Hei Amonra,

Ihanaa että olet täällä. Tuot mukanasi palstalle uuden aiheen lisäksi tervetullutta uutta energiaa. Olen myös tehnyt oman matkani yhteisöllisen uskonnon yhteydessä elämisestä oman hengen, henkisen elämän, oman totuuden löytämiseen. Niinpä jaan jonkun oman ajatukseni aiheesta.

Rauhan löytäminen on pitkä tie! Sitä ei kiireessä kannata lähteä etsimään. Kaikenlainen mietiskely auttaa. Mietiskelyllä tarkoitan omien ajatuksien kanssa rauhassa olemista ja elämistä. Jokaisen meistä on luotava oma suhteensa kaikkeen kohtaamaansa – myös siihen joka on vierasta ja uutta, vaikka se olisikin uusi näkökulma johonkin tuttuun vanhaan. Parasta on saada pohti asioita ihan kaikessa rauhassa ja kuunnella kaikessa hiljaisuudessa sisintään, miten sen saa mikäkin värähtelemään. Keskustelut muiden samanlaisen etsinnän parissa elävien kanssa luovat parhaimmillaan lisää yhteyksiä asian ja kaiken muun ympärillä olevan välille. Etenkin keskustelut läheisten ja perheenjäsenten kanssa saattavat antaa paljon uutta ja odottamatontakin sävyä pohdintaan ja opettaa hyväksymään lähelläsi hyvinkin erilaisia näkökulmia. Jakamisen jälkeen on taas hyvä vetäytyä kuuntelemaan omaa sisintään, joka on kuitenkin kokemukseni mukaan ainoa paikka, josta voi löytää totuuden.

Luonnossa kulkeminen, oleminen ja mietiskely tekee hyvää ajatuksille. Ja ajatuksilla tarkoitan myös kaikkea sitä, mitä elämääsi/läheistesi elämään meditoit/rukoilet. Ajattelua on myös se intuiviisempi asioiden tarkastelu, joka ei niinkään noudattele jotain logiikkaa, vaan virtaa vapaasti myötäilee elämää. Luonnon havainnoiminen ja sen kauneuden ihmettely tekee hyvää. Pienten lasten seuraaminen tekee hyvää.

Hyvää matkaa toivottelen, luota itseesi ja luota matkaasi!

Kiitos vastauksistanne, kivaa pallotella tätä vähän muiden kanssa, kun ei ihan heti ja helposti avautunut!

T.Touhula: ihan samaa mietin tässä, että kuviolla saattais onnistua tekemään jostain kotiin liitettävästä tulevan työnsä, ja oikeastaan olenkin tällä hetkellä matkalla alalle, joka yhdistää monien ihmisten kodin maailman ja niiden ulkopuolella olevan maailman. Huomaan kyllä ihan omassa persoonassani, että aika luontevasti turvaudun kaurismaisuuteen silloin, kun en oikein tiedä miten päin olla, eli kotoisaa ja vaistonvaraista on laskusolmun tunnelmat. Ylipäätään koen että olen täällä opettelemassa sellaista vedenomaista herkkyyttä.

Kuuhilda: aika kiinnostavaa että kaikilla lapsilla oma läksynsä, uskon että vanhempana joskus hämmentystä helisemäs! Tasapainoilua kehiin siis. Ja just niin mä myös nyt ajattelen tän oman kuvion, elisiis einiin, että yhdestä teemasta kokonaan toiseen, vaan että onnistuisi luomaan tasapainon ko. teemojen välille omassa elämässään. Kävin tässä välillä lukemassa lisää näistä solmuista, ja löysin pari blogia joissa nimenomaan oli kuunsolmuihin ja niiden sijainteihin näkökulma, että elämänmittaisesta yrityksestä kohti tasapainoa on kyse. Ettäsiis nää kaikki teemat ja polariteetit olisi jatkossakin elämässä läsnä, mutta kokemusten myötä niihin olisi löytänyt jonkinlaisen sisäisen rauhan ja harmonian. Ja luulen että etenkin lasten kanssa on joap avuksi, mitä enemmän näitä polariteettien teemoja tuntee omassa elämässään.

Jäin vielä miettimään että ehkä tää aluksi hieman skitsoksi tulkitsemani sijainti onkin ihan siunaukseks, tulkitsen tän nyt niin etten ole ensimmäistä kertaa hakemassa tämänkaltaista tasapainoa ja tavallaan tällainen sijainti vaan korostaa sitä, ettei kyseessä ole joko/tai-tilanne vaan ehdottomasti sekä/että! Täytyy vaan olla kuulolla, ettei ala kumpikaan vaakakuppi painumaan liian alas!

Kuuhildalle viel: luin myös jostain että kaurislasku/rapunousu -solmuihin liitetään sellainen läksy, että pitäisi opetella ottamaan ympärillä olevien apu vastaan, eli siis luontainen taipumus hoitaa kaikki yksin ja itse.

Hei te jotka kuunsolmuihin ja heidän symboliikkaansa olette perehtyneet, oisko kukaan törmännyt seuraavaan ilmiöön:
oma laskusolmuni on  4.huoneessa ja noususolmu siis  10.huoneessa.
Eli siis lyhyesti ja kärjistäen
- toisaalta mun karma kulkee kunnianhimoisesta ja itseriittoisesta uraohjuksesta kohti hoivaavaa ja itsensä muille antavaa kotiäitiyttä
- toisaalta perheelle omistautumisesta ja kohti itsenäisyyttä ja oman kodin ulkopuolisen aseman rakentamista.

    

Kommentoikaa ihmeessä, tai jos joku osaa avata näitä sijainteja symboliikkoineen enemmän, niin kaikki tietämys otetaan kiitollisena vastaan!

Kiitos Nefarian!
Hyviä ideoita, ja siis aikalailla sen suuntaista toimintaa, mikä onkin jo hetken aikaa vetänyt puoleensa, eli ehkä oon intuitiivisesti jo oivaltanutkin mitä pitäis tehdä..

No jos nyt sitten syntymäkartalla on kaikki hitaat planeetat perääntyvinä ja saturnuskin (vaa'assa, 2. huoneessa) aspektoitunut useamman planeetan kanssa, ja kuun alasolmu on kauriissa, 5. huoneessa. Niin onko sit vanha sielu?

Persoonalliset planeetat on aika paljon kevyemmissä tunnelmissa ja perusasenne onkin optimismi ja eteenpäinmeno. Mut kieltämättä muistelen jo lapsuudesta sellaisia satunnaisia tuntemuksia, et oon ihan iki-vanha (ja nähnyt kaiken, ostanut jo ne matkamuisto-t-paidat ja aikalailla kyllästynyt  ).

Ja mihin vanhana sieluna kannattaisi suunnata energiansa, mihin sitä pitäisi hyödyntää?

Kiitos Hamal ketjun aloituksesta! Luulen että yksi tärkeimpiä aiheita pohtia juuri nyt, onkin just tämä, mitä me, tämän ajan naiset ja miehet, kaipaamme maskuliinisuudelta ja feminiinisyydeltä, itsessämme ja erityisesti toisessa ihmisessä.
Varmasti meillä eri sukupolvilla on omat arvomme, haavamme ja tarpeemme sen suhteen. Kyllä mä pidän sitä myös ihan etuoikeutena, että hyvin pitkälle muutaman, viime vuosisadan alussa eläneen, napakan tädin ansiosta voin tähän keskusteluun osallistua!
Mä olen kokenut itsessäni aina molemmat polariteetit ja paljon myös niistä vapaata ainesta. Monissa läheisissäni myös. Olen kuitenkin myös huomannut maskuliinisen tyyppistä ja feminiinisen tyyppistä henkisyyttä (voiks näin sanoa, vähän kömpelöä suomea) sekä itsessäni että muissa. Enemmän ehkä kulloisenkin hetken synnyttämää, sen hetken tarpeeseen. Ja kiinnostavaa musta olisikin nyt kuulla, onko teillä muilla minkälaisia kokemuksia jonkinlaisesta maskuliinis-virittyneestä henkisyydestä, ja sitten siitä eroavasta feminiinis-virittyneestä henkisyydestä? Minkälaisia niille luonteenomaisia piirteitä onnistutte erittelemään?

Kesän tunnelmia kyselen omalle kohdalleni minäkin, Taival, mitä aistit?

Just törmäsin ketjuun ja kävin tarkistamassa oman foorumi-ikäni, ja huhuh vuoden 2005 talvesta asti täällä tullut roikuttua!

Kirjoittelen todella satunnaisesti, luin omia kirjoituksiani just läpi ja niissähän on vuosiakin välissä.. Lueskelen kyllä foorumia välillä, mutta harvemmin keskustelut kolahtaa niin että tekis mieli kommentoida.
Ilahduttavan moni tämän ketjun nikeistä kuulostaa tutuilta, jee, lepposia pakkasia toivottelen kaikille!

Aheiviel - otetaaks tähän ketjuun pieni spekulaatio, minkälaisia aiheita/keskustelunavauksia vanhat kaipailee??

Tartun vielä tähän kun mulla on  , ja joku täällä kyseli että onko kellään kokemuksia.. On toki! Huomaan ketjua selatessani että nämä on aika näkökulma-kysymyksiä. Mulla on aina ollut  ystäviä. Ja olen joskus ihastunutkin oinaisiin. Niistä on usein helppo tykätä, kun ovat niin elämästä onnellisia. Mua myös viehättää se kun ihminen ei koe tarvetta selitellä itseään. Ja parempi vaan että heidän juttunsa pyörivät heidän omissa asioissaan - mikään ei ole niin vaivaannuttavaa kuin ihminen joka ei osaa jutella muusta kuin työkavereittensa mokista, sukulaisten omituisuuksista tai kumppanin uusimmista oivalluksista. Joku raja sillä yhteisöllisyydelläkin, ja mun kohdalla juoruilu on se raja.

Mut venus oinaassa. Miten sitä kuvailisi. Näissä on enemmän tai vähemmän kaikki muutkin persoonalliset planeetat ja aspektit tietty mukana. Rakastan vapautta ja riippumattomuutta elämässä. Ja vaalin sitä itsepäisesti. En ole koskaan haaveillut tai kaivannut klassista parisuhde-kuviota. Olen onnellinen kun kukaan ei kysele ylimääräisiä, tai tarvitse mua ja mun läsnäoloa sen kummemmin. Niinpä mulla ei ole hajuakaan siitä minkälainen olisin vanhanaikaisessa parisuhteessa.

Astro.fi:n luonneanalyysin mukaan    tuo mm. "tunne-elämään kärsimättömyyttä, kiihkeyttä ja intohimoisuutta" (pitää paikkaansa, hyvässä ja pahassa) "elät ihastumisissasi ja rakkaudessasi aina tätä päivää" (musta tuntuu että elän elämääni ylipäätään hetki kerrallaan, kun tässä tämä nyt on kaikkine upeuksineen, eikä siitä huomisesta ole ainakaan mulla mitään varmuutta) "idealistinen arvomaailmasi ei kestä paikalleen pysähtymistä parisuhteessa" (ei varmaan ole mun kohdalla mistään suuremmasta ideologiasta, tylsistyn vaan helposti) "et tahdo kestää rutiininomaisuutta tunneasioissa ja niinpä avioliittokaan harvoin muodostuu sinua tyydyttäväksi" (tästä mulla ei ole kokemusta, en ole koskaan kokeillut rutiineja parisuhteessa) "useimmiten seksuaalisuus on suhteiden käynnistävä motiivi" (on ollut muitakin motiiveja, mutta joo tottakai, eiks muilla ole?) "luovuuteen tämä asema tuo välitöntä ja hetkellistä inspiraatiota, nopeaa ja huoletonta työskentelytapaa tai kriittistä ja iskevää terävyyttä" (varmaan tätä kaikkea, mulla tosin on niin monta  aspektia, että välillä hankala erottaa mikä on mitäkin)

Naisen kartalla      "saa sinut sädehtimään vastustamattomalla tavalla" (miksi ei, jos mulla siis on todella hyvä päivä, mut ei varmaan mitenkään leimallisesti) "mies ihastuu sinuun voimakkaana, äärimmäisen seksuaalisena ja itsetietoisena naisena, jonka tielle ei ole syytä asettua poikkiteloin" (voi hyvin olla, ainakin moni mies on kertonut pelänneensä mua jossain vaiheessa, ei ne koskaan ole sen enempää osannut selittää miksi) "sisäinen naisesi voi hyvin alati uudistuvien ihastusten arvaamattomassa maailmassa" (no joo, jos mä joskus sädehdin, niin silloin kun olen jonkin täysin uuden asian äärellä, oli se sitten ihminen tai mitä tahansa) "uskalla seurata tempoilevaa ja tulista arvomaailmaasi päivittäisten rutiinien keskellä" (tämän mä olen kokenut monta kertaa, parempi vaan seurata omaa intuitiota ja vaikka säntäillä päättömänä - kuin orjallisesti seurata jotain lukujärjestystä, jos nimittäin onnellinen haluan olla) "kahlittuna osaat tehdä yhteisestä elämästänne helvetillisen ahdistavan kokemuksen" (aivan varmasti)

-et kyllä mä juoksisin itsekin karkuun! 

Venus on 8. huoneessa mun syntymäkartalla. En vielä ihan hahmota huoneiden laajoja merkityksiä, mutta sisäisen uudistumisen huoneena mä olen siihen tutustunut. Tunnistan tekeväni pientä nahanluontia koko ajan. Rakastan elää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, kaikki aistit auki ja ottaa hetkistä irti kaikki mahdollinen. Luotaan sisäisyyttäni koko ajan, etsin itsestäni uusia ideoita, uusia näkökulmia, uutta luovuutta - jollain tapaa otan elämän ja kehitykseni aika vakavastikin - toisaalta en hirveesti haikaile menneitä hetkiä tai huoli tulevia, kaikki tapahtuu tässä ja nyt.

Ja aspekteja se tekee koko listan:

  (no joo, kyllä mä rakastan ilmaista itseäni, etenkin sanallisesti. Rakastan suomen kieltä ja sitä miten voimakkaaksi mä tunnen itseni, kun olen äänessä, hyvässä flowssa ja vuorovaikutuksessa. Silloin musta tuntuu että mä hallitsen ihan mitä vaan tässä elämässä! 
Ja saan usein aika helposti ihmiset puolelleni - mitä vilpittömämmin mä olen innostunut jostain sitä varmemmin saan sen idean myytyä myös muille - täähän tietty pätee varmasti meidän kaikkien kohdalla ilman ko. aspektiakin)

  (ilmaisen aika mutkattomasti kaikkia tunteitani intiimeissä suhteissa - kivaa mulle saada ne ulos heti, muttei todellakaan kaikille kanssamatkustajille. Taidan olla aika pain-in-the-ass, intensiivinen ja ärsyttävä tyyppi, ja todella itsekäs suhteissani. Toisaalta mä annan muiden toteuttaa ihan yhtä lailla omia intohimojaan ja omaa tahtoaan. Että sikäli. Mistä muusta venus-mars-aspektit kertoo ku parisuhteista?

  (Uranus on mulle ehkä kaikista vierain planeetta, tai siis en oikein osaa sanoa mikä osa minusta se on... Mutta jos se on uudistumista se, niin täytyy sanoa että mikään ei inspiroi niin kuin jokin ihan uusi ilmiö, tyyli tai ilmaisukeino; latu ihan mihin vaan auki ja koko elämä tuntuu hetken aikaa mitä ihmeellisempiä mahdollisuuksia pursuavalta. Kaikki pysähtyneisyys ja vanhanaikainen saa mut oikeastaan kavahtamaan!)

  (Yksi todella määräävä piirre mussa on se että haluan vimmaisesti oppia ymmärtää muita ihmisiä. Taiteen ja kaiken ilmaisun keinoin se ymmärrys jollain laajemmalla tasolla on parhaiten jaettavissa ja kerättävissä. Kulutan säännöllisesti taidetta ja kulttuuria, ja olen myös satunnaisesti mukana kaikenlaisissa projekteissa. Musta tuntuu oikeastaan että kaikenlaiset taiteelliset työryhmät on opettaneet mulle eniten tästä maailmasta ja sen ihmisistä. Oon myös aika herkkä kaikenlaiselle ulkopäin tulevalle ohjailulle tai sen yritykselle: yleinen hyväksyntä/paheksunta, käyttäytymisnormit, jne. Ja tässä mä olen todella itsepäinen, se olen nimittäin minä joka sanelee miten mä elän!

Löysin myös  semisquare  :n, mutten oikein ymmärrä mitään sen päälle. Osaatko kertoa mitä sillä tarkoitetaan? Mikä semisquare on suomeksi?

Tää on hieno topikki, olen usein miettinyt näitä venus-aspekteja, aika vähän niistä kirjoitetaan. Mä ostan ihan täysin ajatuksen siitä että venus antaa nimenomaan eväitä itseilmaisuun ja luovuuteen. Ja sitä kautta myös minuun suhteessa ulkomaailmaan, suhteessa muihin ihmisiin.

MInkälaisia aspekteja sulla itselläsi on?
Rakkauden rasteista ja vetovoiman laeista en ymmärrä yhtään mitään. Mutta kiinnostavia rasteja kaikki!

Neitsytnousuisena   hallitsee mun karttaa (vai tulkitsenkohan mä oikein) ja sijaitsee kaksosissa kotonaan ja 9. huoneessa (eli oliks se joku elämän tehtävän tyyppinen?).
Eniten se taitaa nousta esiin elävissä vuorovaikutustilanteissa - ja niissähän se on just ihan elementissään.  
Mut ylipäätään mieli ja se moninainen käyttö on yks rakkaimmista leikkikaluista tässä elämässä.
Aina välillä huomaan myös ton sijainnin vaikutuksen, jostain syystä päädyn vaihtelevissa töissäni usein kirjoittamaan ja tuottamaan sisältöä. Ja usein tekstiä syntyy mistä aiheesta tahansa ilman suurempia ponnisteluja. Sitä jotenkin vaan hengittää ulos.  

Oliks täällä muita joilla olisi merkurius kartan hallitsijana? Vertaistukee?

Jee, kiitos! Voitko suositella jotain sivua, kirjaa tai artikkelia?

Uutta, vanhaa, lainattua  - olispa silti kiinnostavaa lukea tulkintoja tästä näkökulmasta! Ette sattumalta ole törmänneet astrologeihin jotka tämän huomioivat? Linkkejä?

Hyvää uutta vuotta itse kullekin!

Olen miettinyt viime viikkoina saturnuksen paluuta/kolmenkympin kriisiä! Saturnus on nyt vaa´assa jonkin aikaa. Mun oma saturnus on myös vaa´assa eli paluu on päällä. Onko kukaan tutustunut saturnuksen paluuseen yleisesti tai jopa sen sijaintiin vaa´assa? Minkälaisia mahdollisuuksia tässä olisi mihin tarttua?

Yritin vähän surffailla, mutta ainoa hyvä juttu jonka löysin ja joka liittyi saturnukseen  vaa´assa koski Haitin katastrofia ja jälleenrakennusta. Todella kiinnostava juttu kyllä. Jotain vähän henkilökohtaisempaa näkökulmaa kuitenkin kaipaisin.

Olen, juuri nyt on ihanan helppo olla: vähän raukea kuitenkin utelias, kevyesti odottava fiilis. Mutta keväät on aina vähän helpompia kun maailma on niin kauniina ja oma olo kevenee.

Mikä on voimalauseesi?