Huisin hieno kuva, tosin en nähnyt siinä juurikaan feminiinisyyttä. Pojille oli tullut turpaan ja rajusti, toisistaan hakivat ja saivat turvaa. Menevät nuolemaan haavansa ja kun ovat tarpeeksi vahvistuneet, päin uusia seikkailuja 

Jepjep, minä kadotan avaimet ja lompakon, lompakko usein tipahteleekin milloin minnekin 

Ihania suomalaisia guruja on vaikka millä mitalla, myös Jukka Kuoppamäellä, Heikki Salolla, Pauli Hanhiniemellä ja Jussi Hakulisella on hyviä sanoituksia  : Mutta viisaita sanoja ja kuolemattomia totuuksia osuu silmään tämän tästä tätä palstaa lukiessa, ei voi muuta kun onnesta mykkyräisenä ihailla TEITÄ KAIKKIA 

Iliman muuta se kultainen keskitie henkisen ja fyysisen välillä olisi parasta, kun sen vain osais löytää  . Tahtoo vain välillä nää henkimaailman hommelit viedä mukanaan, kun löytää jotain uutta ja mielenkiintoista tutkittavaa. Mutta ehdottomasti kaipaan minäkin kuntoremppaa, ja aion myös toteuttaa sen 

Felisia, ei kuulu tapoihin arvostella kenenkään seksuaalisia taipumuksia... voiko sen käsittää positiivisena superlatiivina??? 

Felisia, kommentoimatta henkisyyttä, jotain vesimiehiä tai homoja vastaaan? 

Jos todellakin on lähes kokoajan paha olla ja sinusta tuntuu, että sinua alistetaan, mikset uskaltautuisi kokeilemaan itsellistä elämää. Lapset tietenkin alussa kipuilee niinkuin sinäkin, mutta vielä se paistaa parempi päivä teille kaikille! Eikä lapset silti isästään eroa, isä saattaa huomata paremminkin lastensa arvon (kuin myös sinun) kun ei voikaan ottaa niitä huomioon vain silloin kun itselle sopii... Silti, jos vieläkin tunnet rakastavasi, älä hätiköi päätöksiä tehdessäsi, etsi vaikka apua ja tukea Elämänilonkin mainitsemista neuvoloista yms...

minä olen kysellyt asioita joskus kirjeitse, mutta vastaus on ollut aika ympäripyöreä, toki jotain lohdullista sanomaa mukana. Oisko teillä antaa tuo Terttu S:n numero, vaikka en aik. olekaan ollut palvelunumeroiden asiakas - taitaa tulla hintoihinsa??? Kiitos tiedosta 

Tervetuloa uusi tähti! Itsekin olen seuraillut palstaa uteliaana ja mielenkiinnolla vasta muutaman päivän. Itse olen  rapu, nouseva leijona. Perheeni lisäksi rakastan uimista, luonnossa kuljeskelua marjastaen, sienestäen ja "huuhaa" kirjallisuuden lukemista ja henkisyyden portaita aloittelen nousemaan 

No parempi uskoa että olet se merkki mikä syntymäajan mukaan olet. Olen myös lukenut kirjan: Astrologia uusiksi ja siinä pelattiin ajatuksella, että järjestelmään kuuluisi myös käärmeenkantajan tähdistö ja näin merkkejä olisikin 13. No siitähän sitä nyt vasta sotku syntyisi  tosin nää merkit pitää muistaakseni paikkansa 60- luvun lopulle, anteeksi jo valmiiksi, jos muistan väärin 

[elämän arvon]

Vastasin äänestykseen: en tiedä...
Elämä on kummallista, joskus tuntuu, että kaikki on jo nähty ja joutaisi vaikka kuolla, huonompina päivinä sitä on ollu valmis lähtemään jo omankin käden kautta, mutta mutta
hyvä syy katsoa kaikki loppuun on se oma jälkikasvu ja toive kehittyä ymmärtämään tätä elämää. Joskus olen miettinyt miten haluaisin kuolla - nopeasti ja tuskattomasti tietty ja karmeinta olisi kuolla kidutettuna, pahoinpideltynä, ihmisarvo tuhottuna, silloin sitä luultavasti todella pelkäisi ja vasta ymmärtäisi elämän arvon   

Rakkaushan on ikuista, ja kohteet vain vaihtelee. Kyllä minä olen sitä mieltä, että rakkaus ja oppiminen rakastamaan on se elämän tärkein pontti, vaikka tälläkin palstalla joku yksinkertaiseksi moitiskeli! Kuollessaan ihminen katsoo elettyä elämäänsä ja toteaa olleensa onnellisin rakastaessaan. Ja ei tietenkään rakkautta tarvi teeskennellä eikä pakottaa, kyllä se normaali-ihmisellä on ihan sisäsyntyistä ja pulpahtaa pintaan kun kaikki natsaa ja aika on sille kypsä, usein vielä täysin odottamatta! Minäkin olen ollut rakastunut useamman kerran ja uskonpa olevani siihen vieläkin valmis.. Tsemppiä!  :

Heipä hei astrolaiset 

Onko syvissä joukoissa immeisiä, jotka osaavat neuvoa meditaatiota aloittelevalle? Riittääkö hengityksen tietoinen hidastaminen ja "hiljainen huone"? Kauanko opetteluun menee n. viikoissa?

elämän kouluun kuuluu juuri se ankeuden suo, jossa tässä itse kukin välillä rämmitään. Mutta periksi ei anneta ja uskotaan, että se oma suojelusenkeli kulkee ne vaikeimmat paikat kanssamme. Minäkin koen perheenikin keskellä usein yksinäisyyttä ja säälin itseäni kun ei puhelin soi.. mut onhan sullakin sit tää nettitzydeemi

Kiva kuulla, että joku muukin tulee aina häirityksi ottaessaan tarot kortit esiin. olen omistanut kortit vasta vähän aikaa ja tuntuu, ettei niihin edes pääse kunnolla käsiksi kun niitä jo pitää piilotella.. mistä löytäisi parhaan suomalaisen tulkintaoppaan? itse olen lainannut kirjastosta, mutta jokin tulkinnoissa häiritsee!