Kun on Venus vesimieheessä niin ei ihme että en ole osannut/halunnut sitoutua  . Ei silti, mielelläni joskus asettuisin, kunhan löytyy mies joka osaa arvostaa mun vapauden tarvettani .

Kiitos paljon noista uusista linkeistä  ! Juuri tuollaista tekstiä kaipasin kuin tuolta ensimmäisestä linkistä löysin. Toiseen pitää tutustua enemmän ajan kanssa. Hämmentävää on välillä kun tuntuu että melkein jokaisesta astrologiasta löytyy useita eri tapoja laskea omaa merkkiä ja tulkitakin niitä... Olen kyllä löytänyt paljon itseäni tuon yleisemmän laskutavan mukaisista tuloksista.

Mukavaa lumihiutaleiden odotusta 

Hei Pietro,

En minä toki itseeni ottanut, koin vain, että tulkitsit viestini aivan eri tavalla kuin mitä olin tarkoittanut. Mutta niinhän se vain on; niin monta kun on ihmistä niin on myös tulkintaakin. Anteeksi, jos sanon, mutta ymmärrän jos voi tuntua pelottavalta jos joku joskus oikeasti ymmärtäisi ja kuuntelisikin. Oikeastaan mieluummin sitä sitten kuitenkin pysyisi siinä tutussa turvallisessa yksinäisyydessä...

Kun sytyttää kynttilän niin ymmärtää, että moni muukin tekee samoin - ja niin se valo ja lämpö leviää myös joskus omaankin sydämeen 

Hei Innali,

Niinpä niin, kyllä meistä moni on aika kovapäinen, ennen kuin suostuu ottamaan itselleen suotuisaakin opetusta vastaan    . Ja ehkä juuri siksi kerron omista kokemuksistani vihasta, kun eniten mua ottaa päähän jos satun hakkaamaan päätäni seinään ja joku toinen tulee sanomaan, että ei tuo kannata, hymyile vaan niin kaikki menee hyvin. Vaikka sitä kuinka toivoisi, että toiset pääsisi helpommalla, niin toisen puolesta ei voi elää, ehkä kuitenkin voi koittaa antaa eväitä selviämiseen.

Kiitos halista, samoin takaisin 

Ja kiitos Mermelille Dalai Laman lainauksesta, on hän kyllä vaan niin viisas ja kuitenkin pysynyt ihmisenä 

Hei Pietro,

Kaikesta huolimatta taidan puhua aivan eri kieltä 

Iloista loppuvuotta 

Hei Innali ja Kaurisenergiaa,

Kyllä minullekin jooga sopii ja auttaa tasapainottamaan yleensäkin. Samoin esim. shindo, vyöhyketerapia ja shiatsu-hoidot. Samoin voisin mainita intialaisen lääketieteen, Ayurvedan (mm. Robert Svoboda - Ayurvedaa naisille  ja Deepak Chopra - Täydellinen terveys). Joskus voi olla vihainen tai ärtyinen siksi, että menee liian lujaa, eikä pysähdy miettimään mikä oikeasti sopii itselle ja tarviiko edes kaikkea saada ja kaikkeen pystyä.

En ole aivan samaa mieltä siitä, että viha olisi turhaa, kyllä sillä on jokin opetus mukanaan. Ehkäpä joskus täytyy mennä vihan kautta ja sen taakse, että oppii puolustamaan itseään ja sanomaan ei. Eikä silloin kannata itseään syyllistää (ja tässä en taas tarkoita sitä, että mitä tahansa voisi tehdä sillä varjolla ja ettei voisi anteeksi pyytää). Jos kuitenkin tietää, että se voi olla välivaihe matkalla onnelliseen ja tasapainoiseen elämään. Mielestäni elämään ei kuulu pelkästään kivaa, vaan myös muita sävyjä.

Tämä on taas minun näkemykseni oman elämänkokemukseni kautta. Minulle ei syntymähetkelläni suotu juurikaan maata tai vettä  . Toiset pääsevät ehkä helpommalla, mutta niin se vain on. Ja kuitenkin, eikö juuri astrologian kautta voi oppiä ymmärtämään eri ihmisiä joilla on erilainen temperamentti kuin itsellään    .

Kynttilänlämpöisiä iltahetkiä teille ja kaikille muillekin 

Kyllä se on aikamoista tahtojen taistelua, mulla sisäisesti  . Ehkä en ole päästänyt vielä sisäistä leijonaani valloilleen!

Tuo on ihan hyvä vinkki, että tehdä sitä mistä eniten nauttii. Sitä minäkin olen opettelemassa, ja hyvällä tiellä tunnun olevan. Vapauttakaamme itsemme kaikista turhista rajoituksista  !

Aurinkoa marraskuuhun 

Onpas kyllä mielenkiintoinen aihe.

En jaksanut ihan kaikkia viestejä kahlata läpi, kun tänään vasta tänne kirjauduin ja ootte jo hyvän tovin ehtineet aiheesta keskustella.

Olen kokenut samaa kuin sinä, Kaurisenergiaa. Sisältäni on löytynyt vihaa, ja sen alta surua. Kyllä valitettavan monelle, varsinkin herkälle ja kiltille ihmiselle kerääntyy lapsuudessa haavoja, jotka peittyy kaikenmaailman tunteiden ja kuorten alle. Minä olen onnellinen että olen saavuttanut niitä syitä miksi minussa on niin paljon surua, ja siten ehkä toivon mukaan vapaudun joku päivä suuresta taakasta.

Ennen olin päätynyt siihen ajatukseen, että vihaa voisi vain katsoa sivusta, enkä sietänyt vihaansa näyttäviä ihmisiä. Kunnes kasaantui tarpeeksi paljon asioita lyhyessä ajassa niin jouduin kohtaamaan oman eläimellisen raadollisuuteni... Kyllä minusta viha on terve tunne, se auttaa puolustamaan omia rajojaan (siis puolustuskeino kuten Solesko kirjoitit). On silti eri asia antaako vihan saada raivon partaalle vai ilmaiseeko vihansa asiallisesti tarttumatta toisen kurkkuun. Näen asian niin, että hillittömän raivon takana on aina jotain padottua tunnetta, jonka syitä kannattaisi joskus pysähtyä miettimään. Minä en enää usko että on oikotie onneen, vaan hyvä on pysähtyä ottamaan vastaan omia tunteitaan ja hyväksyä se, että kaikissa ihmisissä, siis myös itsessämme on valkoisen lisäksi mustaa...

Silloin kun vanhat tunteet on vyöryneet pintaan, olen huutanut, hakannut tai purrut tyynyä, piirtänyt, kuunnellut musiikkia, tai muuten vaan raivonnut  . Sekä KIRJOITTANUT ihan älyttömästi, sivuja täyteen kirosanoja sekä suoraan niitä asioita ja niille henkilöille kenelle olen vihainen. Mulle on ollu älyttömän tärkeää tutustua omaan vihaani, vaikka se on ollu rankkaakin. Jos viha on jääny liiaksi päälle niin kävely luonnossa on parhaiten katkaissut kierteen. Tai se kun saa läheisyyttä, hetken itkeä jonkun kainalossa. Joskus olen tajunnut, ettei kaikki sisälle patoamani energia olekaan vihaa tai surua, vaan sitä elämänenergiaa jonka voisi antaa vapaasti virrata, eikä ahtautua johonkin kiltin tai mihinkä tahansa ulkoiseen muottiin... Siis viha toista kohtaan voikin olla myös sitä, että on kateellinen kun toinen uskaltaa näyttää omat tunteensa, siis pelkoa...?

Suuntana on kuitenkin päästää joskus irti menneestä. Ne menneisyyden tunteet tarvitsevat huomiota jotta niistä vapautuu.

Tässä hetkessä on minulle eri asia. Jos joskus suutun aiheesta niin se on minusta tervettä, eikä siitä tartte tuntea syyllisyyttä. Ihmisiä me ollaan kaikki eikä  .... Useimmiten pyrin selvittämään kuitenkin asiat, enkä jätä asiaa sikseen. Välillä kuitenkin koitan muistaa, että jokaisella aikuisella ihmisellä on vastuu omista tunteistaan ja siis vastuu myös siitä miten vastareagoi minun suuttumukseeni.

Huh, voisi kirjoittaa kirjan tuosta aiheesta, kuitenkaan yhtä ainoaa oikeaa vastausta löytämättä. Ehkä jokaiselle löytyy oma vastaus! Antoisia elämän oppitunteja kaikille  ,

Planetaarinen Valkoinen Taikuri - Tikru - Nouseva Leijonamieli

Hei Pietro 

Hauskaa olisi testata voiko kaikkiin näihin astrologioihin uskoa näin ihmisten toisilleen sopivuuden perusteella  : .
 
      Aurinkoa marraskuuhun
                        Valkoinen Planetaarinen Taikuri
                        Puu-Tiikeri
                        Aurinko-Oinas
                        Nouseva-Leijona
                        ...ja lisäksi vielä Pihlaja
                         

ps. mielenkiintoista on kyllä, että jonkun oppaan mukaan tiikeri tulee toimeen lohikäärmeen kanssa mutta lohikäärmeenkohdalla ei suositella tiikereitä  Kaipailen muuten vanhoja astro.fi-sivuja maya-astrologian puolesta. Ne selitykset oli niin kauniisti kirjoitettu...