Minä olen myös hyvin herkkä aistimaan ja tuntemaan toisten tunnetiloja.  Työpaikassani on meneillään nyt paljon ristiriitoja ja ihmisillä on henkilökohtaisia paineita, joita he tuovat myös työhön, raskasta aikaa siis.   Tuntuu että noukin jokaisen negatiivisen värähdyksen vaikka se ei olisi minuun kohdistettukaan.  Onneksi tulee kerättyä myös ne positiiviset lataukset ja niitä koetan vahvistaa sen minkä pystyn.  Näin on ollut aina, olen tunneimuri    Pitää oppia suodattamaan ja suojaamaan, vaikka aina se ei onnistu.  Saatan myös samaistua tunnetasolla johonkin aivan järjettömään käytös- tai tunnetilaan ja sitä kautta ymmärtää ja ehkä jopaa pitää kyseisestä ihmisestä vaikka tämä olisi syyllistynyt mihinvain. 

Yksi asia jota minun on vaikea käsitellä ja ymmärtää, on että suurin osa ihmisistä jotka tapaan ensimäistä kertaa sanovat minun vaikuttavan niin tutulta, mutta kukaan ei ikinä keksi mistä yhteydestä.    Itselläni ei tuota tuttuuden tunnetta synny kovinkaan usein, mutta olen oppinut "lukemaan" ihmisistä jo tavatessa tämän tunteen heistä, jos eivät kehtaa ensitapaamisella alkaa kyselemään missähän mahdollisesti oltaisiin tavattu ennenkin?

Tämä on mielessä kovasti.    Minulla pyörii mielessä jatkuvasti  välähdyksiä Artun koti, piha tai jokin varasto/kyhäelmä/maja tms. aivan kodin lähellä ja kylmät väreet kulkevat selkäpiissä.  Joku lapsista ei ole uskaltanut kertoa kaikkea.  On vaikea uskoa tämän päättyvän hyvin ja silti ei voi lakata toivomasta. 

Tein tämä mielikuvaharjoitteen noin viikko sitten parina iltana.  Vasemman lapaluun kohdalta lähti jumalattoman paksu musta kaapeli ja ympärillään monia ohuempia vaijereita. Yllätyin tosiaan, en ollut valmistautunut siihen näkyyn. En pystynyt näkemään mihin ne johtivat ja miekalla sain pari kertaa kaksin käsin humauttaa, että sain sen isoimman poikki.  Ai, että nukuin hyvin niinä yöinä.   

Nyt olen alkanut saamaan yhteydenottoja ihmisiltä, joiden en olisi ikinä(!) uskonut olevan minulle mitään asiaa niiltä tiimoilta joiden perusteella ovat soitelleet.  Olen siis tekemisissä jokaisen kanssa jossain määrin, esim. lapsen kaverin vanhempi tai työkaveri.  Enkä osannut ajatella, että heillä voisi olla minuunpäin minkäänlaista ajatustakaan, saati luvattomia energiakytköksiä.  Toisaalta jokaisen näiden ihmisen kanssa tavatessa olen aistinut jonkinlaista varauksellista energiaa, vaikea kuvailla.

  Oletan jotenkin näiden olevan niitä ohuempia vaijereita.  Nyt jännittää onko tulossa vielä joku isompi jytky liittyen siihen paksuun kaapeliin.  Vai voiko kaikki olla vain hassua sattumaa? Jotenkin en usko.

Oho?! Luotin intuitioon ja löysin ensimäisenä sinut. Ja kyllä tulevaisuus huolestuttaa!  Olen yli vuoden seisonut tienristeyksessä. Olen valmis hyväksymään tulevaisuuden, mutten saa elämää etenemään.
1. Onko syytä vielä taistella avioliittoni puolesta vai siirtyä eteenpäin?
2. Oli vastaus edelliseen mitä vain, niin miten?
3. Miten tyttäreni tulee tämän keskellä selviämään?       Kiitos