Mukana myös! Minä, kaksi koiraa ja kissa.

Minäkin mukana tänään, koirien kanssa.

Minä,  koirat ja kissa mukana!

Kiitos Vexi! Makustelin pitkään sanojasi ja ehkä sieltä jostain ne tulevaisuuden mahdollisuudet pilkahtelee.

Olen tällä hetkellä niin onnellinen, mutta en uskalla ajatella että tämä kestäisi. Miltä tämä näyttää? Minusta tuntuu että estän itse itseäni toteuttamasta unelmiani. Aivan kuin en syvällä sisimmässäni usko ansaitsevani hyviä asioita, joten torpedoin itse onnistumismahdollisuuteni. Mistä tämä johtuu ja kuinka päästä siitä eroon? Haluaisin kouluttautua uudelle alalle, mutta mihin suuntaan kannattaisi lähteä?

Kiitos kovasti, jos näistä saisit irti jotain!

Mukana kaikissa kolmessa!

Minä ja perhe mukana molemmissa!

Olipa ihanaa jälleen kerran! Sellaista säteilevää lämpöä jaloista ylöspäin. Hyvää ja rauhallista Joulua Unelmassa, sekä ihanaa Uutta vuotta!

Mukana!

Minä, kaksi lasta,kaksi koiraa ja ilmeisesti pian sateenkaarisillalle lähtevä killi tarvitsemme energiaa. Kiitos unelmassa! Olemme mukana molemmilla kerroilla.

Vein eropaperin postiin. Välillä ahdistaa, välillä olen toiveikas. Vielä on ihan mielettömästi kaikkea järjesteltävää, ennen kuin olen selvillä vesillä, mutta kyllä se tästä. Kiitos kaikille ihan mielettömästi kaikesta rohkaisusta, ymmärryksestä ja myötätunnosta! Nyt otan aikalisän loman muodossa ja käyn imemässä aurinkoa ja voimaa. Vielä minä tästä nousen.

Yritin noita kirjoja (kaikkia mitä on ketjussa mainittu) käydä etsimässä suomalaisesta, mutta ei heillä ollut! Pitää netistä katsella ja tilata lukemista.

Mukana molemmilla kerroilla! Minä, kaksi lasta, kaksi koiraa ja kisu. Kiitos kovasti!

En tiedä enkö ole tilannetta tarpeeksi hyvin osannut siellä kuvailla, vai miksi tilanne on näin. Tai koska kuviossa on lapsia mukana, en tiedä. Mulla on jotenkin niin jaksaminen vähissä, että kaikki muuton vaatimat järjestelyt tuntuvat raskailta aloittaa.

Jokaisen kirjavinkin otan ylös ja alan lueskelemaan.

Kuun vaihteeseen mennessä pitää laittaa toisen vaiheen paperi, ja kyllä minä sen olen laittamassa sanoi terpat ja muut mitä hyvänsä. Kyllä minä olen tästä keskustelusta sitä varmuutta saanut, mitä halusinkin, että huonolle ololle on tehtävissä jotain. Etten todellakaan vain kuvittele sitä.
Heh, niinpä tosiaankin ovat jumissa. Ei tee mieli lähteä sohvalta minnekään ja onneksi ei tarvitsekaan, vaan saan vaan nautiskella.

Ei mulla muiden seurassa. Ainakaan suurimman osan. Toki on muutama ihminen, joiden sellaista yleistä negatiivisuutta en kestä, ja välttelen heitä. En pysty muistamaan, että onko aina ollut näin miehen kanssa. Hän on kyllä sellainen aika hallitseva persoona. Seurassa äänekkäin, mutta mielestäni kuitenkin suosittu kaveri. Laukoo todella suoraan mielipiteitään, ruotii toisten valintoja. En huomaa, että sellaista "nälvimistä" harrastaisi minua kohtaan, mutta jotenkin vie mielen matalaksi. Voisin kuvata hieman itsekkääksi ja omahyväiseksi. En osaa sanoa, että miksi tämä ero on niin vaikeaa. Miksi en pääse lähtemään? Mistä tämä kiikastaa oikein. Tiedän mitä tunnen, mutta epäilen sitä tällä tavalla koko ajan ja terapeutin sanomiset pistää epäilemään vaan lisää. Jään vaan jumiin siihen, että kaikki on vaan minun päässäni ja vika on minussa.

Kiitos Unelmassa, tuntuu täällä. Tarkkailenpa jalkoja.