Hei, jaksaisiko joku teistä osaavista katella mun tulevan synttäripäivän kunniaksi paluukarttaani? 10.12.1983 04:13 Seinäjoki.

Jousimiehistä tuli hiljasia sen jälkeen, kun pluto meni eteenpäin.

Onkse joku jousimiesmäinen tyyli pitää kiinni vapaudestaan, että säätää henkilöiden kanssa, joilla on joku juttu miksi niiden kanssa ei voisi olla parisuhdetta?

Ainakin kovin vaikea tyyli tämä on.

No. Kai mulla menee keskivertoa paremmin, mutta silti joillakin alueilla elämässä tulee takapakkia vähän väliä. Oikeastaan lennän perseelleni siinä kohtaa, kun tapahtuu jotain oikeasti hyvää!

Ja se ikuinen kärsimättömyys. En tykkää yhtään.

Äh, vieläkään ei oo mun aika.

Mulla sama meininki. Oon tänä syksynä pelännyt kääntyväni pian pessimistiksi, kun oon joutunut huomaamaan, että korkealta putoaminen sattuu ihan joka kerta.

Luulen mc82, että meillä vois olla hyvinkin hauskaa yhessä

Mun mielikuvitus lentää jossain niin omassa maailmassaan, että mun lähimmät ystävätkään ei aina oikein jaksa ymmärtää. Eilen oli just tällanen päivä, kaveri sano, että "voitko kertoa sitten, kun puhut taas suomea" ja nikille taisi lähteä yksityisviesti, joka alkoi tyyliin "MUN MERKURIUS KARKAS"

Mä otan haltuun helpoimmin isot porukat, varsinkin vieraat, ne vaan aina nauraa mulle, kun pääsen vauhtiin Emminä tiiä mistä ne jutut kumpuaa, mun sisältä vissiin Mut sen oon huomannu, että auringolla on säteensä pelissä tässä hommassa. Aina, kun sen paistaa (varsinkin sillon, kun on lunta maassa), niin mä sekoan.

Ja nyt on vielä joku kummallinen runokausi. Ärsyttää ku en keksi mikä rimmais punasten poskien kans, muuten olisin jo päivittäny jotain kryptistä mun facebook-statukseen.

Tilannekomiikka ja tarinat tilanteista on niitä parhaita juttuja. Nokkelat läpät uppoaa livenä ja tv-sarjoissa, oi että! 

Tylsää, jännää ja kummallista samaan aikaan. Emminä tiiä.

Kato Vega

..olis kans kaikenlaisia tarinoita, mutta sanotaan nyt vaan, että joo ihmissuhteet.. ja kauankohan menee, että tilanteet vakiintuu? Voisin kyl veikata, että niin kauan ku meitsi liihottaa vapaalla jalalla, niin elämä ei tuu olemaan kovin tasasta.

Help    ja    tyypillä.. kuinka mun käy?!

Täs muutos päätin et ku saan kamat oikeille paikoille ni alkaa se karsiminen..

Mä en jotenkin koe muuttamista ja kodin vaihtamista itelleni luonnolliseks, vaikka jousimies oonkin. Elämäni aikana oon muuttanu vain 5 kertaa ilmeisesti, joista tämä viimesin oli neljäs 10 vuoden sisällä samalla paikkakunnalla. Ootan vaan lähinnä enää sitä viimeistä muuttoa. Samoin kuin sitä viimeistä miestä ja sitä, että onko se mun kohtalo todella leijonissa. En vaan pääse niistä millään. Leijonasta kaikki alkoi ja leijonaanko se loppuu? Olispa kiva tietää.

Mä ammennan iloni hyvin pienistä asioista, mistä millonkin.. mutta yleensä siihen vaikuttaa aurinko ja muut ihmiset. Joskus on niitä sekopääpäiviä, kun ei tarvi kuin aamuauringon ja samaan aikaan radiosta jonkun tosi hyvän laulettavan biisin, kun ajan autolla.. Siihen päälle kun douppaan itteäni vähän kahvilla, niin elämähumala on kasassa.

Ja sillon, kun tollanen sekopäisyyspäivä iskee tai jos muuten vaan oon ilonen oma itteni niin vetoan  ja ehkä jonkun verran  ..muusta en tiiä

No mitäs vittua tämä nyt sitten on?!?

Lainaan itseäni. Voisin kysyä ihan samaa just nyt

Sitä en muista mikä aiheutti moisen asian viime vuoden lokakuussa, mutta nykytilanne on ehkä sitäkin jännempi.

Erosin, mitäs te muut?

Täällä taitaa olla tuuletus meneillään just nyt.