Tervetuloa mukaan joukkoon!
Tiede ja astrologia yms eivät välttämättä mielestäni sulje toisiaan pois. Pieni skeptisyys on aina paikallaan. Ja jos olet buddhalaisuuteen suuntautunut, niin silloin todennäköisesti hyväksyt erilaisia totuuksia. Itse olen sitä mieltä, että absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Ihmisen kehityksen näen aika syklisenä. Kun joku oppiläksy on opittu, sitten voikin olla avoin jollekin uudelle. Ja tämä uusi saattaa mullistaa oman maailmankuvan aika täydellisesti. Terv. nimim. "Kokemusta on"
Itse olen uskonut astrologiaan, metafysiikkaan, paranormaaleihin ilmiöihin ja sitten taas ollut sitä mieltä, että ne ovat "huuhaata". Ja tämä sisäinen "juupas-eipäs" -väittely on käyty useaan kertaan elämäni aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen antanut periksi ja myöntänyt, että omassa elämässäni ne toimivat. Ei niiden tarvitse olla totta muille. On ihmisiä, joiden kanssa niistä puhun ja toisia, joille en kerro niistä mitään. Ihmiset, jotka eivät usko näihin asioihin, eivät ole yhtään sen huonompia tai parempia kuin me "hihhulitkaan".
Ja vielä: vielä joskus keskiajalla astrologiaa pidettiin tieteenä ainakin jossain päin Eurooppaakin. Ja myöhempinä aikoina Carl Jung käytti astrologiaa psykoterapiassaan. Mm. Jungin arkkityyppien pohjalta löytyy astrologiaa. Niin ja kuinka paljon eksakti tiede kuten matematiikka on sopimusten varassa. Aikoinaan on sovittu, että 1+1=2. Mitäs jos meidän yksi kokonaisemme olisikin oikeasti 1½? Silloin 1½+1½ voisi olla vaikka 2
