella pieniä, suorastaan anteeksipyytäviä, joilllain lähtee vaikuttavia, joillain miellyttäviä "väristyksiä". Vaikea selittää.

Minua niin kovasti kiinnostaisi tietää mitähän loppuvuosi tuo tullessaan, mutta en oikein vielä ymmärrä näistä ennustamisista juuri mitään. Kovasti koetan opetella, mutta ei se niin helppoa ole. Pitäisi varmaan käydä joku kurssi näihin liittyen, että ymmärtäisi jotain. Tarpeeksi vaikeaa jo pelkkä luonteen miettiminen kartan perusteella, puhumattakaan näistä ennustamisista. 

Olen tosiaan syntynyt 4.1.1988 klo 12.07, Turku - Vheid. Kovin yksiäistä on tosiaan nyt, miesrintamalla on sekavaa eikä mitään vakavaa oikein löydy. Olisi kiva jos jotain pienen pientä tulkinnan jyväistä saisi irti.

[Vaaka]

Tässä vähän vielä pohdintaa...

Vaaka on liian tasapainoinen minulle, liian "me"-ihminen, kuten joku täällä jo mainitsikin. Tällä hetkellä minulla on jotain viritystä          kanssa ja eipä tästä taida mitään pidempää juttua tulla. Voiko laiskempaa ihmistä olla olemassa?  Koko ajan saa olla paapomassa ja hoivaamassa - no sehän sopii omalle    , mutta kyllä tuo itsenäinen ja oma-aloitteellisuutta ja yrittämistä ja ponnistelemista tukeva    kyllästyy pidemmän päälle tuollaiseen laiskotteluun ja paapomiseen! Miestä on kiva paapoa ja helliä, mutta silti pitää löytyä oma-aloitteisuutta.
Kalat tuntuvat olevan ihan liian persoja tupakalle, alkoholille ja huumeille.  En halua yleistää, mutta näin kaikkien tapaamieni kalojen kanssa. Ovat myös ihan omassa maailmassaan, joten sellainen ei ehkä ihan sovi maanläheiselle merkkirivistölleni.
Kauris - mies mahtaisi olla liiankin samanlainen. Veikkaan, että tulisi paljon riitoja ja voisi olla, että kaurismiehen sulkeutuneisuus ja "harmaus" saattaisi kyllästyttää (usein tuntemani kaurismiehet eivät tosiaankaan tee haloota itsestään) ja ovat liiankin itsenäisiä, niin tämä    ei pääse ihan valloilleen...
Leijonat ovat usein omaan makuuni liian pinnallisia ja pröystäileviä. Tietyssä mielessä se on ok (itsekin omaan näitä piirteitä), mutta kyllä pari leijonaa joihin olen tutustunut olen tavannut heidät - yllätys yllätys - pröystäilemästä peilin edessä salilta.  Myös tämä nykyinen viritykseni, jolla on    pitää kyllä kovasti rannalla lihasten esittelystä (joita on treenannut hela talven  ) mutta myös kotona peilin edessä minulle.  : Ihmeellinen tyyppi, en kyllä kestä tuollaista yhtään.
Oinas paras ystäväni on Oinas ja usein menee kyllä päät ihan vastakkain, mutta silti tulemme hyvin toimeen. Minun on silti tietyllä tapaa vaikea kuvitella oinasta itselleni. Taitaisi tulla liikaa tahtojen taistelua, kun kumpikaan ei olisi valmis joustamaan. Tulisuutta kyllä oinaasta löytyisi tosin...

Heitin ravun ja skorpionin, koska kaipaan tunteellisuutta, mutta toisaalta aktiivisuutta ja innostuneisuutta (skorpioni).

Jousimiesten kanssa en tule lainkaan toimeen. Sen sijaan tuntuu, että noita Kaksosia tulee joka nurkasta, vaikka kaksosten kanssa Kauris sopii äärettömän huonosti. Suurin osa puolitutuistani ja miehistä jotka ovat minusta kiinnostuneet ovat kaksosia - sen sijaan en ikinä pääse kaksosten kanssa sellaiselle syvälliselle tasolle, vaan he jäävät aina "sekoiluiksi" tai pintapuolisiksi kavereiksi.  Kaksosen kanssa en kyllä uskaltaisi seurustella, tuntuvat liian huikentelevilta ja meneviltä, eivätkä yhtään turvallisilta ja sitoutumisvalppailta. Itse olen tällainen tuuliviiri mieleltäni, niin kaipaan tasapainottavaa voimaa, en epävarmuutta.

Ebenia, varmaankin Kuu Ravulla on jotain tekoa asian kanssa kun mietin mikä saa katseestasi noin kauniin tunteellisen ja herkän. Ehkä hiukan surumielisen, mutta tavalla, jota Nousu-Rapu ja Kuu Kalanen ymmärtää hyvin.  : Kauniit silmät sinulla.   

Hyvä kun toit tuon Kuu ravun esille, se onkin aivan varmasti syypää silmieni surumielisyyteen ja tunteellisuuteen. Sellainenhan minä itsekin olen, tunteellinen ja sisimmiltäni surumielinen.  Ehkä tuo härkämäisyys tuo sitten noita tummia piirteitä, tummat kulmakarvat, pitkät ripset jne...

Ave^^:n silmät ovat aivan selvästi jouskarimaisen pilkehtivät ja eloisat!

Roxsheenan silmissä on kyllä sellaista suoruutta ja voin ymmärtää miksi katsettasi saatetaan pitää "ylpeänä". Eihän se välttämättä kerro luonteestasi toisaalta mitään.

Tässä nyt minun silmistäni kuvia. Kaikki kuvat on otettu hymyilevistä kuvista, ja olin itsekin oikeastaan aika järkyttynyt kuinka surullinen katse minulla on kun silmät erottaa muusta naamasta. 

(http://img216.imageshack.us/img216/6504/pict005226le.jpg)


(http://img147.imageshack.us/img147/8150/pict19592jpg7es.th.jpg)

Luonnossa katseeni on kuulemma tuijottava, läpikatsova ja ehkä hieman pistäväkin. Ehkä Mars skorpioonissa saa aikaan tuota pistävyyttä.  Muita merkkejä kartaltani löytyy seuraavasti..

  
  
  
  ja   
  
  

Minullekin on tullut tuollaisia polvien kuumotus -kohtauksia useastikin. Joskus myös ihan ollessani jossain arkisissa askareissa, saattaa jokin pieni kohta kehossani alkaa "sykkiä" ja lämpenemään voimakkaasti. Usein tämä kohta on juuri vasemassa polvessani tai hieman sen yläpuolella tai reidessä. Joskus olen tuntenut vastaavia kuumia pyöriviä lähteitä myös selässä. Minusta tämä on jollain tavalla ehkä jopa hieman pelottavaa, kun en yhtään tiedä mistä on kyse.  Yleensä tuohon kohtaan tulee todella kuuman ilmavirran tuntu ja tunne katoaa ehkä puolessa tunnissa.

Tunnistin kyllä monta asiaa ainakin omasta ulkonäöstäni tämän ketjun myötä!

Minulla on vahva, kihara, tumma tukka, tummat piirteet ja hyvin intensiivinen ja vahva katse (Pluto ja Mars skorpioonissa?). Kuu ( ), Nousu ( ) ja aurinkomerkkini ( ) tuovat selkeästi minun vartalossani esiin erilaisia piirteitä. Ehkä tuo rapumaisuus tuo minulle lyhyyttä (155cm pitkä) ja myös kaikki tuntemani ravut ovat olleet keskipituuden alapuolella. Rapumaisuus tuo ehkä myös pehmeyttä vartalooni, samoin härkämäisyys tuo jykevyyttä ja tiettyä tahdikkuutta, samoin kasvoni ovat jykevät ja toisaalta myös pyöreät ( ). Kaurismaisuus tulee esiin ehkä yleisesti siroudessani, pienet jalat ja kädet, nilkat ohuet ja pieni nenä ja ehkä myös tietyllä tapaa keveydessä (hoikkuus).

Vaa'at ovat minun silmissäni sellaisia vaaleita hurmuriblondeja, oikeita pohjolan venuksia koreudessaan, varsinkin naiset. Toisaalta tuntemani miesvaa'at ovat olleet aina ristiverisiä ja heillä on omituinen, hieman vetinen ja harhaileva katse.

Oinaat tunnistaa ulkonäöstä heti! Ihan kuin heillä kasvaisi sarvet päässä ja jotenkin koko olomuoto on vähän sellainen jykevän eteenpäin "puskeva".  Punainen tukka naisilla tai ainakin punertava, miehillä ehkä harmaaseen vivahtava vaalea.

Minun silmiäni on sanottu usein hypnoottisiksi, vaikuttaviksi ja tuijottaviksi. Katseeni on muutenkin aika intensiivinen. Yritän välttää ihmisten kanssa usein katsekontaktia, koska tuntuu, että he helposti säikähtävät katsettani. 

Minulla on  ja    . Ehkä tällä voisi olla jotain tekemistä asian kanssa? En osaa noin muuten asiaa selittää, mielestäni kartaltani ei muuten oikeastaan löydy mitään mikä viittaisi intensiivisiin silmiin. Voi tosin olla, että en niitä merkkejä vain tarkkaan osaa etsiä.

Olen tässä tutkinut omaa ja ystävieni karttoja ja kiinnostukseni astrologiaa kohtaan on tosiaankin lisääntynyt. Olen miettinyt tällaista asiaa, kun esimerkiksi oma karttani on jokseenkin aika selkeä (vaikka tietenkin runsauttakin paikoin löytyy, mutta runsauskin on keskittynyt tiettyihin pisteisiin), kun taas joidenkin ihmisten kartat ovat aivan tupaten täynnä tavaraa ja aspekteja löytyy niin paljon, että eivät meinaa kartalle mahtua. 

Toisilla on myös erikoiskuvioita kartalla vaikka miten paljon, itselläni erikoiskuvioita on vain muutama hassu. Mitä tästä pitäisi mielestänne päätellä? Voisiko kartan runsaus olla toisaalta myös hämäävä ja sekoittava tekijä ihmisten elämissä vai antaako se enemmän toisaalta mahdollisuuksia kuin ihmisillä, joilla on selkeämpi kartta? 

Epävarmuus on kauriille sellainen luontainen piirre, mutta täytyy sanoa, että se taitaa juontaa kauriiden kohdalla juurensa enemmän lapsuudesta ja tämä epävarmuus jossain vaiheessa elämää selätetään näyttämällä, että pärjää yksin. Ja sinäpä sen sanoit JupiterGirl, kauris vaikuttaa epävarmalta, kylmältä ja urakeskeiseltä. Se, mitä kauris näyttää ulospäin on ihan muuta kuin mitä sitten oikeasti on. Kauris on yksi näistä merkeistä, joiden hyvät puolet avautuvat vasta pidemmän tuntemisen jälkeen, sillä kauris ei paljasta itseään jokaiselle. Eivätkä kaikki kauriit tosiaankaan ole epävarmoja - hyvänä merkkinä voisin antaa itseni. Minä päräyttelen totuuksia, enkä välitä mitä ihmiset ajattelevat minusta.

Paras ystäväni, oinasneito, ei voi sietää tätä astrologia-harrastustani. Hän suorastaan halveksuu koko asiaa, mistä tietenkin kuu-rapuna loukkaannun vietävästi. Kaikkein huvittavinta on kuitenkin se, että kun joskus ehdotan hänelle, että haluaisiko hän lukea tulkintaa omasta kartastaan tai vaikka lukea jotain parisuhdeastrologisia analyysejä, hän ei suostu lukemaan niitä - vaikka eihän sillä pitäisi olla mitään väliä mitä niissä sanotaan, kun kerran hän ei moiseen usko! Ilmeisesti kyse on siitä, että häntä pelottaa koko ala sen verran, että sitten tuo halveksumisrefleksikin tulee jotenkin sieltä.