Sydämelliset kiitokset vastauksesta!
Nii-in.. Kysymys taitaa olla nimenomaan vapaudesta olla se Minä joka Olen, ei kukaan muu. Aiemmin vihjailtu näiden töiden yhdistämisestä, joka on iso tehtävä ja kaikessa tavallisuudessani en sitä koe mielekkääksi. Mielenterveystyössä saa nopeasti leiman kun mikä tahansa "huuhaa" tulee mukaan kuvioihin. Vaikka koen että saisin nykyistä enemmän hyviä asioita aikaiseksi, jos saisin olla "molempia" työssäni, olen toistaiseksi valinnut vaieta monesta asiasta.
Ehkä sitä jonkunsortin "pioneerina" tulevaisuudessa sovittelee kliinistä hoitotyötä pehmeisiin arvoihin ja toimintatapoihin..

Voisi sanoa että olen henkinen ihminen, pitkä polku takana ja oma, vakaa katsomus on ehtinyt syntyä. Jotenkin tämän asian suhteen olen kuitenkin sokea enkä itse löydä ratkaisua. 