Näytä kirjoitukset
Löysin ohjeet tänään aamusta ja kahden ensimmäisen harjoituksen jälkeen tässä paria tuntia myöhemmin koitin katsoa käteni auraa valkoista paperia vasten ja jo vain näkyi jotain! Näin valkosinertävää hohdetta, mutta alue ei ulottunut vielä kovin kauas kädestä poispäin. Koitin tavaroillakin ja niissäkin näen valkosinertävän auran. Vielä en pysty näkemään auraa ilman taustaa tai näe muita värejä, mutta uskon taidon tästä kehittyvän harjoittelun myötä.
Tuosta katselusta tulee kyllä mullakin vähän pää kipeäksi otsan ja silmien alueelta, juurikin sillä tavalla kuin olisi pitänyt silmiään kierossa vaikka ne eivät kierossa olekaan auroja katsoessa. Eli onko pääkipu vain jotain harjoituksen puutetta tai silmien väsymistä kun pitää käyttää sitä ääreisnäköä?Mä näin kanssa lapsuuden kesäpäivinä aina niitä kirkkaita saippuakuplamaisia palloja. Yritinkin itse asiassa selittää joskus äidille, että näen taivaalla lentävän saippuakuplia sielä sun täälä, mutta äiti piti mua vähän hassuna.
Nyt vähän päälle parikymppisenä en enää aikoihin muista nähneeni noita kuplia, harmi. Tai sitten ei ole kesäisin aikaa eikä jaksamista rauhoittua vaikka nurmikolle makaamaan, että ehtisin nähdä niitä taas.Toivon, että aurojen näkeminen avaa mulle oven myös energioiden aistimiseen entistä paremmin. Mm. taloa etsiessä vierailin 1600-luvulta peräisin olevalla maatilalla ja tuli heti se tunne, että en halua sinne asumaan. Siinä ajassa on varmasti sillä paikalla ehtinyt sattua paljon hyvää, mutta myös pahaakin. Kuulin jälkeenpäin talosta myös karmivia tarinoita. Ehkä mussa jossain saattaa piillä jonkilainen kehittymätön kyky oppia aistimaan energiat ja aurat voimakaammin kuin tällä hetkellä, eli treeniä treeniä
