Tänään jatkuu eilinen onnenaihe, viileys!
Oli mukava nukahtaa, kun päivällä jaksoi touhuta kiitettävän paljon, kuten eilenkin.
Varttia vaille housun kaulus... eikun puolta yötä, joku nuori rääkyi kuin ois saanut puukkohippasilla osuman. Ei sitten ollutkaan kysymys mistään vakavasta. Nuoruuden hulluudesta vaan. Kunhan rääkyi.
Mutta heräsin. Partsin ovi auki ja nuoriso parissa kaljassa. Pitänee ostaa muutama tuttu ja heittää parille seuraavalle rääkyjälle. Pysyy suu sitten kiinni.
Mutta tämä yö.
Ihanan viileä.
Nautin tästä.
Ihan parasta.
Aina viileys hulluuden voittaa!
(Oi ei. Unohdin. Se toinen ihana juttu. Ompelukone on tilattu. Kohta voin ommella kaikki kymmenen kangasta, viime viikkoina ostamani. Joulun alla seuraavat ompelukset sitten sitten työn alle.)
Hirveästi tilauksia.
Koskahan tässä pääsis oikeesti eläkkeelle... Vai pitääkö vaan sanoa, että tämä on harrastus, rouva hyvä! Opetelkaa itse ompelemaan. Nyt aion nauttia omista hommista.
Mutta huomenna ostettava lisää lankoja.
Saan nauttia kätteni töistä.
Syksy tulossa, murretut värit valtaa alaa.
Luonnon väreillä "maalaamaan", virkkuukoukku apuna.
Että voikin olla riemastuttavaa elää.
Ihan ehdottoman parasta!
