Hei kaikille!

Luin tässä että wc:n ovi täytyy pitää kiinni....mutta miten kissat pääsee hiekkalaatikolle? Laatikko on pakko pitää vessassa.

Mulla on yksiö 29neliöö. En ole missään nähnyt ohjeita yksiön feng shui-sisustamisesta? 

Valokuvat on mulla joka tasolla ja huonekalut just niin, kun seinätila ja pistokkeet pakottaa.
Olen lähinnä yrittänyt koristeilla luoda jotain feng shuita.

Bagua-kartta on, mutta yksiön pohjapiirustus on siihen nähden pöllö. Jääkaapissa on mun parisuhde  (kannattaisko näin sinkkuna ostaa sinne isokokosia makkaroita?) ja ystävät just siellä naulakon pölysissä käyttämättömissä talvivaatteissa...Ja tilaa ei ole! Naulakossa on pakko pitää kaikki takit...

Löytyiskö jostain yksiön feng shui-ohjeita?

Minulla on kova intuitiivinen tarve kertoa, että kuinka paljon myötätuntoa tunnen Jokelan ampujaa kohtaan - kuinka syvää oli tunne, että toivoin hänen löytävän enkelien luokse, kotiin!
Ja kuinka helpottunut olin, kun kuulin, että hän oli tullut tämänhetkisen tiensä päähän..
Tunne oli niin voimakas!

Te ymmärrätte mitä tarkoitan?   

Hei,
siinähän tulkitsit unen lopussa unesi! 

Se, että joutuu olemaan muitten keskellä 'erilainen', voi tuntua pelottavalta, mutta hyvin se menee, kun ottaa lahjansa rakkaudella ja ilolla vastaan 

Mun unissa usein tulkitsen uneni jo unessa ja oikein on aina menneet 

Pelko unessa on ehkä sen takia niin kamalan pelottavaa, että se saisi meidät miettimään tärkeää asiaa, mitä uni meille haluaa sanoa!?

Hei,
mä näin ufounia roppakaupalla tuossa 2000-luvun vaihteessa ja sitä ennenkin (ja vähän sen jälkeenkin). Unissa oli myös kammottavia alienenita, jotka pyrki määrätietoisesti tuhoamaan ihmiset ja siinä sitten yritettiin mm. piiloutua loppuelämäksi johonkin lautakasaan tms.
Yhdessä unessa asuin ihmisvähemmistön kanssa orjana toisella planeetalla, jota hallitsivat julmat koneolennot - näin kokonaisen scifi-leffan yön aikana aiheesta, siinä oli aika hyvä juoni!  :

Näissä mun unissa ufoukkelit (kauheita olentoja) yrittää aina tuhota ihmiskunnan. Ja ne valtavan isot ufoalukset....

Henkistymiseni edetessä nämä ufopainajaiset on vähentymistään vähenneet. En usko niiden kohdallani olevan muuta kun omaan elämääni liittyvää epävarmuutta, koska useimmiten nämä kauheudet tapahtuu mun lapsuudenmaisemissa!

Nykyään mulla on unisieppari, jonka voimaan uskon, koska olen antanut sille sen tehtävän, että se suojelee painajaisilta! 

Sattumia-neidolle!

Mielenkiintoista tuo, milloin olet alkanut käyttämään koruja. 30-ikä on tietty virtsanpylväs, jolloin on imetty ympäristövaikutteet ja aloitettu elämä itsenäisesti. Sitten onkin vuoro tutustua syvemmin itseen ja elämän merkityksiin. Sitä työtä sitten teemme loppuelämämme kuka työläämmin kuka keveämmin.

Näkisinkin, että tietyt symbolit ovat kuin liikennemerkkejä, joita tulisi ottaa huomioon, mutta jota kieltä on vaikea ymmärtää ja ne voivat jopa eksyttää. Merkeissä ovat omat kiintymykset väreihin, esineisiin, eläimiin, kukkasiin jne.

Kiven ymmärrän tämän maapallon alkukodiksi, siksi sen symboliikka voi olla merkitsevä.

Hematiitista voin kertoa sen verran, että se on juurichakran kivi. Osuva tähän hetkeesi varmaan myös sen vuoksi, että olet syvemmin miettinyt juuriasi, kotiasi ja ehkä lapsuuttasi. Spektroliitin näen sitä vahvistavan, koska se on koto-Suommemme kivi.

Rukousnauhan ja siitä osan särkyneenä sekä kelttiläisen korun katsoisin osoittavan sinulle suuntaa laajentaa näkemyksiäsi eri kulttuureihin ja eri uskontoihin. Ehkä niitä jo parhaillaan selvittelet itsellesi.

Salakihlasormus varpaassasi yhdistän myös tuohon juurichakraan, joka on alkuvoimamme, kotimme chakra. Se mikä joskus oli kaunis unelma, on nyt juurtunut maahan ja ymmärrät senkin arvon tärkeänä kasvattavana tekijänä.

Osut ihan oikeaan kaikissa tulkinnoissa.....

Juurien, kodin ja lapsuuden miettiminen on mun kohdalla kuitenkin henkisen kodin ja henkisten juurien etsimistä, sen, mistä olen kotoisin, ennenkuin tulin maapallolle!

Ja kivet merkitsevät mulle todella myös Äiti Maahan sitoutumista, kivet puhuvat.
Olenkin kirjoittanut yhteen runoon: "Kivien keräily on tärkeää - nimi huudetaan suoraan kivestä!"

Kivet alkavat loksahdella paikoilleen! 

Kiitos tästä korutopicista vielä, tämä avaa uusia ajatuspolkuja!!! 

Hyvää alkavaa syksyä kaikille!

Hei kaikille!
Täällä on puhuttu paljon mielenkiintoisia asioita - olen pitkään miettinyt korujen tematiikkaa ylipäänsä, miten ne valikoituvat käyttäjälleen, millaiset kenellekin. Kyllä siinä joku vissi juttunsa on!
Ja miksi korut häviävät?

Esmiralda (ja muutkin) on tehnyt suuren työn tulkitessaan!!! 
Suurkiitos siitä!

Itse en käyttänyt koruja aikaisemmin kuin vasta n.30 täytettyäni, nyt korut killuvat, mikä milloinkin - joskus ovelta käännyn takaisin vaihtamaan korun, tai lisäämään, jopa vaan työmatkalle (7 min. - töissä en voi pitää juuri mitään koruja) Sama oliko ne aitoja vai rihkamaa...

Olen huomannut kuitenkin, että hematiitti on se nykyhetken juttu, ranteessa, sormessa, kaulassa, samoin spektroliitti!
Siskovainaan mulle jättämä spektroliittikaulaketju on useimmin mun kaulassa, sitten se pitää taukoa. Sitä tuuraa ehdoton no 1 lempikoruni  - Tallinnan ortodoksikirkosta ostettu rukousnauha, jonka Jeesuksen jalat meni poikki vuosien käytön jälkeen ja vaihdoin tilalle ametistin, joka roikkuu sydämen kohdalla..

Kelttiristi (sterlinghopeaa) on löytö - sillä on suurensuuri merkitys mulle! 

Ja outoa on, että teini-iän "salakihlasormus" koristaa nyt varvasta, kun ei muuhun mahdu.... :

Muut korut on pitkin seiniä nauloissa tai roikkuu esillä. Nyt just huomasin, että idiootti-ex-mieheltä saamani korut on kahdesti pakattu - rasiaan, joka on visakoivurasiassa......Pitäiskö ne liottaa merisuolavedessä muutaman vuorokauden?
Laittaa aurinkoon lojumaan?

Kiitos topicista! Tosi kiinnostavaa!!

 

Hei!

Olen tunnistanut sieluperheenjäseniä aika monta tässä elämässä - jostain kumman syystä he kaikki ovat olleet horoskoopiltaan kaloja, kuten minäkin...onko järkee vai ei?

Vai ovatko he muuten vaan mulle tuttuja kalaihmisiä?

Yksi ihminen on ylitse muiden, hänet tunnistin silmistä - olemme olleet niin selkeästi yhdessä jo pitkään - tässä elämässä vain ystäviä. Tätä ihmistä mulla on koko ajan ikävä!
Mutta tiedän, että hän on aina lähellä, jokaisessa elämässä.

Oi kiitos kaikille vastaajille!!! 

Tämähän selvensi asiaa!! Kaikin puolin!!

Nyt kun vielä saan tarjoiltua tämän selvennyksen siskolleni ymmärrettävällä tavalla..


Kiitos, kiitos kaikille!!! 

t: sattumia

Juupajuu!

Minäkin olen vesimies/kalat välillä syntynyt, nousuneitsyt/leijona, mutta kiltisti suostunut olemaan kalat... hullu viinaanmenevä taivaanrannan maalari......... :

mutta eikös näistä aurinko- ja nousumerkeistä ole tarkoitus kuitenkin löytää ne positiiviset asiat ja piirteet ja toteuttaa niitä elämässään? oli mitä merkkiä oli?

systerillä lienee identiteettikriisi...

Kertokaa viisaat!
Astrologinen tietämykseni on luokkaa surkea...

Sisareni on luonteeltaan täydellinen neitsyt, mutta hän on kaiken järjen mukaan kuitenkin leijona. Tarkkoja kellonaikoja ei ole saatavissa, mutta äiti muistaa suurinpiirtein oikean kellonajan...(22.8.52,12.30, Elimäki)

Kuinka tämä voi olla mahdollista? Hänessä ei ole mitään leijonamaista. Hän esim. kirjaimellisesti pesee kotiaan hammasharjalla tuntikausia ja saa raivokohtauksia, jos hänen järjestelmällisyyteensä tulee säröjä ulkopuolelta.

Hän on tavattoman loukkaantunut, jos hänen horoskooppimerkikseen sanoo neitsyt. Hän ei hyväksy sitä ollenkaan...

Toinen sisareni on leijona (myös) ja hän on juuri niin leijona, kuin leijona voi olla. Istuu valtaistuimellaan ja jakelee käskyjä alaisilleen 

Olisiko kellään valaistusta asiaan. Siskolla on Kuu ja Venus neitsyessä, voivatko ne olla syynä?

t: nimimerkki epätietoinen

Minä olen sinä

erillinen, mutta yksi



niin helppoa se on, kiitos Rakkauden enkelit!   

Vitsi, miten tuo musiikki on tosi tärkeää!!!!!

Mulle ihan kaikki kaikessa!!

Kaikki 60-luvulta lähtien menee - Beatles > Rammstein, joka oli IHAN mieletön Rusirockissa kesällä!!!!!!

Musiikki on järjettömän, järkyttävän tärkeätä!!

Ilman sitä ei voi olla elämää -

olen sitä mieltä!!   

minä

Huh,
pakko kertoa pojastani, 16 v. Hän kertoi eilen ensimmäistä kertaa eläissään, että hänellä on nukahtamisvaikeuksia. Ja jos hän herää yöllä, ei voi nukahtaa enää uudestaan.
Outoa on se, että hän kertoi näin olleen koko ikänsä!
Äiti ei siis tiedä mitään poikansa vaikeuksista läpi elämän...

Tiesin toki, että poika ei herää aamulla herkästi, kouluun on ollut vaikea herätä ihan ekaluokasta asti, jopa niin, että nyt lukio kärsii pahasti.

Jotenkin aavistan, että parannusta asiaan ei tule, ennenkuin saan pojan uskomaan, että korjaus asiaan tulee, kunhan poika ymmärtää, että asia on omissa käsissä? Oman uskon kautta? (nämä sanat tuli ihan ilman pyytämättä...)

Poika on suloinen ja sosiaalinen, oman itsensä herra. Rakas ihminen.

mulla oli eilen (19.2.) synttärit ja haluan onnitella itseäni hyvin suoritetusta tähänastisesta elämästä, jatka vaan samaan tahtiin, beibi! 

samaa meininkiä kaikille 19.2. syntyneille!! 

sattumia - suomennos Daniil Harmsin kirjasta- rakas kirja, se tuo kaiken kirjoittamisen ja kirjallisuuden mieleen, niiden tärkeyden! Mun tärkein kirja! Muisto Orivedeltä...

Daniil Harmsin kirja Sattumia, on älyttömän hauska ja tärkeä, järkyttävä kirja!!! Lukekaa!

Olin vanhalla foorumilla Etsijä.